Suomi Eurovision laulukilpailussa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi
Flag of Finland.svg
Paikallinen TV-asema Yle
Toiminut isäntämaana 2007
Esiintymiset
Esiintymiskerrat 48
Ensiesiintyminen 1961
Paras sijoitus 1. (2006)
Huonoin sijoitus 25. (2009)
Paras pistemäärä 292
Huonoin pistemäärä 0
Viimeinen sija 9 (1963, 1965, 1968, 1980, 1982, 1990, 1992 , 1996, 2009
Ilman pisteitä 3 (1963, 1965, 1982)
Aiheesta muualla
Paikallinen verkkosivu
Maan sivu Eurovision.tv:ssä

Suomi on osallistunut Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun vuosina 1961–2014 yhteensä 48 kertaa.

Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun kerran, vuonna 2006, jolloin Suomea edusti Lordi kappaleellaan Hard Rock Hallelujah. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen.[1]

Suomi oli aina vuoteen 2006 asti pisimpään voittamatta ollut maa. Sittemmin titteli on siirtynyt Portugalille, joka on ollut voittamatta vuodesta 1964 lähtien.

Suomi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuonna 1970, koska tuolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä Ruotsin, Norjan, Portugalin ja Itävallan kanssa edellisvuoden tasapelin vuoksi. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Suomi on esittänyt suurimman osan kappaleistaan suomen kielellä. Esityskielen ollessa vapaa 19731976 ja vuodesta 1999 lähtien kielenä on ollut pääsääntöisesti englanti. Esityskielen vapauden aikana suomeksi on laulettu vuosina 2008 ja 2010. Ruotsin kielellä Suomi on laulanut kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2012.

Suomen televisiossa kaikki euroviisukappaleet on tekstitetty suomeksi aina vuodesta 1971 lähtien, lukuun ottamatta suomenkielisiä lauluja. Muista maista laulut tekstitetään vain Virossa.lähde? Vuoden 2014 kilpailussa myös juontajien juonnot on tekstitetty.

Suomen sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

Uuden musiikin kilpailun säännöt 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 karsintoihin säännöt uudistettiin seuraavasti:[2]

  1. Kappaleen on oltava ennen julkaisematon, eikä sitä ole saanut esittää julkisesti.
  2. Kappaleen kesto saa olla enintään kolme (3) minuuttia.
  3. Lavalla saa olla enintään kuusi (6) esiintyjää.
  4. Kaikkien kappaleen esittäjien on oltava 16 vuotta täyttäneitä 22.5.2012 mennessä.
  5. Vähintään yhdellä kappaleen tekijöistä ja pääsolist(e)illa on oltava Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka Suomessa.
  6. Kilpailuun hyväksytään enintään yksi (1) kappale per artisti.
  7. Uuteen musiikkikilpailuun lähetetyllä kappaleella ei saa osallistua muiden maiden Eurovision-kilpailuihin.
  8. Kaikki vaadittu kilpailumateriaali on lähetettävä Ylelle 15.8.-30.9.2011 välisenä aikana.
  9. Materiaalin lähettäjä sitoutuu kilpailun sääntöihin ja kilpailuprosessiin.
  10. Kilpailun säännöt kokonaisuudessaan ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Ylen nettisivuilta.

Suomen sijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huom! Vuosien 1961–1974 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 1974 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisten pisteytysjärjestelmien vuoksi.

Vanha pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Esittäjä Laulu Sijoitus Pisteet Huom. Pisteytysjärjestelmä
1961 Laila Kinnunen Valoa ikkunassa 10 / 16 6 Kunkin televisioyhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1962 Marion Rung Tipi-tii 7 / 16 4 Kullakin televisioyhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1963 Laila Halme ”Muistojeni laulu” 13 / 16 0 Jaettu viimeinen sija Norjan, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa. Kunkin televisioyhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
1964 Lasse Mårtenson Laiskotellen 7 / 16 9 10-henkisten tuomaristojen käytössä olivat pisteet 5-3-1.
1965 Viktor Klimenko Aurinko laskee länteen 15 / 18 0 Jaettu viimeinen sija Belgian, Espanjan ja Saksan kanssa. Sama kuin vuonna 1964.
1966 Ann-Christine ”Playboy” 10 / 18 7 Sama kuin vuosina 1964 ja 1965.
1967 Fredi Varjoon – suojaan 12 /17 3 Kullakin televisioyhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
1968 Kristiina Hautala ”Kun kello käy” 16 / 17 1 Jaettu viimeinen sija Alankomaiden kanssa. Sama kuin vuonna 1967.
1969 Jarkko ja Laura Kuin silloin ennen 12 / 16 6 Sama kuin vuosina 1967 ja 1968.
1971 Markku Aro & Koivistolaiset ”Tie uuteen päivään” 8 / 18 84 Kunkin televisioyhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1.
1972 Päivi Paunu & Kim Floor Muistathan 12 / 18 78 Sama kuin vuonna 1971.
1973 Marion Rung Tom tom tom 6 / 17 93 Kappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi. Paras sijoitus vuoteen 2006 asti Sama kuin vuosina 1971 ja 1972.
1974 Carita Holmström ”Älä lähde pois” / ”Keep Me Warm” 13 / 17 4 Edustuskappale esitettiin suomeksi Suomen karsinnassa ja englanniksi kansainvälisessa loppukilpailussa. Kullakin televisioyhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.

Nykyinen pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuosi Esittäjä Laulu Sijoitus Pisteet Huom.
1975 Pihasoittajat ”Viulu-ukko” / ”Old Man Fiddle” 7 / 19 74 Edustuskappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi.
1976 Fredi & Ystävät Pump pump 11 / 18 44 Kappale esitettiin Suomen karsinnassa suomeksi ja loppukilpailussa englanniksi.
1977 Monica Aspelund Lapponia 10 / 18 50
1978 Seija Simola Anna rakkaudelle tilaisuus 18 / 20 2 Jaettu 2. viimeinen sija Turkin kanssa.
1979 Katri Helena Katson sineen taivaan 14 / 19 38
1980 Vesa-Matti Loiri Huilumies 19 / 19 6
1981 Riki Sorsa Reggae OK 16 / 20 27
1982 Kojo Nuku pommiin 18 / 18 0
1983 Ami Aspelund Fantasiaa 11 / 20 41
1984 Kirka Hengaillaan 9 / 19 46
1985 Sonja Lumme Eläköön elämä 9 / 19 58
1986 Kari Kuivalainen Päivä kahden ihmisen” / ”Never the End” 15 / 20 22 Kappaleen nimi vaihdettiin loppukilpailussa englanninkieliseksi.
1987 Vicky Rosti & Boulevard Sata salamaa 15 /22 32
1988 Boulevard Nauravat silmät muistetaan 20 / 21 3
1989 Anneli Saaristo La dolce vita 7 / 22 76 Vuoteen 2006 asti paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään.
1990 Beat Fri? 21 / 22 8 Jaettu viimeinen sija Norjan kanssa.
1991 Kaija Kärkinen Hullu yö 20 / 22 6
1992 Pave Maijanen Yamma Yamma 23 / 23 4
1993 Katri Helena Tule luo 17 / 25 20
1994 CatCat Bye Bye Baby 22 / 25 11
1996 Jasmine Niin kaunis on taivas 23 / 23 9
1998 Edea ”Aava” 15 / 25 22
2000 Nina Åström A Little Bit 18 / 24 18
2002 Laura Voutilainen Addicted to You 20 / 24 24

Kaksivaiheinen loppukilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.

Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2004 Jari Sillanpää ”Takes 2 To Tango” 14 / 22 51 Esitys ei läpäissyt semifinaalia
2005 Geir Rönning ”Why?” 18 / 25 50 Esitys ei läpäissyt semifinaalia
2006 Lordi Hard Rock Hallelujah 1 / 24 292 1 / 23 292 Voittaja; semifinaalin ja finaalin silloinen piste-ennätys
2007 Hanna Pakarinen Leave Me Alone 17 / 24 53 Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta

Kaksi semifinaalia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot taistelevat finaalipaikasta kaksiosaisessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.[3]

Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Semifinaali Huom.
Sijoitus Pisteet Sijoitus Pisteet
2008 Teräsbetoni Missä miehet ratsastaa 22 / 25 35 8 / 19 79
2009 Waldo's People Lose Control 25 / 25 22 12 / 18 42 Viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin
2010 Kuunkuiskaajat Työlki ellää 11 / 17 49 Esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2011 Paradise Oskar Da Da Dam 21 / 25 57 3 / 19 103 Paradise Oskar esiintyi finaalissa ensimmäisenä.
2012 Pernilla Karlsson När jag blundar 12 / 18 41 Esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2013 Krista Siegfrids Marry Me 24 / 26 13 9 / 17 64
2014 Softengine Something Better 11 / 26 72 3 / 15 97 Toiseksi paras sijoitus suhteessa osanottajamäärään (37 maata)

Suomalaisia euroviisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun 48 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut suhteellisen vaatimatonta.

1961[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella "Valoa ikkunassa".[4] Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky.

1962[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen euroviisukarsinnan voitti Kari Tuomisaaren sävellys "Tipi-tii", jonka esittivät karsinnassa Kai Lind ja vasta 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung. Vaikka Lind oli tuohon aikaan yksi suosituimpia laulajia Suomessa, raadit pitivät enemmän Marionin tulkinnasta, ja hän sai kunnian edustaa Suomea Luxemburgissa. Suomi sai kilpailussa neljä pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.

1963[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Börje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama Muistojeni laulu voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esittäjäksi oli ehditty julistaa Irmeli Mäkelä, mutta se vaihdettiin pian Marjatta Leppäseen, joka sitten vaihdettiin Laila Halmeeseen. Halme toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen nollasaaliin ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.

1964[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä Laiskotellen, joka herätti huomiota big band -sovituksellaan. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Suomi sai karsinnoissa yhdeksän pistettä sijoittuen seitsemänneksi.

1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä "Iltaisin", Viktor Klimenkon "Aurinko laskee länteen" ja Katri Helenan letkajenkka "Minne tuuli kuljettaa". Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa. Voittajakappale ”Poupée de cire, poupée de son” muistutti jossain määrin Katri Helenan ”Minne tuuli kuljettaa” -letkajenkkaa, mikä nostatti Suomessa uudelleen kritiikin väärän kappaleen lähettämisestä. Kapellimestarina toimi viidennen ja viimeisen kerran George de Godzinsky.

1966[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Ann-Christine Nyström kappaleella "Playboy". Esityksen oli säveltänyt ja sanoittanut Ossi Runne, joka myös samoihin aikoihin aloitti työnsä Yleisradion orkesterin johtajana. Runne aloitti näissä kilpailussa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa, sillä hän on johtanut yhteensä 22 Suomen Euroviisua. Saavutuksen on rikkonut vain Irlannin Noel Kelehan, joka hänkin toimi tuona vuonna ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Suomi sai kilpailussa seitsemän pistettä ja sijoittui kymmenenneksi.

1967[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi laululla "Varjoon - suojaan". Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin kolme pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Kapellimestarina toimi toista kertaa Ossi Runne.

1968[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa itse äänestää edustajansa Eurovision laulukilpailuun postikorttiäänestyksellä. Suomen edustajaksi valittiin yksi 1960-luvun suosituimmista poplaulajista, Kristiina Hautala, joka esitti Esko Linnavallin sävellyksen "Kun kello käy". Esitys sai lopulta vain yhden pisteen (Norjasta) ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Kapellimestarina toimi kolmatta kertaa Ossi Runne.

1969[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion sanoittamalla laululla "Kuin silloin ennen". Suomi sai kuusi pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, joka esti voiton jakamisen usean maan kesken.

1970[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1970 Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua edellisvuoden yhteisvoiton takia.

1971[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Markku Aro & Koivisto Sisters kappaleella "Tie uuteen päivään". Kappale sai loppukilpailussa 84 pistettä sijoittuen kahdeksanneksi.

1972[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edustivat Päivi Paunu ja Kim Floor kappaleella "Muistathan". Kappale sai 78 pistettä ja sijoittui kahdenneksitoista.

1973[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella "Tom tom tom". Marion oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka on laulanut viisunsa englannin kielellä. Vuosina 1973–76 laulut sai esittää millä tahansa kielellä, näinä vuosina Suomikin vaihtoi laulukielensä kansainväliseen kisaan englanniksi. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Se oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.

1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti kilpailussa Carita Holmström kappaleella "Keep me warm" (alunperin ”Älä lähde pois”), jonka sävelsi Eero Koivistoinen. Suomi sai neljä pistettä sijoittuen kolmanneksitoista.

1975[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella "Viulu-ukko". Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voitti Dannyn "Seikkailijan" saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Laulukieli vaihtui Tukholmaan lähdettäessä englanniksi, ja kappaleen nimeksi tuli "Old man fiddle":

Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja on käytössä edelleen.

Pihasoittajat oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka sai täydet 12 pistettä. Ne tulivat Saksan liittotasavallalta ja Sveitsiltä. Kilpailussa yhtye sai yhteensä 74 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.

1976[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin Haagiin Fredi ja ystävät kappaleella "Pump-pump", josta on tullut eräänlainen camp-klassikko. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja 1976. Tuomarit eivät kuitenkaat lämmenneet tälle "irvokkaalle" tanssityylille.

Huolellisesti valmisteltu "Pump-pump" -esitys herätti positiivista huomiota, mutta jäi lopulta sijalle 11.

1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä "Lapponia". Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua. Suomi sai ensimmäiseltä pisteenjakajamaalta, Irlannilta täydet 12 pistettä ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa, mutta jäi lopulta kymmenenneksi. Kyseessä on toistaiseksi ainoa suomenkielinen laulu, joka on ollut jossakin vaiheessa johdossa sekä saanut Euroviisujen finaalissa 12 pistettä. Teräsbetonin "Missä miehet ratsastaa" ei saanut täysiä pisteitä finaalissa, mutta semifinaalissa täydet antoi Andorra ja Viro.

1978[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Seija Simola kappaleella "Anna rakkaudelle tilaisuus". Kappale sai kaksi pistettä Norjasta ja oli sijalla 18.

1979[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan "Katson sineen taivaan". Kappale sai 38 pistettä ja sijoittui neljänneksitoista.

1980[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Vesa-Matti Loiri kappaleella "Huilumies". Suomi jäi kilpailun 19. eli viimeiselle sijalle kuudella pisteellään. Niistä viisi tuli Norjalta ja yksi Ranskalta.

1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Riki Sorsa kappaleella "Reggae OK", joka sai 27 pistettä ja sijoittui kuudenneksitoista. Kapellimestarina oli tällä kertaa Ossi Runnen sijaan Henrik Otto Donner, mutta Runne oli kuitenkin mukana Dublinissa, sillä hän selosti viisufinaalin Yleisradiolle.

1982[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella "Nuku pommiin". Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen "Nolla-Kojo. Kojo on myöhemmin ilmaissut että hänen kappaleensa kritisoi sillä hetkellä lännessä vallinnutta kylmää sotaa, mutta kappaletta ei suomen kielen takia ymmärretty.

1983[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti Ami Aspelund kappaleellaan "Fantasiaa". Kappale sai 41 pistettä ja saavutti jaetun yhdennentoista sijan.

1984[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi sijoittui yhdeksänneksi Kirkan esittämällä kappaleella "Hengaillaan". Se sai 46 pistettä.

1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti Sonja Lumme kappaleella "Eläköön elämä". Se sai 58 pistettä ja sijoittui yhdeksänneksi. Suomi sai Ruotsista ja Kreikasta 10 pistettä.

1986[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti Kari Kuivalainen kappaleella "Päivä kahden ihmisen". Kappale sijoittui viidenneksitoista saaden 22 pistettä.

1987[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti Vicky Rosti kappaleellaan "Sata salamaa", se sijoittui viidenneksitoista saaden 32 pistettä. Ensimmäisenä pisteitä antanut Norja antoi Suomelle peräti kympin, mutta sen jälkeen tahti hiipui. Lisäksi Alankomaista tuli korkeat pisteet, 8.

1988[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti Boulevard kappaleella "Nauravat silmät muistetaan". Kappale jäi toiseksi viimeiselle eli 20. sijalle saaden kolme pistettä.

1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä "La dolce vita". Kappale on laulettu suomeksi, mutta sen nimi on italiaa. Vastoin ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli toisena, ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena. Kappale sai toiseksi korkeimman potin eli 10 pistettä peräti neljästä maasta: Israelista, Turkista, Ranskasta ja Jugoslaviasta.

Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä "Tom tom tomin" sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, kun Anneli Saariston kilpailuvuonna niitä oli 22. Ossi Runne päätti näissä kilpailuissa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa. Hän johti Suomen edustuslauluja kaikkiaan 22 kertaa.

1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi sijoittui Norjan kanssa kilpailun jaetulle viimeiselle sijalle Beatin kappaleella "Fri?" (suom. vapaa). Kummatkin maista saivat kahdeksan pistettä ja jäivät sijalle 21. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi lauloi Euroviisuissa ruotsiksi. Olli Ahvenlahti toimi ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Ossi Runne oli kommentaattorina Erkki Pohjanheimon kanssa.

1991[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti Kaija kappaleella "Hullu yö", joka sijoittui sijalle 20 ja sai vain kuusi pistettä. Suomi sai yhden pisteen Islannilta ja Kreikalta sekä neljä pistettä Irlannilta.

1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella "Yamma Yamma", joka jäi kilpailun viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel antoivat Suomelle yhteensä neljä pistettä (Jugoslavia 3 ja Israel 1).

1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea edusti Katri Helena kappaleella "Tule luo". Se sijoittui seitsemänneksitoista saaden 20 pistettä.

1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomea kilpailussa edusti CatCat kappaleella "Bye Bye Baby". Vaikka suomalaisten odotukset olivat korkealla ja kappaletta pidettiin yleisesti yhtenä ennakkosuosikkina, Suomi sai vain 11 pistettä (1 Bosnia-Hertsegovinasta ja peräti 10 Kreikasta) ja sijoittui vasta 22. sijalle.

1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia.

1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajana oli melko tuntematon romanityttö Jasmine kappaleella Niin kaunis on taivas. Kun kilpailuun osallistuvien 30 maiden määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een, kaikkien yllätykseksi Suomi selviytyi rimaa hipoen mukaan. Yhdeksällä pisteellään Jasmine toi Suomelle euroviisuhistoriansa kahdeksannen jumbosijan. "Niin kaunis on taivas" on "Yamma Yamman" ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappale: molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta solisti sairastui kurkkukipuun. Tarina ei kerro, kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt. Jasminelle sattui loppukilpailussa virhe kappaleen aikana hänen aloittaessaan kertosäkeen välisoiton aikana.

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1996 Euroviisujen alkukarsinnoissa ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan yleisradiounioni esitteli uuden kilpailujärjestelmän vuodelle 1997. Maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä neljältä vuodelta joutuisivat jättämään vuoden 1997 kilpailun väliin ja maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta joutuisivat jättämään tulevat kilpailut väliin. Jos maa joutuu jättämään yhden vuoden väliin, se saa osallistua automaattisesti seuraavana vuonna. Kilpailevien maiden lukumäärä laski 25:een ja Italia oli jo ilmoittanut, että tämä olisi heidän viimeinen vuotensa Euroviisuissa, mutta he kuitenkin palasivat vuonna 2011. Suomi jätti kilpailun väliin edellisen vuoden huonon menestyksen (ja viimeisen sijan) takia.

1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella "Aava". Kappaleen sijoitus oli 15/25. Kyseessä oli Suomen 1990-luvun paras sijoitus sekä absoluuttisesti että suhteessa osallistujamaiden määrään. Elävää orkesteria käytettiin Euroviisuissa viimeistä kertaa. Samalla päättyi Olli Ahvenlahden yhdeksänvuotinen euroviisukapellimestarin ura.

1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

2000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella "A Little Bit". Raati oli pistänyt karsinnoissa Nylon Beatin johtoon ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella "Oot voimani mun", Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin "Sleepwalkerille". Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. "A Little Bit" -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18.

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella "Addicted to You". Vaikka hän oli median suuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24). Laura teki historiaa olemalla ensimmäinen Suomen edustaja, joka vähensi vaatetusta lavalla .

2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia. Tällä kertaa kysymyksessä ei kuitenkaan ollut enää huono pistekeskiarvo, vaan pelkästään edellisvuoden sijoitus.

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella "Takes 2 To Tango", mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun. Suomessa Sillanpään kappaletta syytettiin myös liian samantyyliseksi kuin Frederikin "Tuu tangoon " kappale.

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran sekä Norjan että Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan " Why?", joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale Hard Rock Hallelujah herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää. Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä eli enemmän kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai Helsingin semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella "Leave Me Alone", joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisvuoden heikon menestyksen jälkeen päätettiin taas kokeilla heviä, kun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan "Missä miehet ratsastaa". Kappale pääsi finaaliin, sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People "Lose Control" -kappaleellaan. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta menestyi finaalissa huonosti ja sijoittui viimeisellä sijalle 22:lla pisteellä. Vuorossa oli Suomen yhdeksäs jumbosija finaalissa. Suomi on kuitenkin useana vuonna jäänyt semifinaaliin, jolloin sijoitus on ollut huonompi. Vuonna 2009 osanottajamaita oli 42, ja näistä 17 karsiutui finaalista, joten Waldo's Peoplen kokonaissijoitus oli 25/42.

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Suomen karsinnan voittaja oli folkduo Kuunkuiskaajat kappaleella "Työlki ellää". Yhtye edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Oslossa ja kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa 25. toukokuuta. Aiemmin käytössä ollut pelkkä puhelinäänestys olisi oikeuttanut karsinnassa kuudenteen sijaan, mutta ammattilaisraatien äänet mukaanlaskettuna Kuunkuiskaajat jäi yhden sijoituksen päähän loppukilpailusta. Viimeisen finaalipaikan Suomelta vei Moldova kolmella pisteellä. Kuunkuiskaajien "Työlki ellää" -kappale oli myös historian ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt suomenkielinen laulu, sillä sekä Jasmine että Teräsbetoni pääsivät karsinnasta läpi. Myös superfinaalin esityksiä kommentoineen Marco Bjurströmin väitetään vaikuttaneen äänestyksen lopputulokseen kritisoimalla humppa-yhtye Eläkeläisten esitystä.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Suomen edustajaksi valittiin Paradise Oskar kappaleella "Da Da Dam". Suomi oli semifinaalinsa kolmas 103 pisteellä, mutta finaalissa kappaleen pisteet lähes puolittuivat, 57 pisteellä irtosi sija 21. Suomi sai Norjalta täydet 12 pistettä ja Islannilta 10 pistettä.

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Suomen edustajaksi valittiin Pernilla Karlsson, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän edusti Suomea ensimmäisessä semifinaalissa 22. toukokuuta 2012, kappaleella När jag blundar, mutta ei päässyt finaaliin saakka. Pernilla sai semifinaalissa 41 pistettä ja oli kahdestoista. Semifinaalipisteiden joukossa oli muun muassa täydet 12 pistettä Unkarilta, Tanskalta 8 pistettä ja Islannilta 7 pistettä.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Suomen edustajaksi valittiin Krista Siegfrids, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun. Hän lauloi euroviisuissa kappaleen "Marry Me". Hän pääsi semifinaalista jatkoon ja sijoittui finaalissa 24:nneksi. Pisteitä tuli 13.

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Suomen edustajaksi valittiin Uuden Musiikin Kilpailun voittanut rockyhtye Softengine kappaleella "Something Better". Softengine pääsi finaaliin, jossa se sijoittui yhdenneksitoista 72 pisteellä. Siitä tuli Suomen parhain sijoitus sitten vuoden 2006 voiton.

Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen antamat pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010 ja 2012 Suomi ei päässyt finaaleihin, mutta sai äänestää niissä.

Suomen antamat pisteet 1975 lähtien
Maa 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pisteet
Flag of Sweden.svg Ruotsi 6 0 4 0 0 1 3 10 8 12 5 0 0 0 0 8 0 7 0 8 6 7 7 12 6 7 8 5 7 X 6 12 4 10 169
Flag of Israel.svg Israel 3 8 0 10 12 6 12 7 0 0 7 6 5 5 6 0 0 10 0 5 X 5 0 X 8 0 10 X X X X 125
Flag of Italy.svg Italia 12 6 2 0 8 2 1 12 6 4 8 10 8 12 12 8 3 0 0 0 118
Flag of France.svg Ranska 0 3 12 2 1 0 10 6 0 5 0 0 3 3 12 10 7 1 0 2 0 0 12 0 0 0 0 2 4 8 4 0 0 1 108
Flag of the United Kingdom.svg Iso-Britannia 7 10 4 0 7 4 3 4 0 4 7 10 1 10 6 0 0 6 5 0 0 8 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 104
Flag of Ireland.svg Irlanti 1 0 0 3 6 8 0 0 7 1 8 12 2 0 4 2 10 3 7 10 0 1 0 X 4 0 X X 1 10 4 0 X 104
Flag of Norway.svg Norja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 4 0 5 7 0 0 0 1 12 0 7 2 0 0 12 5 X 12 8 0 X 0 12 7 100
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 4 7 10 1 10 12 12 0 0 1 3 7 0 5 0 3 5 0 4 0 4 0 0 0 X 10 0 X X X X 0 X X 0 98
Flag of Germany.svg Saksa
v. 1990 asti Länsi-Saksa
0 0 0 12 3 2 7 10 4 0 10 2 10 0 0 0 0 0 0 3 1 2 0 0 0 0 1 0 0 12 0 1 0 0 80
Flag of Spain.svg Espanja 8 0 7 7 0 0 0 6 0 0 8 1 0 0 8 10 4 3 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 4 0 3 0 0 80
Flag of Estonia.svg Viro 0 12 12 8 10 X X X X X 12 X 7 10 6 X 77
Flag of Denmark.svg Tanska 0 0 7 0 0 0 5 0 0 8 4 12 0 0 0 0 10 0 X 2 3 X 0 0 2 0 5 7 6 71
Flag of Belgium.svg Belgia 0 12 3 6 0 0 2 5 0 10 0 12 3 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 X X X X X 6 X X 3 X 65
Flag of the Netherlands.svg Alankomaat 10 0 0 0 5 10 0 0 3 0 3 2 0 4 0 0 0 0 0 7 0 0 X X X X X X X X 8 8 60
Flag of Cyprus.svg Kypros 0 0 8 0 0 0 6 0 6 0 8 0 10 6 0 0 4 7 0 X X X X 0 X 0 X 55
Flag of Luxembourg.svg Luxemburg 5 0 8 0 4 3 4 7 8 0 0 4 0 12 0 0 0 0 0 55
Flag of Greece.svg Kreikka 4 6 5 0 0 0 5 0 0 0 0 0 1 5 6 4 0 0 0 6 3 1 0 0 0 7 0 0 1 0 54
Flag of Russia.svg Venäjä 0 5 3 4 7 12 3 10 0 0 0 8 2 0 54
Flag of Iceland.svg Islanti 0 0 0 0 7 0 0 0 1 0 0 2 X X X 7 10 5 8 7 5 0 52
Flag of Hungary.svg Unkari 12 0 0 10 X X 12 0 10 5 49
Flag of Turkey.svg Turkki 0 0 0 5 1 0 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 4 0 5 0 0 4 4 5 3 X 0 41
Flag of Austria.svg Itävalta 5 1 0 0 5 0 0 0 0 0 6 0 0 1 2 0 0 0 0 0 3 0 0 X X 1 X 0 12 36
Flag of FR Yugoslavia.svg Jugoslavia
v.1992 Jugoslavian liittotasavalta
0 0 8 0 12 2 0 0 1 7 1 0 4 35
Flag of Portugal.svg Portugali 0 1 0 0 2 1 0 2 2 0 0 0 0 0 2 0 7 2 2 5 3 0 X X X X 0 0 0 X X X 29
Flag of Malta.svg Malta 0 0 0 0 6 0 5 0 2 0 8 0 X X 3 X X 0 0 3 27
Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Bosnia ja Hertsegovina 0 2 1 0 0 0 10 0 6 6 0 0 0 25
Flag of Latvia.svg Latvia 12 6 X 4 0 0 0 X X 0 X X X 22
Flag of Ukraine.svg Ukraina 8 0 2 6 3 0 0 0 0 0 2 21
Flag of Monaco.svg Monaco 2 2 5 8 0 X X X 17
Flag of Serbia.svg Serbia 12 0 X 0 2 2 X 16
Flag of Croatia.svg Kroatia - 0 0 0 3 6 0 1 1 0 0 0 0 X X X X 11
Flag of Serbia and Montenegro.svg Serbia ja Montenegro 10 0 10
Flag of Albania.svg Albania 3 0 X X 0 0 0 X 6 X X 9
Flag of Poland.svg Puola 8 0 0 0 X X X 0 X X X 0 8
Flag of Lithuania.svg Liettua 0 0 X X 8 0 X 0 X 0 0 0 X 8
Flag of Georgia.svg Georgia 7 0 0 0 X 0 X 7
Flag of Azerbaijan.svg Azerbaidžan 0 2 0 5 0 0 0 7
Flag of Romania.svg Romania 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 6
Flag of Bulgaria.svg Bulgaria X X 5 X X X X X X 5
Flag of Armenia.svg Armenia 0 0 0 1 0 X 0 4 5
Flag of Slovenia.svg Slovenia 0 0 4 0 X X X 0 X X X 0 X X 0 4
Flag of Moldova.svg Moldova 0 0 2 X 0 0 0 0 0 X 2
Flag of Macedonia.svg Makedonia 0 0 1 0 0 0 0 X X X X 0 X X 1
Lähteet [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] [23] [24] [25] [26] [27] [28] [29] [30] [31] [32] [33] [34] [35] [36] [37] [38] [39]
X = maa ei selviytynyt finaaliin, – = maa ei osallistunut kilpailuun

Suomen saamat pisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukaan on laskettu ainoastaan Suomelle finaalissa saadut pisteet. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005, 2010 ja 2012 Suomi ei selviytynyt finaaleihin. Vuodesta 2004 lähtien myös semifinaaleissa karsiutuneet maat ovat voineet äänestää finaalissa.

Suomen saamat pisteet 1975 lähtien
Maa 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1996 1998 2000 2002 2006 2007 2008 2009 2011 2013 2014 Pisteet
Flag of Sweden.svg Ruotsi 3 2 0 0 0 6 0 0 7 10 0 3 0 4 0 0 0 0 0 0 10 2 10 12 12 7 4 7 0 6 105
Flag of Norway.svg Norja 10 4 8 2 0 5 0 0 2 5 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 12 4 4 0 12 0 7 88
Flag of Iceland.svg Islanti 6 0 0 0 5 1 0 5 0 7 0 12 12 7 8 10 0 5 78
Flag of Estonia.svg Viro 0 0 10 7 5 12 6 10 4 7 0 6 67
Flag of Greece.svg Kreikka 0 2 0 7 0 0 8 10 1 0 0 0 1 0 8 10 0 0 0 12 0 0 0 0 0 0 59
Flag of Israel.svg Israel 8 6 7 0 0 2 0 7 1 0 0 3 10 3 0 1 0 0 0 0 7 0 0 0 0 4 0 59
Flag of Ireland.svg Irlanti 5 5 12 0 0 0 5 0 0 6 0 0 0 8 0 4 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 3 0 0 58
Flag of Switzerland.svg Sveitsi 12 0 5 0 8 0 5 0 4 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 1 0 0 5 0 4 54
Flag of Germany.svg Saksa
v. 1990 asti Länsi-Saksa
12 6 0 0 5 0 0 0 7 1 0 3 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 1 0 0 2 1 4 53
Flag of the Netherlands.svg Alankomaat 0 1 4 0 0 0 5 0 0 0 1 8 0 6 0 0 0 0 0 0 5 7 0 0 0 0 0 2 39
Flag of France.svg Ranska 0 0 4 0 5 1 1 1 5 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 3 0 38
Flag of the United Kingdom.svg Iso-Britannia 4 2 0 0 0 0 0 0 6 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 0 0 0 0 0 6 37
Flag of Denmark.svg Tanska 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 12 4 0 0 5 2 4 36
Flag of Spain.svg Espanja 1 6 0 0 0 0 2 0 0 1 6 0 2 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 0 35
Flag of Turkey.svg Turkki 0 0 0 0 0 3 6 3 1 0 0 10 0 0 0 3 0 0 0 0 7 0 0 0 0 33
Flag of Austria.svg Itävalta 7 6 0 0 0 0 0 2 5 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 27
Flag of Cyprus.svg Kypros 0 0 0 4 6 3 0 3 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 0 0 0 0 0 23
Flag of FR Yugoslavia.svg Jugoslavia
v.1992 Jugoslavian liittotasavalta
5 0 0 0 0 3 0 1 0 10 0 0 3 22
Flag of Poland.svg Puola 0 0 0 12 0 2 0 5 3 22
Flag of Luxembourg.svg Luxemburg 6 0 0 0 6 0 0 0 1 0 0 0 2 0 4 0 0 0 2 21
Flag of Andorra.svg Andorra 10 7 4 0 21
Flag of Italy.svg Italia 0 0 0 0 7 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 20
Flag of Belgium.svg Belgia 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 3 19
Flag of Lithuania.svg Liettua 0 0 10 5 0 0 1 0 0 16
Flag of Portugal.svg Portugali 0 0 0 0 0 0 1 0 0 3 0 0 4 0 1 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 15
Flag of Monaco.svg Monaco 8 7 0 0 0 0 15
Flag of Malta.svg Malta 0 0 0 2 0 0 0 0 0 7 0 0 3 0 0 0 12
Flag of Latvia.svg Latvia 0 0 8 0 1 0 0 0 3 12
Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Bosnia ja Hertsegovina 0 1 0 0 3 7 0 0 0 0 11
Flag of Croatia.svg Kroatia 0 0 0 0 0 0 10 0 0 0 0 0 10
Flag of Romania.svg Romania 0 0 4 0 4 0 0 0 0 0 0 8
Flag of Macedonia.svg Makedonia 1 0 1 6 0 0 0 0 0 0 8
Flag of Russia.svg Venäjä 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 8
Flag of Slovenia.svg Slovenia 0 0 0 0 8 0 0 0 0 0 0 8
Flag of Belarus.svg Valko-Venäjä 7 1 0 0 0 0 0 8
Flag of Bulgaria.svg Bulgaria 0 5 0 0 3 0 0 0 8
Flag of Ukraine.svg Ukraina 7 0 0 0 0 0 0 7
Flag of Serbia and Montenegro.svg Serbia ja Montenegro 7 7
Flag of Moldova.svg Moldova 6 0 0 0 0 0 0 6
Flag of San Marino.svg San Marino 0 0 3 3 6
Flag of Hungary.svg Unkari 0 0 0 0 0 0 0 0 6 6
Lähteet [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20] [21] [22] [23] [24] [25] [26] [27] [28] [31] [32] [33] [34] [36] [38] [39]
– = maa ei osallistunut kilpailuun

Kommentoijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historian kuluessa Yleisradion kommentaattoreina ovat toimineet useat kokeneet radio -ja televisiojuontajat, kuten Erkki Toivanen, Heikki Harma, Maria Guzenina, Aarre Elo, Vesa Nuotio ja Erkki Pohjanheimo. Jaana Pelkonen toimi selostajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuonna 2011 hänet korvasi Tarja Närhi, joka juonsi yhdessä Asko Murtomäen kanssa. Vuonna 2014 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia.

Vuosi/vuodet Kommentoijat
19601969 Aarno Walli
19711972 Heikki Seppälä
1973 Erkki Pohjanheimo
1974 Matti Paalosmaa
1975 Heikki Seppälä
1976 Vesa Nuotio
19771978 Erkki Toivanen
1979 Anja-Maija Leppänen
1980 Heikki Harma
Aarre Elo
1981 Ossi Runne
1982 Erkki Toivanen
1983 Erkki Pohjanheimo
1984 Heikki Seppälä
19851986 Heikki Harma
Kari Lumikero
1987 Erkki Toivanen
1988 Erkki Pohjanheimo
1989 Heikki Harma
1990 Erkki Pohjanheimo
Ossi Runne
1991 Erkki Pohjanheimo
1992 Erkki Pohjanheimo
Kati Bergman
19931994 Erkki Pohjanheimo
Kirsi-Maria Niemi
1995 Erkki Pohjanheimo
Olli Ahvenlahti
1996 Erkki Pohjanheimo
Sanna Kojo
1997 Aki Sirkesalo
Olli Ahvenlahti
1998 Maria Guzenina
Sami Aaltonen
19992000 Jani Juntunen
2001 Jani Juntunen
Asko Murtomäki
20022003 Maria Guzenina
Asko Murtomäki
2004 Markus Kajo[40]
Asko Murtomäki
20052006 Jaana Pelkonen
Heikki Paasonen
Asko Murtomäki
2007 Heikki Paasonen
Ellen Jokikunnas
Asko Murtomäki
20082009 Jaana Pelkonen
Mikko Peltola
Asko Murtomäki
2010 Jaana Pelkonen
Asko Murtomäki
2011 Tarja Närhi
Asko Murtomäki
2012 Tarja Närhi
Tobias Larsson
2013 Juuso Mäkilähde
Aino Töllinen
2014 Jorma Hietamäki
Sanna Pirkkalainen

Ruotsinkieliset kommentaattorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi/vuodet Kommentoijat
20062008 Thomas Lundin
20092010 Tobias Larsson
20112014 Eva Frantz
Johan Lindroos

Radio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1960 vuoteen 1969 radiossa ja televisiossa oli sama kommentaattori, Aarno Walli. Vuodesta 1971 alkaen radiossa on ollut televisiosta oma erillinen selostuksensa. Vuonna 1970 Suomi ja Yleisradio eivät osallistuneet Eurovision laulukilpailuun eikä kilpailua lähetetty Suomen televisiossa ja radiossa. Vuonna 2014 televisiossa ja radiossa käytettiin samaa juontoparia.

Vuosi/vuodet Kommentoijat
19711972 Poppe Berg
19731975 Jertta Blomstedt
19761981 tuntematon
19821985 Jake Nyman
1986 Heimo Holopainen ja Erkki Vihtonen
19871988 tuntematon
19891991 Jake Nyman ja Kati Bergman
1992 Heimo Holopainen
1993 Sanna Kojo ja Outi Popp
19941996 Aki Sirkesalo ja Kati Bergman
1997 Marko Miettinen ja Kati Bergman
19981999 Aki Sirkesalo ja Kati Bergman
20002003 Iris Mattilalähde? ja Tarja Närhi
20042013 Sanna Kojo ja Jorma Hietamäki
2014 Jorma Hietamäki ja Sanna Pirkkalainen

Pisteidenlukijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria. Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pajala 2006 s. 366
  2. Uuden musiikkikilpailun säännöt TOP 10
  3. 43 nations on 2011 participants list! 31.12.2010. Viitattu 3.3.2012.
  4. Pajala 2006 s. 13
  5. a b Eurovision Song Contest 1975 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  6. a b Eurovision Song Contest 1976 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  7. a b Eurovision Song Contest 1977 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  8. a b Eurovision Song Contest 1978 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  9. a b Eurovision Song Contest 1979 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  10. a b Eurovision Song Contest 1980 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  11. a b Eurovision Song Contest 1981 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  12. a b Eurovision Song Contest 1982 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  13. a b Eurovision Song Contest 1983 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  14. a b Eurovision Song Contest 1984 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  15. a b Eurovision Song Contest 1985 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  16. a b Eurovision Song Contest 1986 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  17. a b Eurovision Song Contest 1987 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  18. a b Eurovision Song Contest 1988 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  19. a b Eurovision Song Contest 1989 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  20. a b Eurovision Song Contest 1990 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  21. a b Eurovision Song Contest 1991 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  22. a b Eurovision Song Contest 1992 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  23. a b Eurovision Song Contest 1993 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  24. a b Eurovision Song Contest 1994 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  25. a b Eurovision Song Contest 1996 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  26. a b Eurovision Song Contest 1998 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  27. a b Eurovision Song Contest 2000 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  28. a b Eurovision Song Contest 2002 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  29. Eurovision Song Contest 2004 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  30. Eurovision Song Contest 2005 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  31. a b Eurovision Song Contest 2006 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  32. a b Eurovision Song Contest 2007 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  33. a b Eurovision Song Contest 2008 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  34. a b Eurovision Song Contest 2009 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  35. Eurovision Song Contest 2010 (Scoreboard) Viitattu 7.3.2011. (englanniksi)
  36. a b Eurovision Song Contest 2011 (Scoreboard) Viitattu 15.5.2011. (englanniksi)
  37. Eurovision Song Contest 2012 Grand Final Viitattu 6.6.2012. (englanniksi)
  38. a b Eurovision Song Contest 2013 Grand Final Viitattu 19.5.2013. (englanniksi)
  39. a b Eurovision Song Contest 2014 Grand Final Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)
  40. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/yleista/topic1578.html

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]