Suomi Eurovision laulukilpailussa

Eurovision laulukilpailun osallistujamaa
Suomi
Paikallinen TV-asema	YLE
Ensiesiintyminen	1961
Esiintymiskerrat	45
Paras sijoitus	1. (2006)
Huonoin sijoitus	25. (2009)
Paras pistemäärä	292
Huonoin pistemäärä	0
Viimeinen sija	8 (1963, 1965, 1968, 1980, 1982, 1990, 1992, 1996)
Ilman pisteitä	3 (1963, 1965, 1982)
Toiminut isäntämaana	2007

Suomi on osallistunut Euroopan Yleisradioliiton (EBU) Eurovision laulukilpailuun 45 kertaa, ensimmäisen kerran vuonna 1961.

Suomi on voittanut Eurovision laulukilpailun kerran, vuonna 2006, jolloin Suomea edusti Lordi, kappaleella Hard Rock Hallelujah. Samalla Lordi rikkoi aiemman piste-ennätyksen.

Suomi oli aina vuoteen 2006 asti pisimpään voittamatta ollut maa. Sittemmin titteli on siirtynyt Portugalille, joka on ollut voittamatta vuodesta 1964 lähtien.

Suomi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuonna 1970, koska tuolloin Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa edellisvuoden tasapelin vuoksi. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Suomi on esittänyt suurimman osan kappaleistaan suomen kielellä. Esityskielen ollessa vapaa 1973–1976 ja vuodesta 1999 lähtien kielenä on ollut pääsääntöisesti englanti. Esityskielen vapauden aikana suomeksi on laulettu vuosina 2008 ja 2010. Toisella kansalliskielellään ruotsin kielellä Suomi on laulanut kaksi kertaa, vuosina 1990 ja 2012.

Suomen sijoitus suhteessa osallistujamäärään.

Suomen karsintojen säännöt 2012

Vuoden 2012 karsintojen säännöt on uusittu:

1. Kappaleen on oltava ennen julkaisematon, eikä sitä ole saanut esittää julkisesti.
2. Kappaleen kesto saa olla enintään kolme (3) minuuttia.
3. Lavalla saa olla enintään kuusi (6) esiintyjää.
4. Kaikkien kappaleen esittäjien on oltava 16 vuotta täyttäneitä 22.5.2012 mennessä.
5. Vähintään yhdellä kappaleen tekijöistä ja pääsolist(e)illa on oltava Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka Suomessa.
6. Kilpailuun hyväksytään enintään yksi (1) kappale per artisti.
7. Uuteen musiikkikilpailuun lähetetyllä kappaleella ei saa osallistua muiden maiden Eurovision-kilpailuihin.
8. Kaikki vaadittu kilpailumateriaali on lähetettävä Ylelle 15.8.-30.9.2011 välisenä aikana.
9. Materiaalin lähettäjä sitoutuu kilpailun sääntöihin ja kilpailuprosessiin.
10. Kilpailun säännöt kokonaisuudessaan ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Ylen nettisivuilta.

Suomen sijoitukset ja pistejärjestelmät 1961-1974

• Vuonna 1961 Yleisradio ja Suomi tulivat mukaan Cannesin kilpailuun. Osallistujia oli kaikkiaan 16. Kunkin tv-yhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
• Vuonna 1962 kilpailtiin Luxemburgissa. Kullakin tv-yhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
• Vuonna 1963 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa. Kunkin tv-yhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
• Vuonna 1964 oli vuorossa Kööpenhamina, ja 10-henkisten tuomaristojen pisteiden anto muutettiin niin, että käytössä olivat pisteet 5-2-1.
• Näin toimittiin myös 1965 Napolissa ja 1966 Luxemburgissa.
• Vuonna 1967 Wienin kilpailun yhteydessä oli kullakin tv-yhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
• Samoin toimittiin 1968 Lontoossa ja 1969 Madridissa, jolloin neljä maata tuli tasapisteisiin. Muun muassa pohjoismaat yrittivät muuttaa sääntöjä seuraavaa vuotta varten, jotta vältettäisiin Madridin kaltaiset tapahtumat, mutta ehdotus ei mennyt läpi EBU:n kokouksessa. Niin kaikki pohjoismaat jäivät pois vuoden 1970 kilpailusta.
• Vuonna 1971 saatiin uudenlainen sääntömuutos aikaan. Dublinissa paikalla olevien kunkin tv-yhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1.
• Näin toimittin myös Edinburghissa, Skotlannissa 1972 ja Luxemburgissa 1973.
• Vuonna 1974 Englannin Brightonissa pidettyyn kisaan tuli jälleen uusi järjestelmä. Kullakin tv-yhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Sijoitus	Pisteet	Huom.
1961	Laila Kinnunen	"Valoa ikkunassa"	10 / 16	6	Suomen ensiesitys kisassa
1962	Marion Rung	"Tipi-tii"	7 / 16	4
1963	Laila Halme	"Muistojeni laulu"	13 / 16	0	jaettu viimeinen sija; ei pisteitä
1964	Lasse Mårtenson	"Laiskotellen"	7 / 16	9
1965	Viktor Klimenko	"Aurinko laskee länteen"	15 / 18	0	jaettu viimeinen sija; ei pisteitä
1966	Ann-Christine	"Playboy"	10 / 18	7
1967	Fredi	"Varjoon – suojaan"	12 /17	3
1968	Kristiina Hautala	"Kun kello käy"	16 / 17	1	jaettu viimeinen sija
1969	Jarkko ja Laura	"Kuin silloin ennen"	12 / 16	6
1971	Markku Aro & Koivistolaiset	"Tie uuteen päivään"	8 / 18	84
1972	Päivi Paunu & Kim Floor	"Muistathan"	12 / 18	78
1973	Marion Rung	"Tom tom tom"	6 / 17	93	paras sijoitus vuoteen 2006 asti
1974	Carita Holmström	"Keep Me Warm"	13 / 17	4

Nykyinen pistejärjestelmä

Vuodesta 1975 käytössä ollut suomalaisen viihdepäällikkö Heikki Seppälän ideoima äänestyskäytäntö:

• Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle.
• Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuodesta 2006 lähtien, pisteiden jaon nopeuttamiseksi, pisteiden lukija on kertonut vain kolme suurinta pistettä (pisteet 8, 10, 12), kun pienemmät pisteet (1-7) ilmestyvät ruutuun suoraan.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Sijoitus	Pisteet	Huom.
1975	Pihasoittajat	"Old Man Fiddle"	7 / 19	74
1976	Fredi & Ystävät	"Pump pump"	11 / 18	44
1977	Monica Aspelund	"Lapponia"	10 / 18	50
1978	Seija Simola	"Anna rakkaudelle tilaisuus"	18 / 20	2	jaettu 2. viimeinen sija
1979	Katri Helena	"Katson sineen taivaan"	14 / 19	38
1980	Vesa-Matti Loiri	"Huilumies"	19 / 19	6	viimeinen sija
1981	Riki Sorsa	"Reggae OK"	16 / 20	27
1982	Kojo	"Nuku pommiin"	18 / 18	0	viimeinen sija; ei pisteitä
1983	Ami Aspelund	"Fantasiaa"	11 / 20	41
1984	Kirka	"Hengaillaan"	9 / 19	46
1985	Sonja Lumme	"Eläköön elämä"	9 / 19	58
1986	Kari Kuivalainen	"Never The End"	15 / 20	22
1987	Vicky Rosti & Boulevard	"Sata salamaa"	15 /22	32
1988	Boulevard	"Nauravat silmät muistetaan"	20 / 21	3	2. viimeinen sija
1989	Anneli Saaristo	"La dolce vita"	7 / 22	76	vuoteen 2006 asti paras sijoitus suhteessa osallistujamaiden määrään
1990	Beat	"Fri?"	21 / 22	8	jaettu viimeinen sija
1991	Kaija Kärkinen	"Hullu yö"	20 / 22	6
1992	Pave Maijanen	"Yamma Yamma"	23 / 23	4	viimeinen sija
1993	Katri Helena	"Tule luo"	17 / 25	20
1994	CatCat	"Bye Bye Baby"	22 / 25	11
1996	Jasmine	"Niin kaunis on taivas"	23 / 23	9	viimeinen sija
1998	Edea	"Aava"	15 / 25	22
2000	Nina Åström	"A Little Bit"	18 / 24	18
2002	Laura Voutilainen	"Addicted to You"	20 / 24	24

Kaksivaiheinen loppukilpailu

Kun vuonna 2003 kiinnostus Eurovision laulukilpailua kohtaan lisääntyi, EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta seuraavanlaiseksi:

• Kilpailu muutettiin vuonna 2004 kaksiosaiseksi.
• Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä.
• Pistejärjestelmä pysyi ennallaan.

Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on:

• Viime vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla.
• Suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla: Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla.

Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin. Semifinaalissa ei kerrota kunkin valtion saamia pistemääriä vaan ne paljastetaan vasta finaalin jälkeen. Semifinaalista finaaliin selvinneet ilmoitetaan satunnaisessa järjestyksessä.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Finaali		Semifinaali		Huom.
			Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet
2004	Jari Sillanpää	Takes 2 To Tango	-	-	14 / 22	51	esitys ei läpäissyt semifinaalia
2005	Geir Rönning	"Why?"	-	-	18 / 25	50	esitys ei läpäissyt semifinaalia
2006	Lordi	"Hard Rock Hallelujah"	1 / 24	292	1 / 23	292	Voittaja; semifinaalin ja finaalin väliaikainen piste-ennätys
2007	Hanna Pakarinen	"Leave Me Alone"	17 / 24	53	-	-	suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta

Kaksi semifinaalia

Koska kiinnostus Eurovision laulukilpailuun vain jatkoi kasvamistaan, päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä:

• Neljä suurinta rahoittajamaata ovat automaattisesti finaalissa.
• Edellisen vuoden voittaja on suoraan finaalissa.
• Kaikki muut valtiot taistelevat finaalipaikasta kaksiosaisessa semifinaalissa. Kummastakin semifinaalista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata.

Vuosi	Esittäjä	Laulu	Finaali		Semifinaali		Huom.
			Sijoitus	Pisteet	Sijoitus	Pisteet
2008	Teräsbetoni	"Missä miehet ratsastaa"	22 / 25	35	8 / 19	79	kaksiosainen semifinaali käyttöön
2009	Waldo's People	"Lose Control"	25 / 25	22	12 / 18	42	viimeinen sija finaalissa; semifinaalista jatkoon tuomariäänin
2010	Kuunkuiskaajat	"Työlki ellää"	-	-	11 / 17	49	esitys ei läpäissyt semifinaalia.
2011	Paradise Oskar	"Da Da Dam"	21 / 25	57	3 / 19	103	Paradise Oskar esiintyi finaalissa ensimmäisenä.
2012	Pernilla Karlsson	"När jag blundar"

Suomalaisia euroviisuja

Suomi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun 44 kertaa. Yhdestä voitosta huolimatta menestys on ollut laihaa: yksi kuudes sija, neljä seitsemättä sijaa, yksi kahdeksas sija, kaksi yhdeksättä sijaa ja kolme kymmenettä sijaa. Viimeinen sija on tullut yhdeksän kertaa, joista kolmella kerralla on jääty pisteittä.

1961

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961. Ensimmäinen edustaja oli Laila Kinnunen kappaleella "Valoa ikkunassa". Kinnunen sai kansainvälisessä kilpailussa 6 pistettä ja jakoi 10. sijan Monacon ja Alankomaiden kanssa. Kinnunen yritti tämän jälkeen saada itselleen uutta edustusmatkaa 1966, 1967 ja 1969, mutta ilman menestystä.

1962

Suomen euroviisukarsinnan voitti Kari Tuomisaaren sävellys "Tipi-tii", jonka esittivät karsinnassa Kai Lind ja vasta 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung. Vaikka Lind oli tuohon aikaan yksi suosituimpia laulajia Suomessa, raadit pitivät enemmän Marionin tulkinnasta, ja hän sai kunnian edustaa Suomea Luxemburgissa. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky. Suomi sai kilpailussa neljä pistettä ja sijoittui seitsemänneksi.

1963

Börje Sundgrenin säveltämä ja sanoittama Muistojeni laulu voitti Suomen karsinnat. Kappaleen esittäjäksi oli ehditty julistaa Irmeli Mäkelä, mutta se vaihdettiin pian Marjatta Leppäseen, mutta hänet vaihdettiin Laila Halmeeseen. Laila toi Lontoosta Suomelle ensimmäisen nollasaaliin ja samalla ensimmäisen jumbosijan. Suomi jakoi viimeisen sijan Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kanssa.

1964

Suomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä Laiskotellen, joka herätti huomiota big band -sovituksella. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky. Suomi sai karsinnoissa yhdeksän pistettä sijoittuen seitsemänneksi.

1965

Vuotta 1965 pidetään Suomen viisuhistorian skandaalintäyteisimpänä vuotena.^{kenen mukaan?} Karsintojen kärkikolmikossa olivat Marjatta Leppäsen esittämä "Iltaisin", Viktor Klimenkon "Aurinko laskee länteen" ja Katri Helenan letkajenkka "Minne tuuli kuljettaa". Eniten pisteitä kaupunkiraadeilta oli saanut Marjatta Leppänen, mutta Pohjola-raati oli ilmoittanut suosikikseen Klimenkon kappaleen. Edustajan valinta jäi Ylen johdon tehtäväksi. Yleisradio teki päätöksen Klimenkon hyväksi. Tarinan mukaan Ylen johto halusi kunnioittaa laulun sanoittaneen Reino Helismaan muistoa,^lähde? sillä hän oli kuollut muutamia viikkoja ennen Suomen karsinnan loppukilpailua. Napolissa Suomi jäi nollille Belgian, Saksan ja Espanjan kanssa.Tämän kyseisen vuoden voittajakappale muistutti jossain määrin Katri Helenan Minne tuuli tytön kuljettaa kappaletta.

1966

Suomea edusti Ann-Christine Nyström kappaleella "Playboy". Esityksen oli säveltänyt ja sanoittanut Ossi Runne, joka myös samoihin aikoihin aloitti työnsä Yleisradion orkesterin johtajana. Runne aloitti näissä kilpailussa pitkän kapellimestarin uransa Euroviisuissa, sillä hän on johtanut yhteensä 22 Suomen Euroviisua. Saavutuksen on rikkonut vain Irlannin Noel Kelehan, joka hänkin toimi tuona vuonna ensimmäistä kertaa kapellimestarina. Suomi sai kilpailussa seitsemän pistettä ja sijoittui kymmenenneksi.

1967

Vuoden 1967 Eurovision laulukilpailu pidettiin Wienissä, Itävallassa 8. toukokuuta. Tapahtumapaikkana oli Wiener Hofburgin suuri juhlasali. Vuonna 1967 Yleisradio järjesti tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon. Suomen alkukarsinnan voitti Fredi, edustuksella "Varjoon - suojaan". Kappale on Lasse Mårtensonin säveltämä ja Alvi Vuorisen sanoittama. Fredi tunnettiin myös nimellä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin heti pois, kun folkmusiikki meni pois muodista. Poikkeavuus muista tuon vuoden euroviisuista ei miellyttänyt tuomaristoa sen kummemmin, eikä se tuonut Suomelle kuin 3 pistettä, ja laulu sijoittui jaetulle 12. sijalle. Suomi sai pisteen Alankomailta, Portugalilta sekä Italialta. Suomessa kummasteltiin Fredin huonoa menestystä, ja syyksi spekuloitiin, että Fredi esitti kappaleen huonommin Wienissä, kuin Suomen alkukarsinnoissa.^lähde? Kapellimestarina toimi Ossi Runne.

1968

Suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa itse äänestää edustajansa Eurovision laulukilpailuun postikorttiäänestyksellä. Suomen edustajaksi valittiin yksi 1960-luvun suosituimmista poplaulajista, Kristiina Hautala, joka esitti Esko Linnavallin sävellyksen "Kun kello käy". Vaikka veikkauksissa Suomen laulu oli noteerattu hyville sijoitukselle,lähde? esitys sai lopulta vain yhden pisteen ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Kapellimestarina toimi Ossi Runne.

1969

Suomen edustajiksi valittiin Jarkko ja Laura Toivo Kärjen ja Juha Vainion kynäilemällä laululla "Kuin silloin ennen". Suomi sai 6 pistettä ja sijoittui 16 kilpailijamaan joukossa kahdenneksitoista. Ennen viimeistä äänestyskierrosta kilpailun uskottiin päättyvän kolmen maan voittoon, kunnes viimeisenä äänestänyt Suomi antoi yhden pisteen Britannialle ja sai aikaan sen, että kilpailu päättyi Alankomaiden, Espanjan, Ranskan ja Ison-Britannian väliseen yhteisvoittoon. Tästä suivaantuneena Suomi boikotoi yhdessä Ruotsin, Norjan, Portugalin ja Itävallan kanssa seuraavan vuoden kilpailua, joka järjestettiin Alankomaiden Amsterdamissa. Jotta vastaavilta tasatilanteilta vältyttäisiin, kilpailuihin luotiin sääntö, jonka mukaan voiton jakaminen usean maan kesken ei jatkossa ole enää mahdollista.

1970

Vuonna 1970 Suomi boikotoi Eurovision laulukilpailua edellisvuoden yhteisvoiton takia.

1971

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Markku Aro & Koivisto Sisters kappaleella "Tie uuteen päivään". Kappale sai loppukilpailussa 84 pistettä sijoittuen kahdeksanneksi.

1972

Suomea edustivat Päivi Paunu ja Kim Floor kappaleella "Muistathan", kappale sai 78 pistettä ja sijoittui kahdenneksitoista.

1973

Suomea edusti toistamiseen Marion Rung kappaleella "Tom tom tom". Marion oli ensimmäinen Suomen edustaja, joka on laulanut viisunsa englannin kielellä. Marionin esiintymistä vaikeutti se, että kilpailupaikalta katkesi saliääni. Marion joutui laulamaan ns. sokkona. Suomi sai 93 pistettä ja sijoittui kuudenneksi. Kuudes sija oli Suomen paras euroviisusijoitus vuoteen 2006 asti.

1974

Suomea edusti kilpailussa Carita kappaleella "Keep me warm". Suomi sai neljä pistettä sijoittuen kolmanneksitoista.

1975

Suomen edustajaksi valittiin folk-yhtye Pihasoittajat pelimannihenkisellä kappaleella "Viulu-ukko". Tiukkojen karsintojen jälkeen Pihasoittajat voittivat Dannyn "Seikkailijan" saadessaan Rovaniemen raadilta viimeiset pisteet. Vielä lopputuloksen ratkettua Suomen kansa oli edelleen Dannyn puolella.

Vuonna 1975 otettiin käyttöön Heikki Seppälän ideoima pistejärjestelmä, jossa parhaimmalle maalle annetaan 12 pistettä, toiseksi parhaalle 10, kolmanneksi parhaalle 8 ja niin edelleen, kymmenenneksi paras saisi yhden pisteen. Järjestelmä osoittautui toimivaksi ja se on käytössä edelleen.

Pihasoittajat olivat ensimmäisiä Suomen edustajia, jotka saivat täydet 12 pistettä. Ne tulivat Saksan liittotasavallalta ja Sveitsiltä. Kilpailussa he saivat yhteensä 74 pistettä ja sijoittuivat seitsemänneksi.

1976

Vuonna 1976 Suomesta lähetettiin Alankomaihin Haagiin Fredi ja ystävät kappaleella "Pump-pump", joka on jäänyt suomalaiseksi klassikoksi. Suomen joukkue oli hyvin ajan hermolla, The Bump (pumppi) oli maailmanlaajuinen tanssivillitys vuosina 1975 ja 1976. Tuomarit eivät kuitenkaat lämmenneet tähän "irvikkääseen" tanssityyliin.

Huolellisesti valmisteltu "Pump-pump" -esitys herätti positiivista huomiota, mutta pettymys oli käsin koskelteva, kun melkein voittoa odottanut Suomen joukkue hyytyi sijalle 11. Suomessa asiantuntijat ovat spekuloineet huonon menestyksen johtuvat siitä, että Fredi ja taustaryhmä olivat liian seksikkäitä Välimeren katolisille maille.^{kenen mukaan?} Kuitenkin 11. sija (44 pistettä) on suomalaisittain melko kohtuullinen sijoitus.

1977

Vuonna 1977 Suomen edustajaksi lähti Monica Aspelund Aarno Ranisen sävellyksellä "Lapponia". Vuosi 1977 oli ennen vuotta 2006 ainoa kerta, jolloin Suomi on koskaan johtanut kilpailua. Suomi sai ensimmäiseltä pisteenjakajamaalta, Irlannilta täydet 12 pistettä ja oli pitkään kolmen parhaan joukossa (ihan aluksi jopa johdossa), mutta hyytyi lopulta kymmenenneksi. Kyseessä on toistaiseksi ainoa suomenkielinen laulu, joka on ollut jossakin vaiheessa johdossa sekä saanut Euroviisujen finaalissa 12 pistettä.

1978

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Seija Simola kappaleella "Anna rakkaudelle tilaisuus". Kappale sai kaksi pistettä ja oli sijalla 18.

1979

Eurovision laulukilpailu 1979 järjestettiin 31. maaliskuuta 1979 Jerusalemissa Israelissa. Kilpailun voitti jo toisen kerran peräkkäin Israel. Suomea kisoissa edusti Katri Helena kappaleellaan "Katson sineen taivaan". Kappale sai 38 pistettä ja sijoittui neljänneksitoista.

1980

Suomea edusti Eurovision laulukilpailussa Vesa-Matti Loiri kappaleella "Huilumies". Suomi jäi kilpailun 19. eli viimeiselle sijalle kuudella pisteellään.

1981

Suomea edusti Riki Sorsa kappaleella "Reggae OK", joka sai 27 pistettä ja sijoittui kuudenneksitoista.Parhaiten Rikin esityksestä on jäänyt varmaan mieleen hauska narripuku.

1982

Vuonna 1982 Ison-Britannian Harrogateen lähetettiin Suomea edustamaan Kojo kappaleella "Nuku pommiin". Kappale ei saanut yhtään pistettä, joten se on nykyisen pistelaskutavan aikana heikoiten menestynyt Suomen euroviisuedustaja. Suomalainen lehdistö antoi Kojolle liikanimen "Nolla-Kojo. Kojo on myöhemmin ilmaissut että hänen kappale kritoisoi sillä hetkellä lännessä riehuvaa sotaa mutta hänen kappaletta ei oltu Suomen kielen takia ymmärretty.

1983

Suomea kilpailussa edusti Ami Aspelund kappaleellaan "Fantasiaa". Kappale sai 41 pistettä ja saavutti jaetun yhdennentoista sijan.

1984

Suomi sijoittui yhdeksänneksi Kirkan esittämällä kappaleella "Hengaillaan". Se sai 46 pistettä.

1985

Suomea kilpailussa edusti Sonja Lumme kappaleella "Eläköön elämä". Se sai 58 pistettä ja sijoittui yhdeksänneksi.

1986

Suomea kilpailussa edusti Kari Kuivalainen kappaleella "Päivä kahden ihmisen". Kappale sijoittui viidenneksitoista saaden 22 pistettä.

1987

Suomea kilpailussa edusti Vicky Rosti kappaleellaan "Sata salamaa", se sijoittui viidenneksitoista saaden 32 pistettä.

1988

Suomea kilpailussa edusti Boulevard kappaleella "Nauravat silmät muistetaan". Kappale jäi toiseksi viimeiselle eli 20. sijalle saaden kolme pistettä.

1989

Suomen edustajaksi valittiin Anneli Saaristo flamenco-tyylisellä iskelmällä "La dolce vita". Kappale on laulettu suomeksi, mutta nimisana on italiaa. Vastoin kaikkia ennakko-odotuksia se sai 76 pistettä ja sijoittui seitsemänneksi. Sitäkin parempi tulos oli todella lähellä, sillä Suomi oli viiden parhaan joukossa vielä viiden maan pisteiden puuttuessa. Viiden ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli peräti toisena ja vielä kymmenen äänestyskierroksen jälkeen Suomi oli kolmantena.

Saariston tulosta voidaan tavallaan pitää Marion Rungin kuudetta sijaa parempana, sillä "Tom tom tomin" sijoittuessa kuudenneksi 1973 kilpailijamaita oli vain 17, Anneli Saariston vuonna niitä oli 22.

1990

Suomi sijoittui Norjan kanssa kilpailun jaetulle viimeiselle sijalle Beatin kappaleella "Fri?" (suom. vapaa). Kummatkin maista saivat kahdeksan pistettä ja jäivät sijalle 21. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Suomi lauloi Euroviisuissa ruotsiksi.

1991

Suomea kilpailussa edusti Kaija kappaleella "Hullu yö", joka sijoittui sijalle 20 ja sai vain 6 pistettä. Suomi sai 1 pisteen Islannilta ja Kreikalta sekä 4 pistettä Irlannilta.

1992

Suomen edustajaksi lähetettiin Pave Maijanen kappaleella "Yamma Yamma", joka jäi kilpailun viimeiseksi. Jugoslavia ja Israel pelastivat Suomen nollilta antamalla sille yhteensä neljä pistettä (Jugoslavia 3 ja Israel 1).

1993

Suomea edusti Katri Helena kappaleella "Tule luo". Se sijoittui seitsemänneksitoista saaden 20 pistettä.

1994

Suomea kilpailussa edusti CatCat kappaleella "Bye Bye Baby". Vaikka suomalaisten odotukset olivat korkealla ja kappaletta pidettiin yleisesti yhtenä ennakkosuosikkina, Suomi sai vain 11 pistettä ja sijoittui vasta 22. sijalle.

1995

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia.

1996

Suomen edustajana oli melko tuntematon romanityttö Jasmine kappaleella Niin kaunis on taivas. Kun kilpailuun osallistuvien 31 maiden määrää karsittiin ääninauhojen perusteella 23:een, kaikkien yllätykseksi Suomi selviytyi mukaan. Yhdeksällä pisteellään Jasmine toi Suomelle kahdeksannen jumbosijan. "Niin kaunis on taivas" on "Yamma Yamman" ohella Suomen huonoiten sijoittunut edustuskappaleemme, molempien sijoitus oli 23/23. Laulun säveltäjä ja sanoittaja Timo Niemi oli tehnyt kappaleen alun perin miessolistin esitettäväksi Syksyn sävel -kilpailuun, mutta tämä sairastui kurkkukipuun ennen aikojaan. Tarina ei kerro, kenelle Niemi oli laulun alun perin tehnyt. Jasminelle sattui virhe kappaleen aikana hänen aloittaen kertosäkeen välisoiton aikana.

1997

Vuoden 1996 Euroviisujen alkukarsinnoissa ilmenneiden ongelmien vuoksi Euroopan yleisradiounioni esitteli uuden systeemin vuodelle 1997: maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä neljältä vuodelta joutuisivat jättämään vuoden 1997 kilpailun väliin ja maat, joilla on alhaisin pistekeskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta joutuisivat jättämään tulevat kilpailut väliin. Jos maa joutuu jättämään yhden vuoden väliin, se saa osallistua automaattisesti seuraavana vuonna. Kilpailevien maiden lukumäärä laski 25:een ja Italia oli jo ilmoittanut, että tämä olisi heidän viimeinen vuotensa Euroviisuissa. Suomi jätti kilpailun väliin edellisen vuoden huonon menestyksen (ja viimeisen sijan) takia.

1998

Suomen edustajana oli etnistä musiikkia soittava yhtye Edea kappaleella "Aava". Kappaleen sijoitus oli 15/25.

1999

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

2000

Suomen edustajana oli melko tuntematon gospel-laulaja Nina Åström kappaleella "A Little Bit". Raati oli pistänyt karsinnoissa Nylon Beatin johtoon ja toisena oli Anna Eriksson kappaleella "Oot voimani mun", Åström oli tässä vaiheessa kolmantena. Kun tuli kansalaisten vuoro äänestää, loppuratkaisu oli täynnä dramatiikkaa, sillä kansalaiset antoivat runsaasti ääniä Nightwishin "Sleepwalkerille". Tämän seurauksena Nylon Beat putosi viidenneksi ja Nightwish oli kolmas Erikssonin jäädessä toiseksi. Vaikka Åström oli katsojaäänestyksessä toinen ja tuomaripisteissä kolmas, yhteispisteet riittivät nostamaan hänet voittoon. Erikoista kompromissiratkaisua pidetään yleisesti yhtenä Suomen Euroviisu-historian suurimmista oikeusmurhista.^{kenen mukaan?} "A Little Bit" -kappaleen sijoitus kilpailussa oli 24 kilpailijan joukossa 18.

2001

Suomi piti välivuotta, koska aiempien vuosien pistekeskiarvo ei oikeuttanut mukanaoloon.

2002

Suomen edustajaksi valittiin Laura Voutilainen kappaleella "Addicted to You". Vaikka hän oli mediansuuri suosikki, sijoitus oli kilpailun loppupäässä (20/24).Laura teki siinä mielessä historiaa olemalla ensimmäinen Suomen edustaja joka vähensi vaatetusta lavalla .

2003

Suomi joutui pitämään välivuotta Euroviisuista edellisvuoden huonon menestyksen takia.

2004

Suomen karsinnat voitti suurella äänivyöryllä kotimaassaan suosittu vuoden 1995 tangokuningas Jari Sillanpää kappaleella "Takes 2 To Tango", mutta loppukilpailussa menestys jäi heikoksi: Sillanpää jäi ensimmäistä kertaa järjestetyn semifinaalin 14:nneksi eikä päässyt kisaamaan loppukilpailuun.Sillanpään kappaletta syytettiin myös liian samantyyliseksi kuin Frederikin "Tuu tangoon " kappale.

2005

Vuonna 2005 Suomen edustajaksi valittiin useammankin kerran Suomen kansallisiin karsintoihin osallistunut melko tuntematon norjalainen Geir Rönning balladillaan "Why", joka kertoo Beslanin koulukaappauksesta. Rönning jäi semifinaalin 18:nneksi eikä päässyt loppukilpailuun.

2006

Suomen edustajaksi melko ylivoimaisesti valittu Lordi ja kappale "Hard Rock Hallelujah" herättivät etukäteen kohua niin Suomessa kuin maailmallakin, ja hirviöyhtyeen esiintyminen tahdottiin jopa kieltää. Kuitenkin menestys loppukilpailussa oli valtava, ja Lordi sai kansainvälisessä finaalissa sekä semifinaalissa 292 pistettä – enemmän pisteitä kuin kukaan muu aiemmin. Vuonna 2007 Serbia sai semifinaalissa enemmän pisteitä kuin Lordi, ja finaalin ennätyksen rikkoi Norja vuonna 2009.

2007

Lordin edellisen vuoden voiton myötä viisut järjestettiin vuonna 2007 Helsingissä. Helsingin viisuissa Suomea edusti Hanna Pakarinen kappaleella "Leave Me Alone", joka voitti Suomen karsinnoissa erittäin niukasti Thunderstonen. Suomi sai 53 pistettä ja sijoittui sijalle 17. Suomi sai Islannilta ja Ruotsilta täydet 12 pistettä.

2008

Edellisvuoden heikon menestyksen jälkeen päätettiin taas kokeilla heviä, kun Belgradiin lähetettiin Teräsbetoni kappaleellaan "Missä miehet ratsastaa". Kappale pääsi finaaliin, sijoittuen semifinaaleissa kahdeksanneksi. Finaalissa Suomi oli lopputuloksissa 25 maan joukossa 22. sijalla. Puola, Saksa ja Iso-Britannia jäivät Suomen taakse.

2009

Vuonna 2009 Suomen edustajaksi valittiin Waldo’s People "Lose Control" -kappaleella. Kisoissa Suomi pääsi semifinaalista finaaliin ammattilaisraadin äänten perusteella, mutta menestyi finaalissa huonosti ja oli viimeisellä sijalla 22:lla pisteellä. Vuorossa oli Suomen yhdeksäs jumbosija finaalissa. Suomi on kuitenkin useana vuonna jäänyt semifinaaliin, jolloin sijoitus on ollut huonompi. Waldo's People ei siis jäänyt kisojen viimeiseksi ja viralliselle jumbosijalle.

2010

Vuonna 2010 Suomen karsinnan voittaja oli folkduo Kuunkuiskaajat kappaleella "Työlki ellää". Yhtye edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa Oslossa ja kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa 25. toukokuuta. Aiemmin käytössä ollut pelkkä puhelinäänestys olisi oikeuttanut karsinnassa kuudenteen sijaan, mutta ammattilaisraatien äänet mukaanlaskettuna Kuunkuiskaajat jäi yhden sijoituksen päähän loppukilpailusta. Viimeisen finaalipaikan Suomelta vei Moldova kolmella pisteellä. Kuunkuiskaajien Työlki ellää kappale oli myös historian ensimmäinen finaalin ulkopuolelle jäänyt suomenkielinen laulu. Myös superfinaalin esityksiä kommentoineen Marco Bjurströmin väitetään vaikuttaneen äänestyksen lopputulokseen kritisoimalla humppa-yhtye Eläkeläisten esitystä.

2011

Vuonna 2011 Suomen edustajaksi valittiin Paradise Oskar kappaleella "Da Da Dam". Suomi kilpaili ensimmäisessä semifinaalissa, josta se pääsi jatkoon. Kappale sai finaalissa 57 pistettä ja sijoittui sijalle 21. Suomi sai Norjalta täydet 12 pistettä ja Islannilta 10 pistettä.

Suomen äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)

Suomen antamat pisteet

Ainoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005 ja 2010 Suomi ei päässyt finaaleihin, mutta sai äänestää niissä.

Suomen antamat pisteet 1975 lähtien
Maa	1975	1976	1977	1978	1979	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989	1990	1991	1992	1993	1994	1996	1998	2000	2002	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011	Pisteet
Ruotsi	6	–	0	4	0	0	1	3	10	8	12	5	0	0	0	0	8	0	7	0	8	6	7	7	12	6	7	8	5	7	X	6	143
Israel	3	8	0	10	12	–	6	12	7	–	0	0	7	6	5	5	6	0	0	–	–	10	0	5	X	5	0	X	8	0	10	X	125
Italia	12	6	2	0	8	2	–	–	1	12	6	–	4	8	10	8	12	12	8	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	3	118
Ranska	0	3	12	2	1	0	10	–	6	0	5	0	0	3	3	12	10	7	1	0	2	0	0	12	0	0	0	0	2	4	8	4	107
Iso-Britannia	7	10	4	0	7	4	3	4	0	4	7	10	1	10	6	0	0	6	5	0	0	8	0	8	0	0	0	0	0	0	0	0	104
Irlanti	1	0	0	3	6	8	0	0	–	7	1	8	12	2	0	4	2	10	3	7	10	0	1	–	0	X	4	0	X	X	1	10	100
Sveitsi	4	7	10	1	10	12	12	0	0	1	3	7	0	5	0	3	5	0	4	0	4	0	0	0	X	10	0	X	X	X	X	0	98
Norja	0	0	0	0	0	0	0	0	0	6	4	0	5	7	0	0	0	1	12	0	7	2	0	–	0	12	5	X	12	8	0	X	81
Saksa v. 1990 asti Länsi-Saksa	0	0	0	12	3	2	7	10	4	0	10	2	10	0	0	0	0	0	0	3	–	1	2	0	0	0	0	1	0	0	12	0	79
Espanja	8	0	7	7	0	0	0	6	0	0	8	1	0	0	8	10	4	3	10	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	0	4	0	77
Belgia	0	12	3	6	0	0	2	5	0	10	0	12	3	0	0	0	3	0	0	–	0	0	0	0	0	X	X	X	X	X	6	X	62
Viro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	12	12	8	10	X	X	X	X	X	12	X	7	61
Kypros	–	–	–	–	–	–	0	0	8	0	0	0	6	–	0	6	0	8	0	10	6	0	0	4	7	0	X	X	X	X	0	X	55
Luxemburg	5	0	8	0	4	3	4	7	8	0	0	4	0	12	0	0	0	0	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	55
Kreikka	–	4	6	5	0	0	0	–	5	–	0	–	0	0	0	0	1	5	6	4	0	0	–	0	6	3	1	0	0	0	7	0	53
Tanska	–	–	–	0	0	7	0	0	0	5	0	0	8	4	12	0	0	0	0	–	–	–	10	0	X	2	3	X	0	0	2	0	53
Alankomaat	10	0	0	0	5	10	0	0	3	0	–	3	2	0	4	0	–	0	0	0	0	7	0	–	0	X	X	X	X	X	X	X	44
Venäjä	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	5	3	4	7	12	3	10	0	0	0	44
Turkki	0	–	–	0	–	0	5	1	0	3	2	0	0	0	0	0	0	0	0	–	5	0	4	0	5	0	0	4	4	5	3	X	41
Islanti	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	7	0	0	0	1	0	–	0	–	2	X	X	X	7	10	5	8	40
Jugoslavia v.1992 Jugoslavian liittotasavalta	0	0	–	–	–	–	8	0	12	2	–	0	0	1	7	1	0	4	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	35
Unkari	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	–	0	–	–	–	0	–	10	X	X	–	12	34
Portugali	0	1	0	0	2	1	0	2	2	0	0	0	0	0	2	0	7	2	2	5	3	0	–	–	X	X	X	X	0	0	0	X	29
Bosnia ja Hertsegovina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	2	1	–	–	0	0	0	10	0	6	6	0	0	25
Malta	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	6	0	5	0	2	0	8	0	X	X	3	X	X	24
Itävalta	–	5	1	0	0	5	0	0	0	0	0	6	0	0	1	2	0	0	0	0	0	–	3	0	0	X	–	X	–	–	–	1	24
Latvia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	6	X	4	0	0	0	X	X	0	22
Ukraina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	8	0	2	6	3	0	0	0	19
Monaco	2	2	5	8	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	X	X	X	–	–	–	–	–	17
Serbia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	0	X	0	2	14
Kroatia	–	–	–	–	–	–	–	-	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	3	6	0	1	1	0	0	0	0	X	X	11
Serbia ja Montenegro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10	0	–	–	–	–	–	–	10
Puola	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	8	0	0	–	–	0	X	X	X	0	X	X	X	8
Georgia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	0	–	0	0	7
Azerbaidžan	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	2	0	5	7
Romania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	0	0	0	0	6	0	0	0	0	0	6
Bulgaria	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	X	X	5	X	X	X	X	5
Slovenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	4	–	0	X	X	X	0	X	X	X	0	4
Albania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	3	0	X	X	0	0	0	X	3
Moldova	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	2	X	0	0	0	2
Armenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	1	0	X	1
EJT Makedonia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	1	0	0	0	0	X	X	X	X	1
Lähteet
X = maa ei selviytynyt finaaliin, – = maa ei osallistunut kilpailuun

Kommentoijat

Historian kuluessa Yleisradion kommentaattoreina ovat toimineet useat kokeneet radio -ja televisiojuontajat, kuten Erkki Toivanen, Heikki Harma, Maria Guzenina, Aarre Elo, Vesa Nuotio ja Erkki Pohjanheimo. Jaana Pelkonen toimi selostajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuonna 2011 hänet korvasi Tarja Närhi, joka juonsi yhdessä Asko Murtomäen kanssa.

Vuosi/vuodet	Kommentoijat
1960-1969	Aarno Walli
1971-1972	Heikki Seppälä
1973	Erkki Pohjanheimo
1974	Matti Paalosmaa
1975	Heikki Seppälä
1976	Vesa Nuotio
1977-1978	Erkki Toivanen
1979	Anja-Maija Leppänen
1980	Heikki Harma Aarre Elo
1981	Ossi Runne
1982	Erkki Toivanen
1983	Erkki Pohjanheimo
1984	Heikki Seppälä
1985-1986	Heikki Harma Kari Lumikero
1987	Erkki Toivanen
1988	Erkki Pohjanheimo
1989	Heikki Harma
1990	Erkki Pohjanheimo Ossi Runne
1991	Erkki Pohjanheimo
1992	Erkki Pohjanheimo Kati Bergman
1993-1994	Erkki Pohjanheimo Kirsi-Maria Niemi
1995	Erkki Pohjanheimo Olli Ahvenlahti
1996	Erkki Pohjanheimo Sanna Kojo
1997	Aki Sirkesalo Olli Ahvenlahti
1998	Maria Guzenina Sami Aaltonen
1999-2000	Jani Juntunen
2001	Jani Juntunen Asko Murtomäki
2002-2003	Maria Guzenina Asko Murtomäki
2004	Markus Kajo Asko Murtomäki
2005-2006	Jaana Pelkonen Heikki Paasonen Asko Murtomäki
2007	Heikki Paasonen Ellen Jokikunnas Asko Murtomäki
2008-2009	Jaana Pelkonen Mikko Peltola Asko Murtomäki
2010	Jaana Pelkonen Asko Murtomäki
2011	Tarja Närhi Asko Murtomäki

Lisäksi vuodesta 2006 Thomas Lundin, Tobias Larsson ja Johan Lindroos ovat selostaneet ruotsiksi digiboksista tai -televisiosta valittavalla ruotsinkielisellä ääniraidalla.

Pisteidenlukijat

• 1961-1968: Poppe Berg
• 1969: Aarre Elo
• 1971 (Suomen tuomarit Dublinissa): Vieno Kekkonen, Markku Veijalainen
• 1972 (Suomen tuomarit Edinburghissa): Åke Granholm, Marita Merikoski
• 1973 (Suomen tuomarit Luxemburgissa): Kristiina Kauhtio, Heikki Sarmanto
• 1974: Aarre Elo
• 1975: Kaarina Pönniö
• 1976: Erkki Vihtonen
• 1977-1990: Kaarina Pönniö
• 1981: Annemi Genetz
• 1982-1984: Solveig Herlin
• 1985: Annemi Genetz
• 1986-1990: Solveig Herlin
• 1991: Heidi Kokki
• 1992-1994: Solveig Herlin
• 1996: Solveig Herlin
• 1998: Marjo Wilska
• 2000: Pia Mäkinen
• 2002: Marion Rung
• 2004: Anna Stenlund
• 2005: Jari Sillanpää
• 2006: Nina Tapio
• 2007: Laura Voutilainen
• 2008: Mikko Leppilampi
• 2009: Jari Sillanpää
• 2010: Johanna Pirttilahti
• 2011: Susan Aho

Suomen saamat pisteet

Mukaan on laskettu ainoastaan Suomelle finaalissa saadut pisteet. Suomi ei osallistunut kilpailuihin vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003. Vuosina 2004, 2005 ja 2010 Suomi ei selviytynyt finaaleihin. Vuodesta 2004 lähtien myös semifinaaleissa karsiutuneet maat ovat voineet äänestää finaalissa.

Suomen saamat pisteet 1975 lähtien
Maa	1975	1976	1977	1978	1979	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989	1990	1991	1992	1993	1994	1996	1998	2000	2002	2006	2007	2008	2009	2011	Pisteet
Ruotsi	3	–	2	0	0	0	6	0	0	7	10	0	3	0	4	0	0	0	0	0	0	10	2	10	12	12	7	4	7	99
Norja	10	4	8	2	0	5	0	0	2	5	0	0	10	0	0	0	0	0	0	0	2	1	0	–	12	4	4	0	12	81
Islanti	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	6	0	0	0	5	1	0	5	0	7	–	0	–	12	12	7	8	10	73
Viro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	10	7	5	12	6	10	4	7	61
Kreikka	–	0	2	0	7	0	0	–	8	–	10	–	1	0	0	0	1	0	8	10	0	0	–	0	12	0	0	0	0	59
Irlanti	5	5	12	0	0	0	5	0	–	0	6	0	0	0	8	0	4	0	0	0	0	0	0	–	10	0	0	0	3	58
Israel	8	6	7	0	0	–	2	0	7	–	1	0	0	3	10	3	0	1	0	–	–	0	0	0	7	0	0	0	0	55
Sveitsi	12	0	5	0	8	0	5	0	4	0	2	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	8	1	0	0	5	50
Saksa v. 1990 asti Länsi-Saksa	12	6	0	0	5	0	0	0	7	1	0	3	1	0	0	0	0	0	0	0	–	0	0	0	10	1	0	0	2	48
Alankomaat	0	1	4	0	0	0	5	0	0	0	–	1	8	0	6	0	–	0	0	0	0	0	5	–	7	0	0	0	0	37
Espanja	1	6	0	0	0	0	2	0	0	1	6	0	2	0	7	0	0	0	0	0	0	0	0	0	10	0	0	0	0	35
Ranska	0	0	4	0	5	1	1	–	1	5	0	0	0	0	10	0	0	0	0	0	0	0	0	0	8	0	0	0	0	35
Turkki	0	–	–	0	–	0	0	0	3	6	3	1	0	0	10	0	0	0	3	–	0	0	0	0	7	0	0	0	0	33
Iso-Britannia	4	2	0	0	0	0	0	0	6	0	7	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	12	0	0	0	0	31
Tanska	–	–	–	0	0	0	0	0	0	6	0	0	0	0	0	0	0	0	0	–	–	–	0	3	12	4	0	0	5	30
Kypros	–	–	–	–	–	–	0	0	0	4	6	3	0	–	3	0	0	0	0	0	0	0	0	2	5	0	0	0	0	23
Itävalta	–	7	6	0	0	0	0	0	2	5	0	0	0	0	3	0	0	0	0	0	0	–	0	0	–	0	–	–	0	23
Jugoslavia v.1992 Jugoslavian liittotasavalta	5	0	–	–	–	–	0	0	0	3	–	0	1	0	10	0	0	3	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	22
Luxemburg	6	0	0	0	6	0	0	0	1	0	0	0	2	0	4	0	0	0	2	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	21
Andorra	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10	7	4	0	–	21
Puola	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	–	–	12	2	0	0	5	19
Belgia	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	8	0	0	0	0	0	0	0	–	0	0	0	0	8	0	0	0	0	16
Liettua	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	–	0	10	5	0	0	1	16
Portugali	0	0	0	0	0	0	1	0	0	3	0	0	4	0	1	0	0	0	0	0	0	0	–	–	6	0	0	0	0	15
Monaco	8	7	0	0	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	–	–	15
Italia	0	0	0	0	7	0	–	–	0	0	7	–	0	0	0	0	0	0	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	14
Malta	0	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	2	0	0	0	0	0	7	0	0	3	0	12
Bosnia ja Hertsegovina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	1	0	0	–	3	7	0	0	0	0	11
Kroatia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	0	0	0	0	10	0	0	0	0	10
Latvia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	0	8	0	1	0	0	9
Romania	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	4	0	4	0	0	0	0	8
EJT Makedonia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	1	0	1	6	0	0	0	0	8
Venäjä	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	–	0	0	8	0	0	0	0	8
Slovenia	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	–	0	0	–	0	8	0	0	0	0	8
Valko-Venäjä	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	1	0	0	0	8
Bulgaria	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	0	5	0	0	3	0	8
Ukraina	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	0	0	0	0	7
Serbia ja Montenegro	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	7	–	–	–	–	7
Moldova	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	6	0	0	0	0	6
Lähteet
– = maa ei osallistunut kilpailuun

Katso myös

• Eurovision laulukilpailun teemasivu

Aiheesta muualla

• Yleisradion luettelo Suomen osallistumiskerroista
• Suomen äänestyshistoria (englanniksi)

Suomen euroviisuedustajat

Eurovision laulukilpailuun osallistuneet maat

Alankomaat 52 • Albania 8 Armenia 6 Azerbaidžan 4 • Belgia 53 • Bosnia ja Hertsegovina 17 Bulgaria 7 EJT Makedonia 11 Espanja 51 •	Georgia 4 Irlanti 45 • Islanti 24 Iso-Britannia 54 • Israel 34 • Italia 37 • Itävalta 44 • Kreikka 32 • Kroatia 19	Kypros 29 Latvia 12 • Liettua 12 Malta 24 Moldova 7 Norja 50 • Portugali 45 Puola 16 Ranska 54 •	Romania 13 Ruotsi 51 • Saksa/Länsi-Saksa 55 • San Marino 2 Serbia 5 • Slovakia 6 Slovenia 17 Suomi 45 • Sveitsi 52 •	Tanska 40 • Turkki 33 • Ukraina 9 • Unkari 9 Valko-Venäjä 8 Venäjä 15 • Viro 17 • Andorra 6 Luxemburg 37 •	Marokko 1 Monaco 24 • Montenegro 3 Tšekki 3 Libanon * Liechtenstein * Tunisia * Jugoslavia 26 • Serbia ja Montenegro 3
Lihavoidut maat ovat edelleen mukana kilpailussa. Tähdellä merkityt* maat ovat ilmoittautuneet mukaan, mutta eivät kuitenkaan osallistuneet itse kilpailuun. Kursivoituja maita ei ole enää olemassa. Luku kertoo maan osallistumiskertojen määrän. Pisteellä merkityt• maat ovat voittaneet kilpailun.