Marjatta Leppänen
| Marjatta Leppänen | |
|---|---|
 Marjatta Leppänen Suomen euroviisukarsinnassa 1963. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Varpu Marjatta Leppänen |
| Syntynyt | 24. elokuuta 1937 Helsinki |
| Ammatti | laulaja, näyttelijä, viihdeartisti |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1956– |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Varpu Marjatta Leppänen (s. 24. elokuuta 1937 Helsinki) on suomalainen laulaja, näyttelijä ja viihdeartisti.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marjatta Leppänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Tyrväällä, jonne perhe muutti Asevarikko 3:ssa työskentelevän isän kanssa talvisodan alla. Hän kävi keskikoulun Tyrvään yhteiskoulussa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marjatta Leppäsen ura alkoi Pelimanni-pojat -orkesterin solistina jo vuonna 1956, mutta ensimmäiset singlet ilmestyivät vasta vuonna 1961. 1960-luvun tunnetuimpiin levytyksiin kuuluvat muun muassa "Sydämesi tyhjä huone" (1965), "Sellainen mies" (1968) sekä Lasse Mårtensonin kanssa duettona tehdyt "Iltaisin" (1965) ja "Leikiten" (1968). Euroviisukarsintoihin Leppänen osallistui vuosina 1963, 1965, 1966 ja 1975. Vuonna 1979 Leppänen toimi euro- ja interviisukarsintojen juontajana. Laulajauran ohella Leppänen toimi pitkään päätyönään matkatoimistoalalla Tampereella ja Helsingissä.
1960-luvulla Marjatta Leppäseltä ilmestyi runsaasti singlejä, mutta vuosikymmenen lopulla levytykset alkoivat harveta ja artisti siirtyi estradiviihteen pariin.
Hän esiintyi komediallisessa televisiosarjassa Katapultti (1971–1972). Euroviisukarsinnoista alkanut yhteistyö Lasse Mårtensonin kanssa jatkui ravintola-show’n merkeissä ja edelleen Matti Kuuslan ja Jukka Virtasen kanssa vielä pitkälle 1970-luvun puolellekin. Kahdesta show-esityksestä on julkaistu albumit Ilta Adlonissa (1973) ja Paita, paita ja peppu (1975).
Vuonna 1975 ilmestyi ainoa sooloalbumi Marjatta Leppänen. Tuon albumin soitetuimmat kappaleet olivat ”Pikku Mirjamin jännä päivä”, ”Minä en ole sellainen tyttö”, ”Tänä vuonna on toisin”, ”Vaikeuksia” ja cover Carpentersin kappaleesta ”Se kuuluu eiliseen” (”Only Yesterday”).
Vuonna 1978 Leppänen oli mukana perustamassa Uutta Iloista Teatteria ja on ollut useiden vuosien ajan aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Hän on myös esiintynyt lukuisissa televisio-ohjelmissa juontajana ja oli Yleisradion Puhelinlangat laulaa -ohjelman ensimmäinen juontaja aloittaessaan vuonna 1972. Hän juonsi sarjaa vuoteen 2002 saakka.[1]
Brita Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta vuonna 2005 Marjatta Leppänen astui tämän paikalle 1950–1960-luvun laulajatähdistä muodostettuun laulutrioon, jonka muut jäsenet ovat Pirkko Mannola ja Vieno Kekkonen.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marjatta Leppänen oli vuosina 1973–1997 naimisissa teatterinjohtaja Carl Öhmanin kanssa,[2] sen jälkeen muusikkoystävänsä ja työtoverinsa Jaakko Salon kanssa tämän kuolemaan vuonna 2002 saakka.[3]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilta Adlonissa (1973)
- Paita, paita ja peppu (1975)
- Marjatta Leppänen (1975)
- 20 suosikkia – Sydämesi tyhjä huone (1995)
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde Elonet[4]
- Speedy Gonzales – noin 7 veljeksen poika (1970)
- Risto Räppääjä (2008)
Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde Elonet[4]
- Suuri valssikonsertti (1975)
- Maitoa, maitoa! (Uusi Iloinen Teatteri, 1987)
- Kanavanvaihtaja (UIT, 1988)
- Hyvin menee, naapurit nauraa (UIT, 1989)
- Helibori humpsis (UIT, 1990)
- Toivo Kärki muistoissamme (1993)
- Haloolla päähän (UIT, 1996)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 9510278173.
- Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mattlar, Mikko: 80 vuotta täyttävä Marjatta Leppänen: On eläkepäivien aika Helsingin Sanomat. 23.8.2017. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 24.8.2017. Viitattu 24.8.2017.
- ↑ Kangasniemi, Sanna: Svenska Teaternin ja Tampere-talon pitkäaikainen johtaja Carl Öhman on kuollut (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 20.7.2022.
- ↑ Jaakko Salo kuoli UIT:n näyttämölle Ilta-Sanomat. 14.6.2002. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 20.7.2022.
- ↑ a b Marjatta Leppänen Elonetissä. . Viitattu 26.12.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saarikoski, Tuula: Hei, Marjatta Leppänen tässä! Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29401-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marjatta Leppänen Populaarimusiikin museo
- Marjatta Leppäsen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Leppänen, Marjatta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Rytsä, Paavo: Marjatta Leppänen: Naisen vuosi Yle Elävä arkisto. 19.2.2007 (päivitetty 21.11.2011).
| ||||||||||||||||||
