Kaivopuisto
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 09 | ||
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 0,45 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 450 (1.1.2009) | ||
| - Väestötiheys | 1 091/km² | ||
| Postinumerot | 00140 | ||
| Osa-alueet | - | ||
| Lähialueet | Ullanlinna | ||
Kaivopuisto (ruots. Brunnsparken; stadin slangiksi Kaivari, Kaivis) on Helsingin vanhimpia ja tunnetuimpia puistoja, joka sijaitsee Ullanlinnan vieressä kantakaupungin eteläosassa, aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla.
Helsingin arvostetuimpiin asuinseutuihin luettu Kaivopuisto on myös 450 asukkaan kaupunginosa, johon kuuluu puiston lisäksi sen itäpuolella oleva vanha huvila-alue ja joka tunnetaan erityisesti diplomaattien asuinalueena. Valtionverotuksen alainen keskitulo vuonna 2006 Kaivopuiston osa-alueella oli 159 614 euroa, eli toiseksi korkein Helsingissä Kuusisaaren jälkeen.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaivopuiston historia alkoi 1830-luvulla, kun Henrik Borgströmin perustama yhtiö perusti ennestään asumattomalle ja karulle Helsinginniemen kärjelle kylpylän puistoineen. Koska venäläiset aateliset eivät saaneet matkustaa ulkomaille huvittelemaan, Kaivopuiston kylpylästä tuli Pietarin seurapiirien suosima lomakohde ja Helsingistä pariksi vuosikymmeneksi kosmopoliittinen kylpyläkaupunki. Kaivopuiston itäosa jaettiin huvilatonteiksi, joiden vuokralaisten oli kesän sesongin aikana majoitettava kylpylävieraita.
Krimin sodan jälkeen 1860-luvulla matkustuskielto kuitenkin kumottiin ja kylpylän toiminta tyrehtyi. Vuonna 1886 alue siirtyi kaupungin haltuun yleiseksi puistoksi. Itäosan huvilatontit kaupunki kuitenkin myi silloisille omistajilleen. Nykyään monet niistä ovat eri maiden suurlähetystöjen hallussa. Myös Länsi-Kaivopuistosta lohkaistiin 1800-luvun lopulla huvilatontteja, mutta sinne rakennetuista huviloista on nykyisin jäljellä enää kaksi puiston reunassa Puistokadun varressa, muut on purettu ja tontit liitetty takaisin puistoon. 1890-luvulla rakennettiin Helsingin satamarata, joka kulki Kaivopuiston reunaa pitkin Puistokadun vieressä, osittain tunnelissa. Rata purettiin 1980-luvulla.
Vanha kylpylärakennus, joka sijaitsi meren rannalla nykyisen Ison Puistotien ja Ehrenströmintien risteyksen kohdalla, tuhoutui jatkosodan ilmapommituksissa 1944. Alueella on edelleen kylpylän entinen ravintola- ja huvittelurakennus Kaivohuone, jossa toimii suosittu ravintola ja yökerho.
[muokkaa] Maamerkkejä
Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla on Ursan tähtitorni (1926). Kaivohuoneen vieressä kasvaa Itsenäisyyden kuusi, jonka pääkonsuli Rudolf Ray istutti siemenistä Suomen itsenäistyttyä ja lahjoitti eduskunnalle 1930-luvulla. Puistossa sijaitsevat myös juomakaivo Kalastava karhu (Bertel Nilsson, 1916), runoilija Arvid Mörnen patsas (Viktor Jansson, 1952) ja tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin muistomerkki (Johanna ja Heikki Häiväoja, 1985).
[muokkaa] Tapahtumia ja traditioita
Kaivopuisto on varsinkin kesäisin helsinkiläisten suosima ulkoilu- ja ajanviettopaikka. Vappuna kymmenet tuhannet juhlijat suuntaavat Kaivopuistoon seurustelemaan ja nauttimaan ruokaa ja juomaa keväisen piknikin hengessä. Ylioppilaat juhlivat perinteisesti vappuaamua Kaivopuiston Ullanlinnanmäellä. Aamupäivällä järjestettävässä tilaisuudessa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja Retuperän WBK, ja ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita. Kesäisin puistossa järjestetään suosittuja ulkoilmakonsertteja.
[muokkaa] Rakennuskanta
Kaivopuiston huvilakaupunginosassa, Itäisen puistotien molemmin puolin, on yhä jäljellä muutamia 1800-luvulla rakennettuja huviloita. Fredrik Cygnaeuksen entisessä huvilassa toimii nykyisin Cygnaeuksen galleria joka esittelee hänen taidekokoelmiaan. Sen naapurina on marsalkka Mannerheimin kotimuseo. Suurin osa vanhoista huviloista on kuitenkin purettu ja paikalla on nykyisin kerrostaloja. Aluella on myös useiden maiden suurlähetystöjä. Muun muassa Yhdysvalloilla, Britannialla, Ranskalla, Egyptillä, Virolla, Brasilialla, Italialla, Alankomailla, on lähetystönsä tällä alueella, ja myös Venäjän suurlähetystö on sitä lähellä, tosin naapurikaupunginosan Ullanlinnan puolella Tehtaankadun varrella. Alueen huomattaviin rakennuksiin kuuluu myös Marmoripalatsi (Eliel Saarinen, 1916) jossa istuu työtuomioistuin.
[muokkaa] Liikenneyhteydet Kaivopuistoon
Helsingin kaupungin liikennelaitos:
- raitiolinja 1A (Eira - Kallio - Käpylä)
- raitiolinja 3B (Kaivopuisto-Eira-Rautatientori-Kallio (Helsinki)-Eläintarha
- raitiolinja 3T (Kaivopuisto-Kauppatori-Kamppi-Töölö-Eläintarha
- linja-auto 14 (Merikatu - Töölö - Pajamäki)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuus
- Seppälä, Mikko-Olavi; Seppälä, Sauli; Helminen, Martti; Häyrynen, Maunu: Kaivopuisto. Helsinki-Seura, 2008.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan (Tilastokanta → Pääkaupunkiseutu alueittain → Tulotaso → Väestön tulot) Helsingin seudun aluesarjat. Tilastokeskus. Viitattu 28.5.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kaivopuiston Kartta (helsinginkartta.fi)
- Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Kaivopuisto
- Ursan tähtitorni
- Kuvia Kaivopuistosta, maaliskuu 2006
Koordinaatit:
