Vexi Salmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Veikko Olavi ”Vexi” Salmi
Vexi Salmi.jpg
Vexi Salmi kesäkuussa 2009.
Syntynyt 21. syyskuuta 1942 (ikä 72)
Taiteilijanimet Emil Retee, Emil von Retee, Vexi Salmi
Kotipaikka Suomen lippu Hämeenlinna, Suomi
Aktiivisena 1962–
Tyylilajit rock, pop, folk, iskelmä
Ammatit levytuottaja, iskelmäsanoittaja

Veikko Olavi ”Vexi” Salmi (s. 21. syyskuuta 1942 Hämeenlinna) on suomalainen levytuottaja ja iskelmäsanoittaja. Hän opiskeli aluksi somistajaksi. Salmi tuli alun perin tunnetuksi Irwin Goodmanin laulujen ja rallien sanoittajana (esimerkiksi ”Ei tippa tapa” ja ”Ryysyranta”), ja hän oli tärkein vaikuttaja Irwin Goodman -hahmon synnyssä. Vexi Salmi on itse todennut, että hänestä ei olisi tullut iskelmäsanoittajaa ilman Antti Hammarbergiä ja Antti Hammarbergistä olisi tuskin tullut Irwin Goodmania ilman häntä. Salmi on aina korostanut myös Toivo Kärjen suurta merkitystä omalle uralleen. [1]

Salmi on sanoittajana osallistunut yli 5 000:n lauluksi tarkoitetun teoksen tekemiseen, ja niistä levylle on päätynyt noin 2 500. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja. Kalervo Halosen ja Kristian Jernströmin kanssa hän muodosti ryhmän, jossa jokainen oli säveltäjä ja jokainen sanoittaja.

Vexi Salmi on saanut edesmenneen ystävänsä Juha Vainion palkintorahastosta arvostetun Juha Vainion sanoittajapalkinnon 1993. Reino Helismaa -palkinnon Salmi sai vuonna 1989.

Myös Salmen poika, Topi Salmi, on mukana musiikkialalla. Hän työskentelee omassa levy-yhtiössään ja toimii isänsä tapaan sanoittajana.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Olavi Salmi syntyi Hämeenlinnassa 21. syyskuuta 1942. Hänen äitinsä oli tehtaan työntekijä ja isä kirvesmies. Hänen siskonsa oli viisi vuotta vanhempi. Vuonna 1951 isä sairastui ja kuoli. Salmi kävi kansakoulun jälkeen Myynti- ja mainoskoulun vuoden pituisen somistajalinjan.[3]

Neljävuotiaana Salmi tutustui Antti Hammarbergiin, vuotta nuorempaan poikaan, josta tuli myöhemmin hänen pitkäaikainen työkumppaninsa. Ennen asepalveluksensa suorittamista Salmi ja Hammarberg työskentelivät Saksassa lastaten kuorma-autoja. Saksassa vietetystä ajastaan Salmi kertoo tarkemmin omaelämäkerrallisessa romaanissa Siniset mokkakengät. Rock tuli Suomeen 1950-luvulla, ja kaksikko ryhtyi tekemään musiikkia. He keksivät itselleen taiteilijanimet: Salmesta tuli Emil Retee ja Hammarbergistä Irwin Goodman. Salmi sanoitti, Irwin sävelsi ja lauloi. Heidän yhteistyönsä kesti kaikkiaan 25 vuotta aina Irwin Goodmanin kuolemaan saakka. [4]

Hän ryhtyi 1960-luvun lopulla sanoittamaan ja suomentamaan Musiikki-Fazerin tuottamia iskelmiä. Sanoituksen teorian Salmi opetteli Toivo Kärjen antamasta V. Artin Runoanalyysi ja runotekniikka -kirjasta.[5][6] Yksi Salmen tunnetuimpia käännöksiä on Fredin levyttämä "Puhu hiljaa rakkaudesta". Salmen sanoituksia levyttivät 1970-luvun aikana myös muun muassa Kai Hyttinen, Markku Aro ja Pepe Willberg. [7] Hän tuotti myös jonkin aikaa 1980-luvun lopulla levyjä Levytuottajat-nimisessä pienehkössä yhtiössä, johon hän veti aiemmin Finnlevylle levyttäneet Irwin Goodmanin, Kai Hyttisen ja Kari Kuuvan. Levytuottajien suurimpia myyntimenestyksiä olivat Vesa-Matti Loirin esittämät Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja sisältäneet albumit. Levytuottajat-yhtiön äänitteiden myynnin vähennyttyä Salmi perusti sen rinnalle uuden Flamingo-yhtiön, jonka tuottamista levyistä menestyivät etenkin Kirkan Surun pyyhit silmistäni, Irwin Goodmanin Rentun ruusu, Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen ja Kim Lönnholmin Minä olen muistanut. Salmen mukaan hänen yhtiönsä myivät 1980-luvun lopussa kolmasosan kaikista kotimaisista levyistä. [8] Vexi Salmi asuu nykyään Helsingin Punavuoressa.

Salmen sanoittamat laulut ovat voittaneet Syksyn sävel -kilpailun viisi kertaa. Ensin Irwin Goodman voitti kappaleilla ”St. Pauli ja Reeperbahn” vuonna 1970 ja toistamiseen kappaleella ”Poing poing poing” vuonna 1971. Myöhemmät voittokappaleet olivat Kirkan ”Surun pyyhit silmistäni” vuonna 1988, Antti Huovilan ”Vaskikellot” vuonna 2000 ja Janne Tulkin ”Yksinäinen pitkä tie” vuonna 2001.[9]

Kolme Vexi Salmen sanoittamaa laulua on edustanut Suomea Euroviisuissa: Fredi & Ystävät kappaleella ”Pump pump” (1976) Katri Helena kappaleella ”Katson sineen taivaan” (1979) ja Vesa-Matti Loiri kappaleella ”Huilumies” (1980).

Sanoittajan töiden lisäksi Salmi on kirjoittanut kolumneja muun muassa Iltalehteen ja nykyään Apu-lehteen. Hän on toiminut tuomarina Biisikärpänen-ohjelmassa 5. huhtikuuta 2008 alkaen.

Vuonna 2012 Salmelta tilattiin Hämeenlinnan itsenäysyysjuhlaan Sydämeeni joulun teen -tyylinen klassikko. Jukka Salminen sävelsi ja Salmi sanoitti kappaleen "Pieni ihminen", joka esitettiin ensi kertaa julkisesti kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa. Tekijät halusivat lahjoittaa kappaleen yleisölle, joten nuotit ja sanat jaettiin saman tien julkisuuteen.[10]

Harrastukset ja yhteiskunnalliset mielipiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmi valittiin 1960-luvulla Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon Liberaalisen kansanpuolueen listoilta. Salmi itse muistelee heidän pitäneen vesiensuojelun asiaa esillä jo tuolloin.[11][12]

Salmi harrastaa taiteen keräilyä. Hänen kokoelmastaan koottu näyttely ”Intohimona taide” avattiin Hämeenlinnan taidemuseossa 17. syyskuuta 2005. Kokoelmassa on lähinnä kotimaisia nykytaiteilijoiden teoksia. Kesäkuussa 2010 Salmi lahjoitti kokoelmansa museolle.[13]

Salmi on myös kritisoinut kvartaalikapitalismin tunkeutumista kulttuurin arvokeskusteluun. Salmen mielestä ihmiset, jotka vaativat taiteilijoiden tulevan toimeen ilman apurahoja itsensä brändäämällä, eivät ymmärrä mitään taiteesta. Salmi huomauttaakin, että monen taiteilijan arvo on huomattu vasta tämän kuoleman jälkeen.[6] Iltalehden kolumneissaan Salmi otti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin ja kritisoi menestystä ja kilpailukykyä ihannoivaa nyky-yhteiskuntaa ja katsoo sen johtaneen ihmiskunnan yhä vaan kiireisemmän ja ahdistavamman elämän oravanpyörään.[14] Salmen omien sanojen mukaan hän on menettänyt uskonsa niin kapitalismiin kuin kommunismiinkin, jos sitä uskoa koskaan olikaan. Salmi katsoo molempien järjestelmien orjuuttaneen enemmistöä ihmisistä ja muuttaneen ihmisen materiaksi ja käyttövoimaksi samalla kun systeemi on palvellut eliitin vallanhimoa ja ahneutta.[15] Salmi on kirjoittanut pitävänsä verojen maksamista "kansalaisvelvollisuutena" ja hänen mielestään verotuksen porsaanreikien etsijät ovat "rintamakarkureina". Kokonaisuutena Salmen mielestä pohjoismainen verotustapa on "aika oikeudenmukainen".[16]

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Salmi kuului Pekka Haavistoa tukeneeseen kansalaisvaltuuskuntaan.[17][18]

Vexi Salmi kuuluu myös Checkpoint Helsinki -taidehankkeen tukijoihin.[19]

Salmen motto on: Eteenpäin periksi antamatta.[20]

Syksyllä 2014 Salmi kritisoi voimakkaasti Kaivopuistossa sijaitsevan Cygnaeuksen gallerian sulkemista. Salmi kirjoitti Helsingin Sanomissa suomalaisen taidehistorian olevan "niin nuori, että meillä ei ole varaa unohtaa sen alkuvaiheita."[21]

Myöhemmällä iällään Salmi on harrastanut myös filosofiaa ja teologiaa. Salmi kertoo uskovansa suureen ja määrittelemättömään Jumalaan, vaikkei katsokaan olevansa perinteinen kirkkouskovainen.[22] Salmi on kuvaillut itseään mystikoksi ja sanonut:

» Mä olen vähän tällainen mystikko. Varmaan meitä suurempia voimia on olemassa, mutta mä en tunne niitä enkä koskaan tule tuntemaankaan, koska mun älyni määrä ei riitä tuntemaan niitä. Täällä elävän ihmisen pitää vaan elää»
(Vexi Salmi, 2012[23])

Palkinnot ja kunniamaininnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Reino Helismaa-palkinto, 1989
  • Juha Vainio-palkinto, 1993
  • Musiikki & Median kunniapalkinto, 1999
  • Erikois Emma -palkinto, 2000
  • Kullervo Linnan Säätiön palkinto, 2004[24]
  • Pro Sculptura -mitali, 2011 (tunnustukseksi tuesta suomalaiselle kuvanveistolle)[25]
  • Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahaston elämäntyöpalkinto, 2013 (ansioista taiteenkeräilijänä, sanoittajana sekä Hämeenlinnan lipunkantajana)[26]

Salanimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bertil Berg
  • Bill Black
  • Lars Luode
  • Leo Länsi
  • Antero Ollikainen
  • PA
  • Pasi Penttilä
  • Rudolf Van Pornoff
  • Emil Retee
  • Emil von Retee (Vexi otti von-liitteen käyttöön tehtyään sadannen kappaleen Irwinille)
  • Vexi Salmi
  • Irja Tähde
  • Viekka

Suurimmat hitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmi on sanoittanut muun muassa seuraavat hitit:

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raha ratkaisee (reportaasikirja Irwin Goodmanista) (Karisto, 1967)
  • Noomit (satiirinen romaani) (Karisto, 1982)
  • Lautturin lauluja (runoja) (Karisto, 1983)
  • Siniset mokkakengät (romaani) (WSOY, 1993)
  • Mikä laulaen tulee (romaani) (WSOY, 1994)
  • Rantaravintola (romaani) (WSOY, 1995)
  • Orpo Piru ja Siivetön Enkeli (satukirja) (Tammi, 1996), kuvitus Tapani Mikkonen
  • Elvis elää! (romaani) (WSOY, 1997)
  • Laulu nimipäivälle (WSOY 1997)
  • Ruma ankanpoikanen (satukirja) (Tammi, 1998), kuvitus Tiina Kivinen
  • Tuulen poika ja ajatar (Tammi 2000) (runollista satua) kuvitus Tapani Mikkonen
  • Kari Tapio – Olen suomalainen (Kari Tapion elämäkerta) (WSOY, 2002, uudelleenjulkaisu Salmen kirjoittamien muistosanojen kera, Kustannusosakeyhtiö Teos, 2011)
  • Vinyylin rahinaa (WSOY, 2003)
  • Seitsemän suurta satua riimein (WSOY, 2006)
  • Minun Hämeenlinnani (Karisto Oy, 2009)
  • Rinkelinkadun pojat (Hämeenlinnan Kirjakauppa Oy, 2009)
  • Huuto kuului Hauholle saakka – HPK:n pitkä tie mestaruuteen (HPK/Edustusjääkiekko Ry, 2009)
  • Afrikan tähti (JR-Production, 2010)
  • Rinkelinkadun pojat 2 (Hämeenlinnan Kirjakauppa, 2011)

Kokoelmia Vexi Salmen sanoituksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sanat - Vexi Salmi (Marko Niemi & Juha Rantala, POP-lehti, 2004)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 184. Helsinki: Tammi, 2004.
  2. YLE.fi - Vexi ja Topi, isä ja poika, mutta ei mestari ja oppipoika Viitattu 23.11.2012
  3. Martti Heikkilä: Sanoittaja Vexi Salmi Selvis 2/2012. Viitattu 6.6.2012.
  4. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 308.
  5. YLE Areena - Iskelmä Suomi: Sininen ja valkoinen Viitattu 24.3.2013
  6. a b Vexi Salmi on molli-Suomen mestari 1.11.2007. Iltalehti. Viitattu 13.4.2010.
  7. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 308–309.
  8. Gronow, Lindfors & Nyman, s. 311.
  9. Tony Latva - Petri Tuunainen: Iskelmän Tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. (2004)
  10. YLE.fi - Vexi Salmelta tilattiin Sydämeeni joulun teen -tyylinen klassikko Viitattu 6.12.2012
  11. [Kansalle sitä, mitä kansa tahtoo Määritä nimeke!] Musiikin Suunta 3/2000.
  12. Iltalehti.fi - Julkkikset paljastavat presidenttiehdokkaansa Viitattu 2.2.2012
  13. http://yle.fi/alueet/hame/2010/06/vexi_salmi_lahjoitti_taidekokoelmansa_hameenlinnan_taidemuseolle_1744837.html
  14. Iltalehti.fi - Salmi: Kiire Viitattu 20.6.2010
  15. Iltalehti.fi - Salmi: Valmiin maailman rakentajat Viitattu 20.6.2010
  16. Iltalehti.fi - Salmi: Verotuksesta Viitattu 23.10.2013
  17. Iltalehti.fi - Haavisto: 50 000 nuorta syrjäytymisvaarassa Viitattu 18.12.2011
  18. Tukijat | Haavisto2012 Viitattu 18.12.2011
  19. Checkpoint Helsinki Viitattu 5.5.2012
  20. Vexi Salmi Arto Nybergissä 27.5.2012 Viitattu 14.6.2012
  21. Helsingin Sanomat - Miten Cygnaeuksen galleria pelastetaan, Vexi Salmi? Viitattu 22.9.2014
  22. Vexi Salmi pakenee markkinahumua hiljaisuuteen Kotikirkko-lehti. Viitattu 18.4.2010.
  23. Iskelma.fi - Vexi Salmi: En usko yläkertaan Viitattu 1.6.2012
  24. SÄVELTÄJÄT JA SANOITTAJAT Elvis ry. Onnea! 4/2004
  25. HS.fi - Kuvanveistäjät kiittävät Vexi Salmea Viitattu 16.11.2011
  26. Hämeen Sanomat - Hämeen rahaston palkinto Vexi Salmelle Viitattu 17.9.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]