Suomi Eurovision laulukilpailussa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eurovision laulukilpailun osallistujamaa
Flag of Finland.svg
Suomi
Paikallinen TV-asema YLE
Ensiesiintyminen 1961
Esiintymiskerrat 45
Paras sijoitus 1. (2006)
Huonoin sijoitus 25. (2009)
Paras pistemäärä 292
Huonoin pistemäärä 0
Viimeinen sija 8 (1963, 1965, 1968, 1980, 1982, 1990, 1992, 1996)
Ilman pisteitä 3 (1963, 1965, 1982)
Toiminut isäntämaana 2007

Suomi on osallistunut Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun 45 kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1961.

Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun kerran, vuonna 2006, jolloin Suomea edusti Lordi, kappaleella Hard Rock Hallelujah. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen.

Suomi oli aina vuoteen 2006 asti pisimpään voittamatta ollut maa. Sittemmin titteli on siirtynyt Portugalille, joka on ollut voittamatta vuodesta 1964 lähtien.

Suomi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuonna 1970, koska tuolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa edellisvuoden tasapelin vuoksi. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Suomi on esittänyt suurimman osan kappaleistaan suomen kielellä. Esityskielen ollessa vapaa 19731976 ja vuodesta 1999 lähtien kielenä on ollut pääsääntöisesti englanti. Esityskielen vapauden aikana suomeksi on laulettu vuosina 2008 ja 2010. Toisella kansalliskielellään ruotsin kielellä Suomi on laulanut kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2012.

Suomen sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomen karsintojen säännöt 2012

Vuoden 2012 karsintojen säännöt on uusittu:[1]

  1. Kappaleen on oltava ennen julkaisematon, eikä sitä ole saanut esittää julkisesti.
  2. Kappaleen kesto saa olla enintään kolme (3) minuuttia.
  3. Lavalla saa olla enintään kuusi (6) esiintyjää.
  4. Kaikkien kappaleen esittäjien on oltava 16 vuotta täyttäneitä 22.5.2012 mennessä.
  5. Vähintään yhdellä kappaleen tekijöistä ja pääsolist(e)illa on oltava Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka Suomessa.
  6. Kilpailuun hyväksytään enintään yksi (1) kappale per artisti.
  7. Uuteen musiikkikilpailuun lähetetyllä kappaleella ei saa osallistua muiden maiden Eurovision-kilpailuihin.
  8. Kaikki vaadittu kilpailumateriaali on lähetettävä Ylelle 15.8.-30.9.2011 välisenä aikana.
  9. Materiaalin lähettäjä sitoutuu kilpailun sääntöihin ja kilpailuprosessiin.
  10. Kilpailun säännöt kokonaisuudessaan ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Ylen nettisivuilta.

[muokkaa] Suomen sijoitukset ja pistejärjestelmät 1961-1974

Huom! Vuosien 1961-1974 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 1974 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisen pisteytysjärjestelmän vuoksi.
  • Vuonna 1961 Yleisradio ja Suomi tulivat mukaan Cannesin kilpailuun. Osallistujia oli kaikkiaan 16. Kunkin tv-yhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
  • Vuonna 1962 kilpailtiin Luxemburgissa. Kullakin tv-yhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
  • Vuonna 1963 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa. Kunkin tv-yhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
  • Vuonna 1964 oli vuorossa Kööpenhamina, ja 10-henkisten tuomaristojen pisteiden anto muutettiin niin, että käytössä olivat pisteet 5-2-1.
  • Näin toimittiin myös 1965 Napolissa ja 1966 Luxemburgissa.
  • Vuonna 1967 Wienin kilpailun yhteydessä oli kullakin tv-yhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
  • Samoin toimittiin 1968 Lontoossa ja 1969 Madridissa, jolloin neljä maata tuli tasapisteisiin. Muun muassa pohjoismaat yrittivät muuttaa sääntöjä seuraavaa vuotta varten, jotta vältettäisiin Madridin kaltaiset tapahtumat, mutta ehdotus ei mennyt läpi EBU:n kokouksessa. Niin kaikki pohjoismaat jäivät pois vuoden 1970 kilpailusta.
  • Vuonna 1971 saatiin uudenlainen sääntömuutos aikaan. Dublinissa paikalla olevien kunkin tv-yhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1.
  • Näin toimittin myös Edinburghissa, Skotlannissa 1972 ja Luxemburgissa 1973.
  • Vuonna 1974 Englannin Brightonissa pidettyyn kisaan tuli jälleen uusi järjestelmä. Kullakin tv-yhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.
Vuosi Esittäjä Laulu Sijoitus Pisteet Huom.
1961 Laila Kinnunen "Valoa ikkunassa" 10 / 16 6 Suomen ensiesitys kisassa
1962 Marion Rung "Tipi-tii" 7 / 16 4
1963 Laila Halme "Muistojeni laulu" 13 / 16 0 jaettu viimeinen sija; ei pisteitä
1964 Lasse Mårtenson "Laiskotellen" 7 / 16 9
1965 Viktor Klimenko "Aurinko laskee länteen" 15 / 18 0 jaettu viimeinen sija; ei pisteitä
1966 Ann-Christine "Playboy" 10 / 18 7
1967 Fredi "Varjoon – suojaan" 12 /17 3
1968 Kristiina Hautala "Kun kello käy" 16 / 17 1 jaettu viimeinen sija
1969 Jarkko ja Laura "Kuin silloin ennen" 12 / 16 6
1971 Markku Aro & Koivistolaiset "Tie uuteen päivään" 8 / 18 84
1972 Päivi Paunu & Kim Floor "Muistathan" 12 / 18 78
1973 Marion Rung "Tom tom tom" 6 / 17 93 paras sijoitus vuoteen 2006 asti
1974 Carita Holmström "Keep Me Warm" 13 / 17 4

[muokkaa] Nykyinen pistejärjestelmä

Vuodesta 1975 käytössä ollut suomalaisen viihdepäällikkö Heikki Seppälän ideoima äänestyskäytäntö:

  • Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle.
  • Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuodesta 2006 lähtien, pisteiden jaon nopeuttamiseksi, pisteiden lukija on kertonut vain kolme suurinta pistettä (pisteet 8, 10, 12), kun pienemmät pisteet (1-7) ilmestyvät ruutuun suoraan.

Vuosi Esittäjä Laulu Sijoitus Pisteet Huom.
1975 Pihasoittajat "Old Man Fiddle" 7 / 19 74
1976 Fredi & Ystävät "Pump pump" 11 / 18 44
1977 Monica Aspelund "Lapponia" 10 / 18 50
1978 Seija Simola "Anna rakkaudelle tilaisuus" 18 / 20 2 jaettu 2. viimeinen sija
1979 Katri Helena "Katson sineen taivaan" 14 / 19 38
1980 Vesa-Matti Loiri "Huilumies" 19 / 19 6 viimeinen sija
1981 Riki Sorsa "Reggae OK" 16 / 20 27
1982 Kojo "Nuku pommiin" 18 / 18 0 viimeinen sija; ei pisteitä
1983 Ami Aspelund "Fantasiaa" 11 / 20 41
1984 Kirka "Hengaillaan" 9 / 19 46
1985 Sonja Lumme "Eläköön elämä" 9 / 19 58
1986 Kari Kuivalainen "Never The End" 15 / 20 22
1987 Vicky Rosti & Boulevard "Sata salamaa" 15 /22 32
1988 Boulevard "Nauravat silmät muistetaan" 20 / 21 3 2. viimeinen sija
1989 Anneli Saaristo "La dolce vita" 7 / 22 76 vuoteen 2006 asti paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään
1990 Beat "Fri?" 21 / 22 8 jaettu viimeinen sija
1991 Kaija Kärkinen "Hullu yö" 20 / 22 6
1992 Pave Maijanen "Yamma Yamma" 23 / 23 4 viimeinen sija
1993 Katri Helena "Tule luo" 17 / 25 20
1994 CatCat "Bye Bye Baby" 22 / 25 11
1996 Jasmine "Niin kaunis on taivas" 23 / 23 9 viimeinen sija
1998 Edea "Aava" 15 / 25 22
2000 Nina Åström "A Little Bit" 18 / 24 18
2002 Laura Voutilainen "Addicted to You" 20 / 24 24

[muokkaa] Kaksivaiheinen loppukilpailu

Kun vuonna 2003 kiinnostus Eurovision laulukilpailua kohtaan lisääntyi, EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta seuraavanlaiseksi:

  • Kilpailu muutettiin vuonna 2004 kaksiosaiseksi.
  • Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä.
  • Pistejärjestelmä pysyi ennallaan.

Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on:

Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin. Semifinaalissa ei kerrota kunkin valtion saamia pistemääriä vaan ne paljastetaan vasta finaalin jälkeen. Semifinaalista finaaliin selvinneet ilmoitetaan satunnaisessa järjestyksessä.

Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2004 Jari Sillanpää Takes 2 To Tango - - 14 / 22 51 esitys ei läpäissyt semifinaalia
2005 Geir Rönning "Why?" - - 18 / 25 50 esitys ei läpäissyt semifinaalia
2006 Lordi "Hard Rock Hallelujah" 1 / 24 292 1 / 23 292 Voittaja; semifinaalin ja finaalin väliaikainen piste-ennätys
2007 Hanna Pakarinen "Leave Me Alone" 17 / 24 53 - - suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta

[muokkaa] Kaksi semifinaalia

Koska kiinnostus Eurovision laulukilpailuun vain jatkoi kasvamistaan, päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä:

  • Neljä suurinta rahoittajamaata ovat automaattisesti finaalissa.
  • Edellisen vuoden voittaja on suoraan finaalissa.
  • Kaikki muut valtiot taistelevat finaalipaikasta kaksiosaisessa semifinaalissa. Kummastakin semifinaalista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata.
Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2008 Teräsbetoni "Missä miehet ratsastaa" 22 / 25 35 8 / 19 79 kaksiosainen semifinaali käyttöön
2009 Waldo's People "Lose Control" 25 / 25 22 12 / 18 42 viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin
2010 Kuunkuiskaajat "Työlki ellää" - - 11 / 17 49 esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2011 Paradise Oskar "Da Da Dam" 21 / 25 57 3 / 19 103 Paradise Oskar esiintyi finaalissa ensimmäisenä.
2012 Pernilla Karlsson "När jag blundar"        

[muokkaa] Suomalaisia euroviisuja

Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun 44 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut laihaa: yksi kuudes sija, neljä seitsemättä sijaa, yksi kahdeksas sija, kaksi yhdeksättä sijaa ja kolme kymmenettä sijaa. Viimeinen sija on tullut yhdeksän kertaa, joista kolmella kerralla on jääty pisteittä.

[muokkaa] 1961

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella "Valoa ikkunassa". Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä.

[muokkaa] 1962

Suomen euroviisukarsinnan voitti Kari Tuomisaaren sävellys "Tipi-tii", jonka esittivät karsinnassa Kai Lind ja vasta 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung. Vaikka Lind oli tuohon aikaan yksi suosituimpia laulajia Suomessa, raadit pitivät enemmän Marionin tulkinnasta, ja hän sai kunnian edustaa Suomea Luxemburgissa. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky. Suomi sai kilpailussa neljä pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.

[muokkaa] 1963

Börje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama Muistojeni laulu voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esittäjäksi oli ehditty julistaa Irmeli Mäkelä, mutta se vaihdettiin pian Marjatta Leppäseen, mutta hänet vaihdettiin Laila Halmeeseen. Laila toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen nollasaaliin ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.

[muokkaa] 1964

Suomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä Laiskotellen, joka herätti huomiota big band -sovituksella. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky. Suomi sai karsinnoissa yhdeksän pistettä sijoittuen seitsemänneksi.

[muokkaa] 1965

Vuotta 1965 pidetään Suomen viisuhistorian skandaalintäyteisimpänä vuotena.kenen mukaan? Karsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä "Iltaisin", Viktor Klimenkon "Aurinko laskee länteen" ja Katri Helenan letkajenkka "Minne tuuli kuljettaa". Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Tarinan mukaan Ylen johto halusi kunnioittaa laulun sanoittaneen Reino Helismaan muistoa,lähde? sillä hän oli kuollut muutamia viikkoja ennen Suomen karsinnan loppukilpailua. Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa.Tämän kyseisen vuoden voittajakappale muistutti jossain määrin Katri Helenan Minne tuuli tytön kuljettaa kappaletta.

[muokkaa] 1966

Suomea edusti Ann-Christine Nyström kappaleella "Playboy". Esityksen oli säveltänyt ja sanoittanut Ossi Runne, joka myös samoihin aikoihin aloitti työnsä Yleisradion orkesterin johtajana. Runne aloitti näissä kilpailussa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa, sillä hän on johtanut yhteensä 22 Suomen Euroviisua. Saavutuksen on rikkonut vain Irlannin Noel Kelehan, joka hänkin toimi tuona vuonna ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Suomi sai kilpailussa seitsemän pistettä ja sijoittui kymmenenneksi.

[muokkaa] 1967

Vuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi, edustuksella "Varjoon - suojaan". Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin 3 pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Suomessa kummasteltiin Fredin huonoa menestystä, ja syyksi spekuloitiin, että Fredi esitti kappaleen huonommin Wienissä, kuin Suomen alkukarsinnoissa.lähde? Kapellimestarina toimi Ossi Runne.

[muokkaa] 1968

Suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa itse äänestää edustajansa Eurovision laulukilpailuun postikorttiäänestyksellä. Suomen edustajaksi valittiin yksi 1960-luvun suosituimmista poplaulajista, Kristiina Hautala, joka esitti Esko Linnavallin sävellyksen "Kun kello käy". Vaikka veikkauksissa Suomen laulu oli noteerattu hyville sijoitukselle,lähde? esitys sai lopulta vain yhden pisteen ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Kapellimestarina toimi Ossi Runne.

[muokkaa] 1969

Suomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion kynäilemällä laululla "Kuin silloin ennen". Suomi sai 6 pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, jonka mukaan voiton jakaminen usean maan kesken ei jatkossa ole enää mahdollista.

[muokkaa] 1970

Vuonna 1970 Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua edellisvuoden yhteisvoiton takia.

[muokkaa] 1971

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Markku Aro & Koivisto Sisters kappaleella "Tie uuteen päivään". Kappale sai loppukilpailussa 84 pistettä sijoittuen kahdeksanneksi.

[muokkaa] 1972

Suomea edustivat Päivi Paunu ja Kim Floor kappaleella "Muistathan", kappale sai 78 pistettä ja sijoittui kahdenneksitoista.

[muokkaa] 1973

Suomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella "Tom tom tom". Marion oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka on laulanut viisunsa englannin kielellä. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Kuudes sija oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.

[muokkaa] 1974

Suomea edusti kilpailussa Carita kappaleella "Keep me warm". Suomi sai neljä pistettä sijoittuen kolmanneksitoista.

[muokkaa] 1975

Suomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella "Viulu-ukko". Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voittivat Dannyn "Seikkailijan" saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Vielä lopputuloksen ratkettua Suomen kansa oli edelleen Dannyn puolella.

Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja se on käytössä edelleen.

Pihasoittajat olivat ensimmäisiä Suomen edustajia, jotka saivat täydet 12 pistettä. Ne tulivat Saksan liittotasavallalta ja Sveitsiltä. Kilpailussa he saivat yhteensä 74 pistettä ja sijoittuivat seitsemänneksi.

[muokkaa] 1976

Vuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin Haagiin Fredi ja ystävät kappaleella "Pump-pump", joka on jäänyt suomalaiseksi klassikoksi. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja 1976. Tuomarit eivät kuitenkaat lämmenneet tähän "irvikkääseen" tanssityyliin.

Huolellisesti valmisteltu "Pump-pump" -esitys herätti positiivista huomiota, mutta pettymys oli käsin koskelteva, kun melkein voittoa odottanut Suomen joukkue hyytyi sijalle 11. Suomessa asiantuntijat ovat spekuloineet huonon menestyksen johtuvat siitä, että Fredi ja taustaryhmä olivat liian seksikkäitä Välimeren katolisille maille.kenen mukaan? Kuitenkin 11. sija (44 pistettä) on suomalaisittain melko kohtuullinen sijoitus.

[muokkaa] 1977

Vuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä "Lapponia". Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua. Suomi sai ensimmäiseltä pisteenjakajamaalta, Irlannilta täydet 12 pistettä ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa (ihan aluksi jopa johdossa), mutta hyytyi lopulta kymmenenneksi. Kyseessä on toistaiseksi ainoa suomenkielinen laulu, joka on ollut jossakin vaiheessa johdossa sekä saanut Euroviisujen finaalissa 12 pistettä.

[muokkaa] 1978

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Seija Simola kappaleella "Anna rakkaudelle tilaisuus". Kappale sai kaksi pistettä ja oli sijalla 18.

[muokkaa] 1979

Eurovision laulukilpailu 1979 järjestettiin 31. maaliskuuta 1979 Jerusalemissa Israelissa. Kilpailun voitti jo toisen kerran peräkkäin Israel. Suomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan "Katson sineen taivaan". Kappale sai 38 pistettä ja sijoittui neljänneksitoista.

[muokkaa] 1980

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Vesa-Matti Loiri kappaleella "Huilumies". Suomi jäi kilpailun 19. eli viimeiselle sijalle kuudella pisteellään.

[muokkaa] 1981

Suomea edusti Riki Sorsa kappaleella "Reggae OK", joka sai 27 pistettä ja sijoittui kuudenneksitoista.Parhaiten Rikin esityksestä on jäänyt varmaan mieleen hauska narripuku.

[muokkaa] 1982

Vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella "Nuku pommiin". Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen "Nolla-Kojo. Kojo on myöhemmin ilmaissut että hänen kappale kritoisoi sillä hetkellä lännessä riehuvaa sotaa mutta hänen kappaletta ei oltu Suomen kielen takia ymmärretty.

[muokkaa] 1983

Suomea kilpailussa edusti Ami Aspelund kappaleellaan "Fantasiaa". Kappale sai 41 pistettä ja saavutti jaetun yhdennentoista sijan.

[muokkaa] 1984

Suomi sijoittui yhdeksänneksi Kirkan esittämällä kappaleella "Hengaillaan". Se sai 46 pistettä.

[muokkaa] 1985

Suomea kilpailussa edusti Sonja Lumme kappaleella "Eläköön elämä". Se sai 58 pistettä ja sijoittui yhdeksänneksi.

[muokkaa] 1986

Suomea kilpailussa edusti Kari Kuivalainen kappaleella "Päivä kahden ihmisen". Kappale sijoittui viidenneksitoista saaden 22 pistettä.

[muokkaa] 1987

Suomea kilpailussa edusti Vicky Rosti kappaleellaan "Sata salamaa", se sijoittui viidenneksitoista saaden 32 pistettä.

[muokkaa] 1988

Suomea kilpailussa edusti Boulevard kappaleella "Nauravat silmät muistetaan". Kappale jäi toiseksi viimeiselle eli 20. sijalle saaden kolme pistettä.

[muokkaa] 1989

Suomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä "La dolce vita". Kappale on laulettu suomeksi, mutta nimisana on italiaa. Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli peräti toisena ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena.

Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä "Tom tom tomin" sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, Anneli Saariston vuonna niitä oli 22.

[muokkaa] 1990

Suomi sijoittui Norjan kanssa kilpailun jaetulle viimeiselle sijalle Beatin kappaleella "Fri?" (suom. vapaa). Kummatkin maista saivat kahdeksan pistettä ja jäivät sijalle 21. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Suomi lauloi Euroviisuissa ruotsiksi.

[muokkaa] 1991

Suomea kilpailussa edusti Kaija kappaleella "Hullu yö", joka sijoittui sijalle 20 ja sai vain 6 pistettä. Suomi sai 1 pisteen Islannilta ja Kreikalta sekä 4 pistettä Irlannilta.

[muokkaa] 1992

Suomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella "Yamma Yamma", joka jäi kilpailun viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel pelastivat Suomen nollilta antamalla sille yhteensä neljä pistettä (Jugoslavia 3 ja Israel 1).

[muokkaa] 1993

Suomea edusti Katri Helena kappaleella "Tule luo". Se sijoittui seitsemänneksitoista saaden 20 pistettä.

[muokkaa] 1994

Suomea kilpailussa edusti CatCat kappaleella "Bye Bye Baby". Vaikka suomalaisten odotukset olivat korkealla ja kappaletta pidettiin yleisesti yhtenä ennakkosuosikkina, Suomi sai vain 11 pistettä ja sijoittui vasta 22. sijalle.

[muokkaa] 1995

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia.

[muokkaa] 1996

Suomen edustajana oli melko tuntematon romanityttö Jasmine kappaleella Niin kaunis on taivas. Kun kilpailuun osallistuvien 31 maiden määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een, kaikkien yllätykseksi Suomi selviytyi mukaan. Yhdeksällä pisteellään Jasmine toi Suomelle kahdeksannen jumbosijan. "Niin kaunis on taivas" on "Yamma Yamman" ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappaleemme, molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta tämä sairastui kurkkukipuun ennen aikojaan. Tarina ei kerro, kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt. Jasminelle sattui virhe kappaleen aikana hänen aloittaen kertosäkeen välisoiton aikana.

[muokkaa] 1997

Vuoden 1996 Euroviisujen alkukarsinnoissa ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan yleisradiounioni esitteli uuden systeemin vuodelle 1997: maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä neljältä vuodelta joutuisivat jättämään vuoden 1997 kilpailun väliin ja maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta joutuisivat jättämään tulevat kilpailut väliin. Jos maa joutuu jättämään yhden vuoden väliin, se saa osallistua automaattisesti seuraavana vuonna. Kilpailevien maiden lukumäärä laski 25:een ja Italia oli jo ilmoittanut, että tämä olisi heidän viimeinen vuotensa Euroviisuissa. Suomi jätti kilpailun väliin edellisen vuoden huonon menestyksen (ja viimeisen sijan) takia.

[muokkaa] 1998

Suomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella "Aava". Kappaleen sijoitus oli 15/25.

[muokkaa] 1999

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

[muokkaa] 2000

Suomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella "A Little Bit". Raati oli pistänyt karsinnoissa Nylon Beatin johtoon ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella "Oot voimani mun", Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin "Sleepwalkerille". Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. Erikoista kompromissiratkaisua pidetään yleisesti yhtenä Suomen Euroviisu-historian suurimmista oikeusmurhista.kenen mukaan? "A Little Bit" -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18.

[muokkaa] 2001

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

[muokkaa] 2002

Suomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella "Addicted to You". Vaikka hän oli mediansuuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24).Laura teki siinä mielessä historiaa olemalla ensimmäinen Suomen edustaja joka vähensi vaatetusta lavalla .

[muokkaa] 2003

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia.

[muokkaa] 2004

Suomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella "Takes 2 To Tango", mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun.Sillanpään kappaletta syytettiin myös liian samantyyliseksi kuin Frederikin "Tuu tangoon " kappale.

[muokkaa] 2005

Vuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan "Why", joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.

[muokkaa] 2006

Suomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale "Hard Rock Hallelujah" herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää. Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä – enemmän pisteitä kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.

[muokkaa] 2007

Lordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Helsingin viisuissa Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella "Leave Me Alone", joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.

[muokkaa] 2008

Edellisvuoden heikon menestyksen jälkeen päätettiin taas kokeilla heviä, kun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan "Missä miehet ratsastaa". Kappale pääsi finaaliin, sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.

[muokkaa] 2009

Vuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People "Lose Control" -kappaleella. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta menestyi finaalissa huonosti ja oli viimeisellä sijalla 22:lla pisteellä. Vuorossa oli Suomen yhdeksäs jumbosija finaalissa. Suomi on kuitenkin useana vuonna jäänyt semifinaaliin, jolloin sijoitus on ollut huonompi. Waldo's People ei siis jäänyt kisojen viimeiseksi ja viralliselle jumbosijalle.

[muokkaa] 2010

Vuonna 2010 Suomen karsinnan voittaja oli folkduo Kuunkuiskaajat kappaleella "Työlki ellää". Yhtye edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Oslossa ja kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa 25. toukokuuta. Aiemmin käytössä ollut pelkkä puhelinäänestys olisi oikeuttanut karsinnassa kuudenteen sijaan, mutta ammattilaisraatien äänet mukaanlaskettuna Kuunkuiskaajat jäi yhden sijoituksen päähän loppukilpailusta. Viimeisen finaalipaikan Suomelta vei Moldova kolmella pisteellä. Kuunkuiskaajien Työlki ellää kappale oli myös historian ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt suomenkielinen laulu. Myös superfinaalin esityksiä kommentoineen Marco Bjurströmin väitetään vaikuttaneen äänestyksen lopputulokseen kritisoimalla humppa-yhtye Eläkeläisten esitystä.

[muokkaa] 2011

Vuonna 2011 Suomen edustajaksi valittiin Paradise Oskar kappaleella "Da Da Dam". Suomi kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa, josta se pääsi jatkoon. Kappale sai finaalissa 57 pistettä ja sijoittui sijalle 21. Suomi sai Norjalta täydet 12 pistettä ja Islannilta 10 pistettä.

[muokkaa] Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)

[muokkaa] Suomen antamat pisteet

Ainoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005 ja 2010 Suomi ei päässyt finaaleihin, mutta sai äänestää niissä.

Suomen antamat pisteet 1975 lähtien
Maa 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pisteet
Flag of Sweden.svg Ruotsi 6 0 4 0 0 1 3 10 8 12 5 0 0 0 0 8 0 7 0 8 6 7 7 12 6 7 8 5 7 X 6 143
Flag of Israel.svg Israel 3 8 0 10 12 6 12 7 0 0 7 6 5 5 6 0 0 10 0 5 X 5 0 X 8 0 10 X 125
Flag of Italy.svg Italia 12 6 2 0 8 2 1 12 6 4 8 10 8 12 12 8 3 118
Flag of France.svg Ranska 0 3 12 2 1 0 10 6 0 5 0 0 3 3 12 10 7 1 0 2 0 0 12 0 0 0 0 2 4 8 4 107
Flag of the United Kingdom.svg Iso-Britannia 7 10 4 0 7 4 3 4 0 4 7 10 1 10 6 0 0 6 5 0 0 8 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 104
Flag of Ireland.svg Irlanti 1 0 0 3 6 8 0 0 7 1 8 12 2 0 4 2 10 3 7 10 0 1 0 X 4 0 X X 1 10 100
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 4 7 10 1 10 12 12 0 0 1 3 7 0 5 0 3 5 0 4 0 4 0 0 0 X 10 0 X X X X 0 98
Flag of Norway.svg Norja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 4 0 5 7 0 0 0 1 12 0 7 2 0 0 12 5 X 12 8 0 X 81
Flag of Germany.svg Saksa
v. 1990 asti Länsi-Saksa
0 0 0 12 3 2 7 10 4 0 10 2 10 0 0 0 0 0 0 3 1 2 0 0 0 0 1 0 0 12 0 79
Flag of Spain.svg Espanja 8 0 7 7 0 0 0 6 0 0 8 1 0 0 8 10 4 3 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 4 0 77
Flag of Belgium.svg Belgia 0 12 3 6 0 0 2 5 0 10 0 12 3 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 X X X X X 6 X 62
Flag of Estonia.svg Viro 0 12 12 8 10 X X X X X 12 X 7 61
Flag of Cyprus.svg Kypros 0 0 8 0 0 0 6 0 6 0 8 0 10 6 0 0 4 7 0 X X X X 0 X 55
Flag of Luxembourg.svg Luxemburg 5 0 8 0 4 3 4 7 8 0 0 4 0 12 0 0 0 0 0 55
Flag of Greece.svg Kreikka 4 6 5 0 0 0 5 0 0 0 0 0 1 5 6 4 0 0 0 6 3 1 0 0 0 7 0 53
Flag of Denmark.svg Tanska 0 0 7 0 0 0 5 0 0 8 4 12 0 0 0 0 10 0 X 2 3 X 0 0 2 0 53
Flag of the Netherlands.svg Alankomaat 10 0 0 0 5 10 0 0 3 0 3 2 0 4 0 0 0 0 0 7 0 0 X X X X X X X 44
Flag of Russia.svg Venäjä 0 5 3 4 7 12 3 10 0 0 0 44
Flag of Turkey.svg Turkki 0 0 0 5 1 0 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 4 0 5 0 0 4 4 5 3 X 41
Flag of Iceland.svg Islanti 0 0 0 0 7 0 0 0 1 0 0 2 X X X 7 10 5 8 40
Flag of FR Yugoslavia.svg Jugoslavia
v.1992 Jugoslavian liittotasavalta
0 0 8 0 12 2 0 0 1 7 1 0 4 35
Flag of Hungary.svg Unkari 12 0 0 10 X X 12 34
Flag of Portugal.svg Portugali 0 1 0 0 2 1 0 2 2 0 0 0 0 0 2 0 7 2 2 5 3 0 X X X X 0 0 0 X 29
Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Bosnia ja Hertsegovina 0 2 1 0 0 0 10 0 6 6 0 0 25
Flag of Malta.svg Malta 0 0 0 0 6 0 5 0 2 0 8 0 X X 3 X X 24
Flag of Austria.svg Itävalta 5 1 0 0 5 0 0 0 0 0 6 0 0 1 2 0 0 0 0 0 3 0 0 X X 1 24
Flag of Latvia.svg Latvia 12 6 X 4 0 0 0 X X 0 22
Flag of Ukraine.svg Ukraina 8 0 2 6 3 0 0 0 19
Flag of Monaco.svg Monaco 2 2 5 8 0 X X X 17
Flag of Serbia.svg Serbia 12 0 X 0 2 14
Flag of Croatia.svg Kroatia - 0 0 0 3 6 0 1 1 0 0 0 0 X X 11
Flag of Serbia and Montenegro.svg Serbia ja Montenegro 10 0 10
Flag of Poland.svg Puola 8 0 0 0 X X X 0 X X X 8
Flag of Georgia.svg Georgia 7 0 0 0 7
Flag of Azerbaijan.svg Azerbaidžan 0 2 0 5 7
Flag of Romania.svg Romania 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 6
Flag of Bulgaria.svg Bulgaria X X 5 X X X X 5
Flag of Slovenia.svg Slovenia 0 0 4 0 X X X 0 X X X 0 4
Flag of Albania.svg Albania 3 0 X X 0 0 0 X 3
Flag of Moldova.svg Moldova 0 0 2 X 0 0 0 2
Flag of Armenia.svg Armenia 0 0 0 1 0 X 1
Flag of Macedonia.svg EJT Makedonia 0 0 1 0 0 0 0 X X X X 1
Lähteet [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] [23] [24] [25] [26] [27] [28] [29] [30] [31] [32] [33]
X = maa ei selviytynyt finaaliin, – = maa ei osallistunut kilpailuun

[muokkaa] Kommentoijat

Historian kuluessa Yleisradion kommentaattoreina ovat toimineet useat kokeneet radio -ja televisiojuontajat, kuten Erkki Toivanen, Heikki Harma, Maria Guzenina, Aarre Elo, Vesa Nuotio ja Erkki Pohjanheimo. Jaana Pelkonen toimi selostajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuonna 2011 hänet korvasi Tarja Närhi, joka juonsi yhdessä Asko Murtomäen kanssa.

Vuosi/vuodet Kommentoijat
1960-1969 Aarno Walli
1971-1972 Heikki Seppälä
1973 Erkki Pohjanheimo
1974 Matti Paalosmaa
1975 Heikki Seppälä
1976 Vesa Nuotio
1977-1978 Erkki Toivanen
1979 Anja-Maija Leppänen
1980 Heikki Harma
Aarre Elo
1981 Ossi Runne
1982 Erkki Toivanen
1983 Erkki Pohjanheimo
1984 Heikki Seppälä
1985-1986 Heikki Harma
Kari Lumikero
1987 Erkki Toivanen
1988 Erkki Pohjanheimo
1989 Heikki Harma
1990 Erkki Pohjanheimo
Ossi Runne
1991 Erkki Pohjanheimo
1992 Erkki Pohjanheimo
Kati Bergman
1993-1994 Erkki Pohjanheimo
Kirsi-Maria Niemi
1995 Erkki Pohjanheimo
Olli Ahvenlahti
1996 Erkki Pohjanheimo
Sanna Kojo
1997 Aki Sirkesalo
Olli Ahvenlahti
1998 Maria Guzenina
Sami Aaltonen
1999-2000 Jani Juntunen
2001 Jani Juntunen
Asko Murtomäki
2002-2003 Maria Guzenina
Asko Murtomäki
2004 Markus Kajo[34]
Asko Murtomäki
2005-2006 Jaana Pelkonen
Heikki Paasonen
Asko Murtomäki
2007 Heikki Paasonen
Ellen Jokikunnas
Asko Murtomäki
2008-2009 Jaana Pelkonen
Mikko Peltola
Asko Murtomäki
2010 Jaana Pelkonen
Asko Murtomäki
2011 Tarja Närhi
Asko Murtomäki

Lisäksi vuodesta 2006 Thomas Lundin, Tobias Larsson ja Johan Lindroos ovat selostaneet ruotsiksi digiboksista tai -televisiosta valittavalla ruotsinkielisellä ääniraidalla.

[muokkaa] Pisteidenlukijat

[muokkaa] Suomen saamat pisteet

Mukaan on laskettu ainoastaan Suomelle finaalissa saadut pisteet. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005 ja 2010 Suomi ei selviytynyt finaaleihin. Vuodesta 2004 lähtien myös semifinaaleissa karsiutuneet maat ovat voineet äänestää finaalissa.

Suomen saamat pisteet 1975 lähtien
Maa 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1998 2000 2002 2006 2007 2008 2009 2011 Pisteet
Flag of Sweden.svg Ruotsi 3 2 0 0 0 6 0 0 7 10 0 3 0 4 0 0 0 0 0 0 10 2 10 12 12 7 4 7 99
Flag of Norway.svg Norja 10 4 8 2 0 5 0 0 2 5 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 12 4 4 0 12 81
Flag of Iceland.svg Islanti 6 0 0 0 5 1 0 5 0 7 0 12 12 7 8 10 73
Flag of Estonia.svg Viro 0 0 10 7 5 12 6 10 4 7 61
Flag of Greece.svg Kreikka 0 2 0 7 0 0 8 10 1 0 0 0 1 0 8 10 0 0 0 12 0 0 0 0 59
Flag of Ireland.svg Irlanti 5 5 12 0 0 0 5 0 0 6 0 0 0 8 0 4 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 3 58
Flag of Israel.svg Israel 8 6 7 0 0 2 0 7 1 0 0 3 10 3 0 1 0 0 0 0 7 0 0 0 0 55
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 12 0 5 0 8 0 5 0 4 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 1 0 0 5 50
Flag of Germany.svg Saksa
v. 1990 asti Länsi-Saksa
12 6 0 0 5 0 0 0 7 1 0 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 1 0 0 2 48
Flag of the Netherlands.svg Alankomaat 0 1 4 0 0 0 5 0 0 0 1 8 0 6 0 0 0 0 0 0 5 7 0 0 0 0 37
Flag of Spain.svg Espanja 1 6 0 0 0 0 2 0 0 1 6 0 2 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 35
Flag of France.svg Ranska 0 0 4 0 5 1 1 1 5 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 35
Flag of Turkey.svg Turkki 0 0 0 0 0 3 6 3 1 0 0 10 0 0 0 3 0 0 0 0 7 0 0 0 0 33
Flag of the United Kingdom.svg Iso-Britannia 4 2 0 0 0 0 0 0 6 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 0 0 0 0 31
Flag of Denmark.svg Tanska 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 12 4 0 0 5 30
Flag of Cyprus.svg Kypros 0 0 0 4 6 3 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 0 0 0 0 23
Flag of Austria.svg Itävalta 7 6 0 0 0 0 0 2 5 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23
Flag of FR Yugoslavia.svg Jugoslavia
v.1992 Jugoslavian liittotasavalta
5 0 0 0 0 3 0 1 0 10 0 0 3 22
Flag of Luxembourg.svg Luxemburg 6 0 0 0 6 0 0 0 1 0 0 0 2 0 4 0 0 0 2 21
Flag of Andorra.svg Andorra 10 7 4 0 21
Flag of Poland.svg Puola 0 0 0 12 2 0 0 5 19
Flag of Belgium.svg Belgia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 16
Flag of Lithuania.svg Liettua 0 0 10 5 0 0 1 16
Flag of Portugal.svg Portugali 0 0 0 0 0 0 1 0 0 3 0 0 4 0 1 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 15
Flag of Monaco.svg Monaco 8 7 0 0 0 0 15
Flag of Italy.svg Italia 0 0 0 0 7 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 14
Flag of Malta.svg Malta 0 0 0 2 0 0 0 0 0 7 0 0 3 0 12
Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Bosnia ja Hertsegovina 0 1 0 0 3 7 0 0 0 0 11
Flag of Croatia.svg Kroatia 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 10
Flag of Latvia.svg Latvia 0 0 8 0 1 0 0 9
Flag of Romania.svg Romania 0 0 4 0 4 0 0 0 0 8
Flag of Macedonia.svg EJT Makedonia 1 0 1 6 0 0 0 0 8
Flag of Russia.svg Venäjä 0 0 0 8 0 0 0 0 8
Flag of Slovenia.svg Slovenia 0 0 0 0 8 0 0 0 0 8
Flag of Belarus.svg Valko-Venäjä 7 1 0 0 0 8
Flag of Bulgaria.svg Bulgaria 0 5 0 0 3 0 8
Flag of Ukraine.svg Ukraina 7 0 0 0 0 7
Flag of Serbia and Montenegro.svg Serbia ja Montenegro 7 7
Flag of Moldova.svg Moldova 6 0 0 0 0 6
Lähteet [2] [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] [23] [24] [25] [28] [29] [30] [31] [33]
– = maa ei osallistunut kilpailuun

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. Uuden musiikkikilpailun säännöt TOP 10
  2. a b Eurovision Song Contest 1975 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  3. a b Eurovision Song Contest 1976 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  4. a b Eurovision Song Contest 1977 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  5. a b Eurovision Song Contest 1978 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  6. a b Eurovision Song Contest 1979 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  7. a b Eurovision Song Contest 1980 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  8. a b Eurovision Song Contest 1981 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  9. a b Eurovision Song Contest 1982 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  10. a b Eurovision Song Contest 1983 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  11. a b Eurovision Song Contest 1984 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  12. a b Eurovision Song Contest 1985 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  13. a b Eurovision Song Contest 1986 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  14. a b Eurovision Song Contest 1987 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  15. a b Eurovision Song Contest 1988 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  16. a b Eurovision Song Contest 1989 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  17. a b Eurovision Song Contest 1990 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  18. a b Eurovision Song Contest 1991 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  19. a b Eurovision Song Contest 1992 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  20. a b Eurovision Song Contest 1993 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  21. a b Eurovision Song Contest 1994 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  22. a b Eurovision Song Contest 1996 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  23. a b Eurovision Song Contest 1998 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  24. a b Eurovision Song Contest 2000 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  25. a b Eurovision Song Contest 2002 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  26. Eurovision Song Contest 2004 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  27. Eurovision Song Contest 2005 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  28. a b Eurovision Song Contest 2006 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  29. a b Eurovision Song Contest 2007 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  30. a b Eurovision Song Contest 2008 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  31. a b Eurovision Song Contest 2009 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  32. Eurovision Song Contest 2010 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  33. a b Eurovision Song Contest 2011 (Scoreboard) Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
  34. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/yleista/topic1578.html

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä