Vexi Salmi

Veikko Olavi ”Vexi” Salmi
Vexi Salmi kesäkuussa 2009.
Syntynyt	21. syyskuuta 1942
Taiteilijanimet	Emil Retee, Emil von Retee, Vexi Salmi
Kotipaikka	Hämeenlinna, Suomi
Aktiivisena	1962–
Tyylilajit	rock, pop, folk, iskelmä
Ammatit	levytuottaja, iskelmäsanoittaja

Veikko Olavi ”Vexi” Salmi (s. 21. syyskuuta 1942 Hämeenlinna) on suomalainen levytuottaja ja iskelmäsanoittaja. Hän opiskeli aluksi somistajaksi. Salmi tuli alun perin tunnetuksi Irwin Goodmanin laulujen ja rallien sanoittajana (esimerkiksi "Ei tippa tapa" ja "Ryysyranta"), ja hän oli tärkein vaikuttaja Irwin Goodman -hahmon synnyssä. Vexi Salmi on itse todennut, että hänestä ei olisi tullut iskelmäsanoittajaa ilman Antti Hammarbergiä ja Antti Hammarbergistä olisi tuskin tullut Irwin Goodmania ilman häntä.

Salmi on sanoittajana osallistunut yli 5 000:n lauluksi tarkoitetun teoksen tekemiseen, ja niistä levylle on päätynyt noin 2 500. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja. Kalervo Halosen ja Kristian Jernströmin kanssa hän muodosti ryhmän, jossa jokainen oli säveltäjä ja jokainen sanoittaja.

Vexi Salmi on saanut edesmenneen ystävänsä Juha Vainion palkintorahastosta arvostetun Juha Vainion sanoittajapalkinnon 1993. Reino Helismaa -palkinnon Salmi sai vuonna 1989.

Elämä ja ura

Veikko Olavi Salmi syntyi Hämeenlinnassa 21. syyskuuta 1942. Hänen äitinsä oli tehtaan työntekijä ja isä kirvesmies. Hänen siskonsa oli viisi vuotta vanhempi. Vuonna 1951 isä sairastui ja kuoli. Neljävuotiaana Salmi tutustui Antti Hammarbergiin, vuotta nuorempaan poikaan, josta tuli myöhemmin hänen pitkäaikainen työkumppaninsa. Ennen asepalveluksensa suorittamista Salmi ja Hammarberg työskentelivät Saksassa lastaten kuorma-autoja. Saksassa vietetystä ajastaan Salmi kertoo tarkemmin omaelämäkerrallisessa romaanissa Siniset mokkakengät. Rock tuli Suomeen 1950-luvulla, ja kaksikko ryhtyi tekemään musiikkia. He keksivät itselleen taiteilijanimet: Salmesta tuli Emil Retee ja Hammarbergistä Irwin Goodman. Salmi sanoitti, Irwin sävelsi ja lauloi.

Hän ryhtyi 1960-luvun lopulla sanoittamaan ja suomentamaan Musiikki-Fazerin tuottamia iskelmiä. Sanoituksen teorian Salmi opetteli Toivo Kärjen antamasta Runousoppi-teoksesta. Yksi Salmen tunnetuimpia käännöksiin on Fredin levyttämä "Puhu hiljaa rakkaudesta". Hän tuotti myös jonkin aikaa 1980-luvun lopulla levyjä Levytuottajat-nimisessä pienehkössä yhtiössä. Vexi Salmi asuu nykyään Helsingin Punavuoressa.

Salmen sanoittamat laulut ovat voittaneet Syksyn sävel -kilpailun viisi kertaa. Ensin Irwin Goodman voitti kappaleilla "St. Pauli ja Reeperbahn" vuonna 1970 ja toistamiseen kappaleella "Poing poing poing" vuonna 1971. Myöhemmät voittokappaleet olivat Kirkan "Surun pyyhit silmistäni" vuonna 1988, Antti Huovilan "Vaskikellot" vuonna 2000 ja Janne Tulkin "Yksinäinen pitkä tie" vuonna 2001.

Kolme Vexi Salmen sanoittamaa laulua on edustanut Suomea Euroviisuissa: Fredi & Ystävät kappaleella "Pump pump" (1976) Katri Helena kappaleella "Katson sineen taivaan" (1979) ja Vesa-Matti Loiri kappaleella "Huilumies" (1980).

Sanoittajan töiden lisäksi Salmi on kirjoittanut kolumneja muun muassa Iltalehteen. Hän on toiminut tuomarina ohjelmassa Biisikärpänen 5. huhtikuuta 2008 alkaen.

Harrastukset ja yhteiskunnalliset mielipiteet

Salmi on valittu Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon Liberaalisen kansanpuolueen listoilta.

Salmi harrastaa taiteen keräilyä. Hänen kokoelmastaan koottu näyttely ”Intohimona taide” avattiin Hämeenlinnan taidemuseossa 17.9.2005. Kokoelmassa on lähinnä kotimaisia nykytaiteilijoiden teoksia. Kesäkuussa 2010 Salmi lahjoitti kokoelmansa museolle.

Salmi on myös kritisoinut kvartaalikapitalismin tunkeutumista kulttuurin arvokeskusteluun. Salmen mielestä ihmiset, jotka vaativat taiteilijoiden tulevan toimeen ilman apurahoja itsensä brändäämällä, eivät ymmärrä mitään taiteesta. Salmi huomauttaakin, että monen taiteilijan arvo on huomattu vasta tämän kuoleman jälkeen. Iltalehden kolumneissaan Salmi otti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin ja kritisoi menestystä ja kilpailukykyä ihannoivaa nyky-yhteiskuntaa ja katsoo sen johtaneen ihmiskunnan yhä vaan kiireisemmän ja ahdistavamman elämän oravanpyörään. Salmen omien sanojen mukaan hän on menettänyt uskonsa niin kapitalismiin kuin kommunismiinkin, jos sitä uskoa koskaan olikaan. Salmi katsoo molempien järjestelmien orjuuttaneen enemmistöä ihmisistä ja muuttaneen ihmisen materiaksi ja käyttövoimaksi samalla kun systeemi on palvellut eliitin vallanhimoa ja ahneutta. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Salmi kuului Pekka Haavistoa tukeneeseen kansalaisvaltuuskuntaan.

Myöhemmällä iällään Salmi on harrastanut myös filosofiaa ja teologiaa. Salmi kertoo uskovansa suureen ja määrittelemättömään Jumalaan, vaikkei katsokaan olevansa perinteinen kirkkouskovainen.

Palkinnot ja kunniamaininnat

• Reino Helismaa-palkinto, 1989
• Juha Vainio-palkinto, 1993
• Musiikki & Median kunniapalkinto, 1999
• Erikois Emma -palkinto, 2000
• Pro Sculptura -mitali, 2011 (tunnustukseksi tuesta suomalaiselle kuvanveistolle)

Salanimet

• Bertil Berg
• Bill Black
• Lars Luode
• Leo Länsi
• Antero Ollikainen
• PA
• Pasi Penttilä
• Rudolf Van Pornoff
• Emil Retee
• Emil von Retee (Vexi otti von-liitteen käyttöön tehtyään sadannen kappaleen Irwinille)
• Vexi Salmi
• Irja Tähde
• Viekka

Suurimmat hitit

Salmi on sanoittanut muun muassa seuraavat hitit:

• ”Rentun ruusu” (Irwin Goodman)
• ”Surun pyyhit silmistäni” (Kirka)
• ”Elämän valttikortit” (Ahti Lampi)
• ”Ruusu joka vuodesta” (Reijo Taipale)
• ”Sydämeeni joulun teen” (Vesa-Matti Loiri)
• ”Kaduilla tuulee” (Jari Sillanpää)
• ”Ei tippa tapa” (Irwin Goodman)
• ”St. Pauli ja Reeperbahn” (Irwin Goodman)
• ”Laula kanssain” (Kari Tapio)
• ”Poing poing poing” (Irwin Goodman)
• ”Ryysyranta” (Irwin Goodman)
• ”Lievestuoreen Liisa” (Irwin Goodman)
• ”Huilumies” (Vesa-Matti Loiri)
• ”Eviva Espanja” (Marion Rung)
• ”Mahtava peräsin ja pulleat purjeet” (Solistiyhtye Suomi)
• ”Vaskikellot” (Antti Huovila)
• ”Yksinäinen pitkä tie” (Janne Tulkki)
• ”Prinsessa” (Laura Voutilainen)
• ”Asfalttiviidakko” (Anne Mattila)
• ”Enkeleitä onko heitä” (Anne Mattila)
• ”Katson sineen taivaan” (Katri Helena)
• ”Nainen, poliisi ja taksi” (Leo Jokela)
• ”Kung Fu taistelee” (Frederik)
• ”Tässä ja nyt” (Tapani Kansa)
• ”Paratiisisaari” (Tarja Lunnas)
• ”Nainen tummissa" (Lemon)
• ”Elän ja laulan” (Danny)
• ”Viimeiseen korttiin” (Topi Sorsakoski)

Bibliografia

• Raha ratkaisee (reportaasikirja Irwin Goodmanista) (Karisto, 1967)
• Noomit (satiirinen romaani) (Karisto, 1982)
• Lautturin lauluja (runoja) (Karisto, 1983)
• Siniset mokkakengät (romaani) (WSOY, 1993)
• Mikä laulaen tulee (romaani) (WSOY, 1994)
• Rantaravintola (romaani) (WSOY, 1995)
• Elvis elää! (romaani) (WSOY, 1997)
• Laulu nimipäivälle (WSOY 1997)
• Ruma ankanpoikanen (satukirja) (Tammi, 1998), kuvitus Tiina Kivinen
• Tuulen poika ja ajatar (Tammi 2000) (runollista satua) kuvitus Tapani Mikkonen
• Kari Tapio – Olen suomalainen (Kari Tapion elämäkerta) (WSOY, 2002, uudelleenjulkaisu Salmen kirjoittamien muistosanojen kera, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2011)
• Vinyylin rahinaa (WSOY, 2003)
• Seitsemän suurta satua riimein (WSOY, 2006)
• Minun Hämeenlinnani (Karisto Oy, 2009)
• Rinkelinkadun pojat (Hämeenlinnan Kirjakauppa Oy, 2009)
• Huuto kuului Hauholle saakka – HPK:n pitkä tie mestaruuteen (HPK/Edustusjääkiekko Ry, 2009)
• Afrikan tähti (JR-Production, 2010)

Kirjallisuutta

• Sanat - Vexi Salmi (Marko Niemi & Juha Rantala, POP-lehti, 2004)

Aiheesta muualla

• Henkilökuva Vexi Salmesta Populaarimusiikin museossa
• Vexi Salmen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa
• Vexi Salmen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa
• YLE/Elävä arkisto: Miten minusta tuli minä, Vexi Salmi
• Studio55.fi - Vexi Salmi: Älyttömiin sanoituksiin törmää aika usein
• Studio55.fi - Vexi Salmi: Kansa otti parodialaulut tosissaan
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 1965-1979
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 1980-1995
• Vexi Salmen sanoitustuotanto 1996-2011