Eurovision laulukilpailu 1967

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eurovision laulukilpailu 1967
ESC 1967 logo.png
Päivämäärät
Päivämäärä(t) 8. huhtikuuta
Isäntä
Tapahtumapaikka Wiener Hofburgin suuri juhlasali, Wien, Itävalta
Juontaja(t) Erica Vaal
Isäntämaan toimittaja ORF
Väliaikanumero Wiener Sängerknaben
Osallistujat
Osallistujien määrä 17
Vetäytyvät maat Tanskan lippu Tanska
Muuta
  1. Puolet raatilaisista tuli olla alle 30 vuoden ikäisiä.
  2. Tanska vetäytyi kisasta 12 vuoden ajaksi.
Äänestys
Nolla pistettä saaneet Sveitsin lippu Sveitsi
Voittaja Yhdistyt kunigaskunta
"Puppet On a String"
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu
◄ 1966 Wiki Eurovision Heart (Infobox).svg 1968 ►

Eurovision laulukikilpailu 1967 on järjestyksessään 12. Eurovision laulukilpailu. Itävalta isännöi laulukilpailun 8. huhtikuuta. Tapahtuma järjestettiin Wienissä, Wiener Hofburgin suuressa juhlasalissa. Illan emäntänä toimi Erica Vaal.

Eurovision laulukilpailuun osallistui tänä vuonna 17 valtiota, mikä on yksi valtio vähemmän kuin edellisenä vuonna; Tanska vetäytyi laulukilpailusta 12 vuoden ajaksi.

Kilpailun voitti aivan ylivoimaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustanut Sandie Shaw laululla "Puppet on a String". Laulu sai yli kaksi kertaa enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Irlannin sävelmä. Koko äänijakaumasta se on 29 %.

Yleistä laulukilpailusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurovision laulukilpailu 1967 alkoi illan emännän Erica Vaalin puheella. Tervetuliaispuhe kesti useita minuutteja ja sisälsi monia eri kieliä. Wiener Hofburgin suuri juhlasali oli jo entuudestaan erittäin juhlava. Se sisälsi jo valmiiksi kaikki kristallikruunut eikä näin ollen saliin enää tarvittu kummoisia lavasteita. Esiintymislava koristeltiin valtavin peilein. Peilit pyörivät aina lauluesityksen aikana. Näin yleisösali näki lavalla olevan esiintyjän joka kulmasta, jokaista yksityiskohtaa myöten.[1]

Kilpailussa oli käytössä ensimmäistä kertaa järjestelmä, joka toi kuvaruudulle kappaleiden nimien käännökset englanniksi, saksaksi ja ranskaksi.[2]

Voittaja ja muita esiintyjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailun voitti ylivoimaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustanut Sandie Shaw laululla "Puppet on a String". Laulu sai tuomaristolta yli kaksi kertaa enemmän pisteitä (47 pistettä) kuin toiseksi tullut Irlannin sävelmä (22 pistettä). Pisteet olivat siihenastisissa Euroviisuissa kolmanneksi korkeimmat.[2] Sandie lauloi Yhdistyneen kuningaskunnan esikarsinnoissa neljä muuta laulua, muuta juuri tämä Euroviisu valittiin voittajaksi: Sandie Shaw on moneen kertaan kertonut vihanneensa edustuslauluaan, sillä hän ei kokenut laulun sanoitusta, joka kertoo naisen alistumisesta miehen tahtoon, omannäköisenään. Hän moitti myös sävellystä liian "käkikellomaiseksi".[2] Kappaleen tyyliä kopioitiin sittemmin ahkerasti muissa 1960-luvun lopun Euroviisuissa.[3] Kappale oli listaykkösenä useissa maissa ja siitä tehtiin erikielisiä versioita.[2] Suomenkielinen versio tunnetaan nimellä "Sätkynukke".[4]

Shaw oli "svengaavan Lontoon" keulakuva. Hänen tavaramerkikseen oli muodostunut esiintyminen paljain jaloin, joten hän esiintyi niin myös tässä kilpailussa.[2] Osa eurooppalaisista tulkitsi tämän kapinamieliseksi, sillä tapahtumapaikka oli erittäin arvostettu klassisen musiikin konserttisali, jossa miehet pukeutuivat frakkeihin ja naiset iltapukuihin.

Yksi eniten huomiota herättäneimmistä esityksista oli Monacon "Boum Badaboum". Laulun sanoituksissa kerrotaan sodan pelosta ja maailmanlopusta.[5]

Kun pisteiden jakaminen aloitettiin, pistetaulussa ilmeni suuria ongelmia; siihen ilmestyi aivan vääriä pisteitä. EBUn pisteiden tarkastaja Clifford Brown joutui keskeyttämään pisteiden jaon monesti. Erica Vaal ehti jo julistaa lopputuloksissa toiseksi tulleen Irlannin laulukilpailun voittajaksi, vaikka Irlanti ei edes ollut antanut vielä omia pisteitään.[1]

Kuitenkin kaikista eniten "elämään jäänyt" laulu oli André Poppin säveltämä ja Pierre Courin sanoittama Luxemburgin edustuskappale "L'amour est bleu", vaikka se sijoittuikin laulukilpailussa vasta neljänneksi 17 pisteellä. "L'amour est bleun" myyntimenestys on ollut parempi kuin voittajakappale "Puppet on a Stringin".[6] Luxemburgin edustuskappale nousi instrumentaaliversiona amerikkalaisen Billboard-listan kärkeen useiksi viikoiksi. Jukka Kuoppamäki teki yhden uransa isoimmista hiteistä käännöksellään "Rakkaus on sininen".

Portugalin edustaja Eduardo Nascimento oli Eurovision laulukilpailun ensimmäinen tummaihoinen mieslaulaja. Jo edellisvuonna oli ollut esiintymässä ensimmäinen tummaihoinen nainen.[2]

Suomen edustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen edustuskappaleena oli Lasse Mårtensonin säveltämä ja Fredin esittämä ”Varjoon – suojaan”. Kappale oli Alvi Vuorisen sanoittama.[4] Fredistä käytettiin myös nimeä Folk-Fredi, mutta nimen etuliite pudotettiin levypomo Toivo Kärjen lupauksen mukaan pois heti, kun folk ei enää ollut muotia.[7] Yleisradio järjesti vuonna 1967 tuttuun tapaan avoimen sävellyskilpailun, josta ammattilaisraati valitsi yhdeksän sävelmää jatkoon.[4] Fredi, joka oli tuohon mennessä esittänyt enimmäkseen folkmusiikkia, esittikin kappaleensa kyseiselle musiikkityylille tyypillisellä tavalla, jota ei ollut ennen kuultu Eurovision laulukilpailuissa. Erilainen tyyli ei kuitenkaan tuonut Suomelle kuin kolme pistettä, jotka riittivät jaetulle 12. sijalle. Suomessa oltiin pettyneitä esitykseen ja heikkoa menestystä selitettiin esimerkiksi sillä, että Fredi olisi laulanut Wienissä huonommin kuin karsinnoissa.[8] Fredi valittiin toisen kerran Suomen edustajaksi vuoden 1976 laulukilpailuun.[4] Molempina vuosina kapellimestarina toimi Ossi Runne.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[9]

Sija Numero Maa Artisti(t) Kappale Pisteet
14. 01 Alankomaiden lippu Alankomaat Thérèse Steinmetz "Ring-Dinge-Ding" 2
4. 02 Luxemburg Vicky Leandros L'amour est bleu 17
14. 03 Itävalta Peter Horten "Warum es hundert-tausend sterne gibt" 2
3. 04 Ranskan lippu Ranska Noëlle Cordier "Il doit faire beau là-bas" 20
12. 05 Portugalin lippu Portugali Eduardo Nascimento "O vento mudou" 3
17. 06 Flag of Switzerland.svg Sveitsi Géraldine "Quel Coeur vas-tu briser?" 0
8. 07 Ruotsin lippu Ruotsi Östen Warnerbring "Som en dröm" 7
12. 08 Suomen lippu Suomi Fredi "Varjoon – suojaan" 3
7. 09 Flag of Germany.svg Saksan lt. Inge Brück "Anouschka" 8
7. 10 Belgian lippu Belgia Louis Neefs "Ik Heb Zorgen" 8
1. 11 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta Sandie Shaw "Puppet on a String" 47
6. 12 Espanja Raphael "Hablemos del amor" 9
14. 13 Norjan lippu Norja Kirsti Sparboe "Dukkemann" 2
5. 14 Monacon lippu Monaco Minouche Barelli "Boum-Badaboum" 10
8. 15 Flag of SFR Yugoslavia.svg Jugoslavia Lado Leskovar "Vse Roze Sveta" 7
11. 16 Italia Claudio Villa "Non andare Piu Lontano" 4
2. 17 Irlanti Sean Dunphy "If I Could Choose" 22

Kapellimestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen maa valitsi oman kapellimestarin johtamaan maansa kappale.

Pistetaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1966 Eurovision laulukilpailun kohua herättäneen Pohjoismaiden äänestyskäyttäytymisen vuoksi oli siirrytty vanhaan äänestysjärjestelmään, jossa jokaisen maan 10-henkisen tuomariston jokaisella jäsenellä oli käytettävissään yksi ääni. Edellisenä vuonna kaikki Pohjoismaat antoivat täydet 5 pistettä Ruotsin edustukselle "Nygammal vals". Viisuyleisö protestoi tätä poikkeuksellisen voimakasäänisesti. Vuoden 1967 laulukilpailun pisteiden purkaminen kärsi pistetaulukon toimimattomuudesta. Illan emäntä Erica Vaal ehti julistaa pistetaulukon toimimattomuuden vuoksi Irlannin voittajaksi, vaikkei Irlanti itse ollut vielä antanut omia pisteitään.[4] Puolet raatilaisista tuli olla alle 30 vuoden ikäisiä.

  Annetut pisteet  
Alankomaiden lippu Luxemburgin lippu Itävallan lippu Ranskan lippu Portugalin lippu Sveitsin lippu Ruotsin lippu Suomen lippu Saksan lippu Belgian lippu Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Espanjan vuosina 1945–1977 käytössä ollut lippu. Norjan lippu Monacon lippu Jugoslavian lippu Italian lippu Irlannin lippu Yht.
Saadut pisteet Alankomaat   1 1 2
Luxemburg 4   2 1 2 1 1 1 3 2 17
Itävalta   1 1 2
Ranska 1 2 1   1 4 2 2 2 4 1 20
Portugali 1   1 1 3
Sveitsi   0
Ruotsi 1   1 2 1 2 7
Suomi 1 1   1 3
Saksan liittotasavalta 1 1   1 1 1 1 1 8
Belgia 1 3 1   1 1 1 8
Iso-Britannia 2 5 3 7 1 7 1 2 3 3   7 3 2 1 47
Espanja 1 1 1 2 1   2 1 9
Norja 1 1   2
Monaco 2 1 1 5   1 10
Jugoslavia 1 1 1 1 2 1   1 7
Italia 1 1 1   1 4
Irlanti 1 3 1 2 2 4 3 2 2 1 1   22
Maat pistetaulussa ovat esiintymisjärjestyksessä.

Kartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

*vihreät, osallistuivat
*keltaiset, eivät osallistuneet, mutta olivat aikaisemmin osallistuneet

Tanska vetäytyi Eurovision laulukilpailusta, sillä Tanskan tv:n uusi viihdepäällikkö katsoi löytävänsä parempaa käyttöä Euroviisuihin käytetyille rahoille.[1] Maan kilpailutauko kestikin sitten 11 vuotta, sillä se oli seuraavan kerran mukana vasta vuonna 1978.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c JuhaUK: 12. Eurovision laulukilpailu: Wien, Itävalta 22.08.2007. Viisukuppila. Viitattu 7.2.2008.
  2. a b c d e f Euroviisut, virallinen historia; s. 30-31
  3. Euroviisut, virallinen historia; s. 192
  4. a b c d e Paavo Rytsä: Fredi: Varjoon - suojaan 27.1.2007. YLE:n Elävä arkisto. Viitattu 7.2.2008.
  5. Boum-badaboum lyrics (Monacon Euroviisun sanoitukset) The Diggiloo Trush. 22.10.2005. diggiloo.net. Viitattu 7.2.2008.
  6. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=75&t=582&a=5020
  7. Folk-Fredistä tuli pelkkä Fredi Elävä arkisto. 08.09.2006. YLE:n Elävä arkisto. Viitattu 7.2.2008.
  8. Euroviisut, virallinen historia; s. 191-192
  9. Eurovision Song Contest 1967 Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)
  10. Euroviisut, virallinen historia; s. 211