Otto Donner
Wikipedia
Henrik Otto Donner (s. 16. marraskuuta 1939 Tampere) on suomalainen musiikin sekatyöläinen. Hän on toiminut niin muusikkona, säveltäjänä, sovittajana kuin Teoston puheenjohtajanakin.
Hän aloitti uransa jo vuonna 1958, jolloin hän liittyi Ossi Aallon orkesteriin trumpetistiksi. Samana vuonna hän aloitti sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa Joonas Kokkosen ja Nils-Eric Fougstedtin johdolla. 1963–1964 Donner oli György Ligetin opissa Wienissä ja Siemensin elektronisen musiikin studiolla Münchenissa.
Vuonna 1966 Donner perusti yhdessä Christian Schwindtin ja Atte Blomin kanssa levy-yhtiö Love Recordsin. Donner toimi yhtiössä toimitusjohtajana vuosina 1976–1979. Love Records oli poikkeuksellisen tuottelias ja laaja-alainen levy-yhtiö. Tämä johtui yhtiön toiminta-ajatuksesta, jonka mukaan kaikki myynnistä saatava tuotto käytetään uusien levyjen tuottamiseen.
Donner on toiminut useissa poikkitaiteellisissa projekteissa sekä vasemmistolaisessa poliittisessa laululiikkeessä. Hän on projekteissaan sekoittanut keskenään pop- ja rock-musiikkia, jazzia, uutta taidemusiikkia, elektronista musiikkia sekä iskelmää.
Eräänä Donnerin pioneerityönä voidaan mainita Pentti Saarikosken runokokoelmaan sävelletty En soisi sen päättyvän vuodelta 1969, joka oli Suomen ensimmäinen rock- ja jazz-muusikoiden yhteisteos. Hän on tehnyt myös elokuva- ja mainosmusiikkia, mm. "Parempaan Asumiseen" Risto Jarvan samannimiseen mainoselokuvaan.
Yleisradion viihdepäällikkönä Donner toimi 1970–1974 ja oli perustamassa Elävän Musiikin Yhdistystä vuonna 1978.
Hän toimii nykyisin mm. vanhojen levytysten masterointiin erikoistuneen DER-studion johtajana, musiikkipedagogina ja säveltää säännöllisesti teoksia mm. UMO Jazz Orchestran esitettäväksi.
Syksyllä 2006 Otto Donner organisoi Loveradio-projektin, jossa kuukauden ajan soitettiin Love Recordsin tuotantoa korkeatasoisen puheohjelman lomassa. Donnerin mukaan tavoitteena oli tehdä sellaista ohjelmaa, jota Yleisradion olisi pitänyt tehdä. Donner esiintyi nuorukaisena pikkuroolissa elokuvassa X-Paroni (1964), johon hän myös oli tehnyt musiikin.
