Suomi Eurovision laulukilpailussa

Eurovision laulukilpailun osallistujamaa
Suomi
Paikallinen TV-asema	YLE
Ensiesiintyminen	1961
Esiintymiskerrat	43
Paras sijoitus	1. (2006)
Huonoin sijoitus	33/39 (2005 SF)
Paras pistemäärä	292
Huonoin pistemäärä	0
Viimeinen sija	9 kertaa
Ilman pisteitä	3 kertaa
Toiminut isäntämaana	2007

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi on osallistunut Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun 42 kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1961.

Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun kerran, vuonna 2006, jolloin Suomea edusti Lordi, kappaleella Hard Rock Hallelujah. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen.

Suomi ei ole osallistunut Eurovision laulukilpailuun seuraavina vuosina:

1970, jolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, edellisen vuoden tasapelin vuoksi
1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003, jolloin Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Suomen sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

[muokkaa] Suomen sijoitukset ja pistejärjestelmät 1961-1974

Huom! Vuosien 1961-1974 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 1974 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisen pisteytysjärjestelmän vuoksi.

Vuonna 1961 Yleisradio ja Suomi tulivat mukaan Cannesin kilpailuun. Osallistujia oli kaikkiaan 16. Kunkin tv-yhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
Vuonna 1962 kilpailtiin Luxemburgissa. Kullakin tv-yhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
Vuonna 1963 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa. Kunkin tv-yhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
Vuonna 1964 oli vuorossa Kööpenhamina, ja 10-henkisten tuomaristojen pisteiden anto muutettiin niin, että käytössä olivat pisteet 5-2-1.
Näin toimittiin myös 1965 Napolissa ja 1966 Luxemburgissa.
Vuonna 1967 Wienin kilpailun yhteydessä oli kullakin tv-yhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
Samoin toimittiin 1968 Lontoossa ja 1969 Madridissa, jolloin neljä maata tuli tasapisteisiin. Muun muassa pohjoismaat yrittivät muuttaa sääntöjä seuraavaa vuotta varten, jotta vältettäisiin Madridin kaltaiset tapahtumat, mutta ehdotus ei mennyt läpi EBU:n kokouksessa. Niin kaikki pohjoismaat jäivät pois vuoden 1970 kilpailusta.
Vuonna 1971 saatiin uudenlainen sääntömuutos aikaan. Dublinissa paikalla olevien kunkin tv-yhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1.
Näin toimittin myös Edinburghissa, Skotlannissa 1972 ja Luxemburgissa 1973.
Vuonna 1974 Englannin Brightonissa pidettyyn kisaan tuli jälleen uusi järjestelmä. Kullakin tv-yhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Sijoitus	Pisteet	Huom.
1961	Laila Kinnunen	Valoa ikkunassa	10 / 16	6
1962	Marion Rung	Tipi-tii	7 / 16	4
1963	Laila Halme	Muistojeni laulu	13 / 16	0	jaettu viimeinen sija; ei pisteitä
1964	Lasse Mårtenson	Laiskotellen	7 / 16	9
1965	Viktor Klimenko	Aurinko laskee länteen	15 / 18	0	jaettu viimeinen sija; ei pisteitä
1966	Ann-Christine	Playboy	10 / 18	7
1967	Fredi	Varjoon – suojaan	12 /17	3
1968	Kristiina Hautala	Kun kello käy	16 / 17	1	jaettu viimeinen sija
1969	Jarkko ja Laura	Kuin silloin ennen	12 / 16	6
1971	Markku Aro & Koivistolaiset	Tie uuteen päivään	8 / 18	84
1972	Päivi Paunu & Kim Floor	Muistathan	12 / 18	78
1973	Marion Rung	Tom tom tom	6 / 17	93	paras sijoitus vuoteen 2006 asti
1974	Carita Holmström	Keep Me Warm	13 / 17	4

[muokkaa] Nykyinen pistejärjestelmä

Vuodesta 1975 käytössä ollut suomalaisen viihdepäällikkö Heikki Seppälän ideoima äänestyskäytäntö:

Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle.
Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuodesta 2006 lähtien, pisteiden jaon nopeuttamiseksi, pisteiden lukija on kertonut vain kolme suurinta pistettä (pisteet 8, 10, 12), kun pienemmät pisteet (1-7) ilmestyvät ruutuun suoraan.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Sijoitus	Pisteet	Huom.
1975	Pihasoittajat	Old Man Fiddle	7 / 19	74
1976	Fredi & ystävät	Pump-pump	11 / 18	44
1977	Monica Aspelund	Lapponia	10 / 18	50
1978	Seija Simola	Anna rakkaudelle tilaisuus	18 / 20	2	jaettu 2. viimeinen sija
1979	Katri Helena	Katson sineen taivaan	14 / 19	38
1980	Vesa-Matti Loiri	Huilumies	19 / 19	6	viimeinen sija
1981	Riki Sorsa	Reggae OK	16 / 20	27
1982	Kojo	Nuku pommiin	18 / 18	0	viimeinen sija; ei pisteitä
1983	Ami Aspelund	Fantasiaa	11 / 20	41
1984	Kirka	Hengaillaan	9 / 19	46
1985	Sonja Lumme	Eläköön elämä	9 / 19	58
1986	Kari Kuivalainen	Never The End	15 / 20	22
1987	Vicky Rosti & Boulevard	Sata salamaa	15 /22	32
1988	Boulevard	Nauravat silmät muistetaan	20 / 21	3	2. viimeinen sija
1989	Anneli Saaristo	La dolce vita	7 / 22	76	vuoteen 2006 asti paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään
1990	Beat	Fri?	21 / 22	8	jaettu viimeinen sija
1991	Kaija Kärkinen	Hullu yö	20 / 22	6
1992	Pave Maijanen	Yamma Yamma	23 / 23	4	viimeinen sija
1993	Katri Helena	Tule luo	17 / 25	20
1994	CatCat	Bye Bye Baby	22 / 25	11
1996	Jasmine	Niin kaunis on taivas	23 / 23	9	viimeinen sija
1998	Edea	Aava	15 / 25	22
2000	Nina Åström	A Little Bit	18 / 24	18
2002	Laura Voutilainen	Addicted to You	20 / 24	24

[muokkaa] Kaksivaiheinen loppukilpailu

Kun vuonna 2003 kiinnostus Eurovision laulukilpailua kohtaan lisääntyi, EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta seuraavanlaiseksi:

Kilpailu muutettiin vuonna 2004 kaksiosaiseksi.
Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä.
Laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota.
Pistejärjestelmä pysyi ennallaan.

Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on:

Viime vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla.
Suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla: Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla.

Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin. Semifinaalissa ei kerrota kunkin valtion saamia pistemääriä vaan ne paljastetaan vasta finaalin jälkeen. Semifinaalista finaaliin selvinneet ilmoitetaan satunnaisessa järjestyksessä.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Finaali		Semifinaali		Huom.
Vuosi	Esittäjä	Laulu	Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet	Huom.
2004	Jari Sillanpää	Takes 2 To Tango	-	-	14 / 22	51	esitys ei läpäissyt semifinaalia
2005	Geir Rönning	Why?	-	-	18 / 25	50	esitys ei läpäissyt semifinaalia
2006	Lordi	Hard Rock Hallelujah	1 / 24	292	1 / 23	292	Voittaja; semifinaalin ja finaalin väliaikainen piste-ennätys
2007	Hanna Pakarinen	Leave Me Alone	17 / 24	53	-	-	suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta

[muokkaa] Kaksi semifinaalia

Koska kiinnostus Eurovision laulukilpailuun vain jatkoi kasvamistaan, päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä:

Neljä suurinta rahoittajamaata ovat automaattisesti finaalissa.
Edellisen vuoden voittaja on suoraan finaalissa.
Kaikki muut valtiot taistelevat finaalipaikasta kaksiosaisessa semifinaalissa. Kummastakin semifinaalista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Finaali		Semifinaali		Huom.
Vuosi	Esittäjä	Laulu	Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet	Huom.
2008	Teräsbetoni	Missä miehet ratsastaa	22 / 25	35	8 / 19	79	kaksiosainen semifinaali käyttöön
2009	Waldo's People	Lose Control	25 / 25	22	12 / 18	42	viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin

[muokkaa] Suomalaisia euroviisuja

Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun 43 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut laihaa: yksi kuudes sija, neljä seitsemättä sijaa, yksi kahdeksas sija, kaksi yhdeksättä sijaa ja kolme kymmenettä sijaa. Viimeinen sija on tullut yhdeksän kertaa, joista kolmella kerralla on jääty pisteittä.

[muokkaa] 1961

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella Valoa ikkunassa. Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä.

[muokkaa] 1963

Börje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama Muistojeni laulu voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esittäjäksi oli ehditty julistaa Irmeli Mäkelä, mutta se vaihdettiin pian Marjatta Leppäseen. Leppäselläkään ei onni suosinut, vaan hänet vaihdettiin Laila Halmeeseen. Laila toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen nollasaaliin ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.

[muokkaa] 1965

Vuotta 1965 pidetään Suomen viisuhistorian skandaalintäyteisimpänä vuotenamme. Karsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä Iltaisin, Viktor Klimenkon Aurinko laskee länteen ja Katri Helenan pirteä letkajenkka Minne tuuli kuljettaa. Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Tarinan mukaan Ylen johto halusi kunnioittaa laulun sanoittaneen Reino Helismaan muistoa, sillä hän oli kuollut muutamia viikkoja ennen Suomen karsinnan loppukilpailua.

Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa.

[muokkaa] 1967

Vuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi, edustuksella Varjoon - suojaan. Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Fredi esitti laulun Varjoon - suojaan ennakkoluulottomasti, erittäin rajulla laulutavalla. Se oli tyypillistä tuon ajan folkmusiikille, mutta sitä ei ollut ennen kuultu Eurovision laulukilpailuissa. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin 3 pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Suomessa kummasteltiin Fredin huonoa menestystä, ja syyksi spekuloitiin, että Fredi esitti kappaleen huonommin Wienissä, kuin Suomen alkukarsinnoissa. Kapellimestarina toimi Ossi Runne.

[muokkaa] 1969

Suomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion kynäilemällä rallatuksella Kuin silloin ennen. Suomi sai 6 pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, jonka mukaan voiton jakaminen usean maan kesken ei jatkossa ole enää mahdollista.

[muokkaa] 1973

Suomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella Tom tom tom. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Kuudes sija oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.

[muokkaa] 1975

Suomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella Viulu-ukko. Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voittivat Dannyn Seikkailijan saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Vielä lopputuloksen ratkettua Suomen kansa oli edelleen Dannyn puolella.

Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja se on käytössä edelleen.

Pihasoittajat olivat ensimmäisiä Suomen edustajia, jotka saivat täydet 12 pistettä. Kilpailussa he saivat yhteensä 74 pistettä ja sijoittuivat seitsemänneksi.

[muokkaa] 1976

Vuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin, Haagiin, Fredi ja ystävät edustuksella Pump-pump, joka on jäänyt suomalaiseksi klassikoksi. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja -76. Tuomarit eivät kuitenkaat lämmenneet tähän "irvikkääseen" tanssityyliin.

Huolellisesti valmisteltu Pump-pump-esitys herätti positiivista huomiota, mutta pettymys oli käsin koskelteva, kun melkein voittoa odottanut Suomen joukkue hyytyi sijalle 11. Suomessa asiantuntijat ovat spekuloineet huonon menestyksen johtuvat siitä, että Fredi ja taustaryhmä olivat liian seksikkäitä Välimeren katolisille maille. Kuitenkin 11. sija (44 pistettä) on suomalaisittain melko kohtuullinen sijoitus.

[muokkaa] 1977

Vuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä Lapponia. Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua. Suomi sai Irlannilta täydet 12 pistettä ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa, mutta hyytyi lopulta kymmenenneksi. Kerrotaan, että Monica kärsi flunssasta esiintyessään. Jotkut ovat spekuloineet jopa angiinaa. Monican ääni värähtikin erittäin pahasti kesken esityksen.

[muokkaa] 1979

Eurovision laulukilpailu 1979 järjestettiin 31. maaliskuuta 1979 Jerusalemissa Israelissa. Kilpailun voitti jo toisen kerran peräkkäin Israel. Voittajakappale oli nimeltään "Hallelujah" ja sen esittivät Gali Atari ja Milk & Honey.

Suomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan "Katson sineen taivaan". Kappale sai 38 pistettä ja sijoittui neljänneksitoista.

[muokkaa] 1982

Vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella Nuku pommiin. Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen Nolla-Kojo.

[muokkaa] 1989

Suomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä La dolce vita. Kappale on laulettu suomeksi, mutta nimisana on italiaa. Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli peräti toisena ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena.

Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä Tom tom tomin sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, Anneli Saariston vuonna niitä oli 22.

[muokkaa] 1992

Suomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella Yamma Yamma, joka jäi neljällä pisteellään viimeiseksi. Ainoat pisteet tulivat Jugoslavialta ja Israelilta.

[muokkaa] 1996

Suomen edustajana oli melko tuntematon romanityttö Jasmine vaatimattomalla kappaleella Niin kaunis on taivas. Kun kilpailuun osallistuvien 31 maiden määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een, kaikkien yllätykseksi Suomi selviytyi mukaan. Yhdeksällä pisteellään Jasmine toi Suomelle kahdeksannen jumbosijan. Niin kaunis on taivas on Yamma Yamman ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappaleemme, molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta tämä sairastui kurkkukipuun ennen aikojaan. Tarina ei kerro, kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt.

[muokkaa] 1998

Suomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella Aava. Kappaleen sijoitus oli 15/25.

[muokkaa] 2000

Suomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella A Little Bit. Raati oli pistänyt karsinnoissa Nylon Beatin johtoon ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella Oot voimani mun, Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin Sleepwalkerille. Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. Erikoista kompromissiratkaisua pidetään yleisesti yhtenä Suomen Euroviisu-historian suurimmista oikeusmurhista.

A Little Bit -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18.

[muokkaa] 2002

Suomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella Addicted to You. Vaikka hän oli median suuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24).

[muokkaa] 2004

Suomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella Takes 2 To Tango, mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun.

[muokkaa] 2005

Vuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan Why, joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.

[muokkaa] 2006

Suomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale Hard Rock Hallelujah herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää. Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä – enemmän pisteitä kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.

[muokkaa] 2007

Lordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Helsingin viisuissa Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella Leave Me Alone, joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.

[muokkaa] 2008

Edellisvuoden heikon menestyksen jälkeen päätettiin taas kokeilla heviä, kun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan Missä miehet ratsastaa. Kappale pääsi finaaliin, sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.

[muokkaa] 2009

Vuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People "Lose Control"-kappaleella. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta menestyi finaalissa huonosti, viimeisellä sijalla 22:lla pisteellä.

[muokkaa] Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)

[muokkaa] Suomen antamia pisteitä

Ruotsi, 125 pistettä
Italia, 115 pistettä
Israel, 107 pistettä
Iso-Britannia, 104 pistettä
Sveitsi, 98 pistettä
Nämä pisteet eivät ole enää voimassa

[muokkaa] Suomen saamia pisteitä

Ruotsi, 81 pistettä
Norja, 65 pistettä
Kreikka, 59 pistettä
Irlanti, 55 pistettä
Israel, 55 pistettä
Espanja, 52 pistettä

[muokkaa] Katso myös

Eurovision laulukilpailun teemasivu

[muokkaa] Aiheesta muualla

Yleisradion luettelo Suomen osallistumiskerroista
Suomen äänestyshistoria (englanniksi)

Suomen Euroviisuedustajat

Eurovision laulukilpailuun osallistuneet maat

Alankomaat 50 •
Albania 6
Andorra 6
Armenia 4
Azerbaidžan 2
Belgia 51 •
Bosnia ja Hertsegovina 15
Bulgaria 5

EJT Makedonia 9
Espanja 49 •
Georgia 2
Irlanti 43 •
Islanti 22
Iso-Britannia 52 •
Israel 32 •
Kreikka 30 •

Kroatia 17
Kypros 27
Latvia 10 •
Liettua 10
Malta 22
Moldova 5
Montenegro 3
Norja 48 •

Portugali 43
Puola 14
Ranska 52 •
Romania 11
Ruotsi 49 •
Saksa/Länsi-Saksa 53 •
Serbia 3 •
Slovakia 4

Slovenia 15
Suomi 43 •
Sveitsi 50 •
Tanska 38 •
Tšekki 3
Turkki 31 •
Ukraina 7 •
Unkari 8

Valko-Venäjä 6
Venäjä 13 •
Viro 15 •
Italia 36 •
Itävalta 43 •
Luxemburg 37 •
Marokko 1
Monaco 24 •

Lihavoidut maat ovat edelleen mukana kilpailussa. Tähdellä merkityt* maat ovat ilmoittautuneet mukaan, mutta eivät kuitenkaan osallistuneet itse kilpailuun. Kursivoituja maita ei ole enää olemassa.

Luku kertoo maan osallistumiskertojen määrän. Pisteellä merkityt• maat ovat voittaneet kilpailun.

Eurovision laulukilpailun osallistujamaa

Suomi
Paikallinen TV-asema	YLE
Ensiesiintyminen	1961
Esiintymiskerrat	43
Paras sijoitus	1. (2006)
Huonoin sijoitus	33/39 (2005 SF)
Paras pistemäärä	292
Huonoin pistemäärä	0
Viimeinen sija	9 kertaa
Ilman pisteitä	3 kertaa
Toiminut isäntämaana	2007