Kiova
Sivulta puuttuu |
(Київ) |
||
|---|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
  Kiova
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Ukraina |
|
| Alue | Kiovan kaupunki | |
| Perustettu | 400-luvulla | |
| Hallinto | ||
| – Kaupunginjohtaja | Leonid Tšernovetsky | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 800 km² | |
| Väkiluku | 2 642 486 | |
| – Tiheys | 3 299 as./km² | |
Kiova (ukr. Київ, Kyjiv, ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki. Se on maan suurin kaupunki, väkiluku on noin 2,6 miljoonaa.[1] Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepriä, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta. Itse kaupunki jakautuu hallinnollisesti kymmeneen kaupunkipiiriin.
Ilmasto [muokkaa]
Kiovassa sijaitsee Ukrainan pohjoisosissa. Kaupungissa vallitsee mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on 7,7 celsiusastetta. Kesällä on melko lämmintä ja heinäkuun keskilämpötila on 19,3 °C. Kylmimmmän talvikuukauden eli tammikuun keskilämpötila on –5,2 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 649 millimetriä.[2]
| Kiovan ilmasto | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskilämpötila (°C) | −5,6 | −4,2 | 0,7 | 8,7 | 15,1 | 18,2 | 19,3 | 18,6 | 13,9 | 8,1 | 2,1 | −2,3 | 7,7 |
| Sademäärä (mm) | 47 | 46 | 39 | 49 | 53 | 73 | 88 | 69 | 47 | 35 | 51 | 52 | 649,0 |
| Tiedot normaalikaudelta 1961-1990 sääasemalta 33345 Kiova. Lähde: NOAA.[2] | |||||||||||||
Lunta esiintyy ajoittain marraskuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Alin mitattu lämpötila oli –32,7 celsiusastetta 9. lokakuuta 1929. Korkein mitattu lämpötila on ollut 39,4 astetta (31. heinäkuuta 1936).
Historia [muokkaa]
Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Mongolit hävittivät Kiovan 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettuan suuriruhtinaskunnan (1363-) ja Puola-Liettuan (1569-) ja sittemmin itsenäisen ukrainalaisen kasakkavaltion (1648-) osaksi ja edelleen Moskovan Venäjän hallintaan (1654–1667). Venäjän keisarikunnassa kaupunki oli Kiovan kuvernementin pääkaupunki.
Venäjän vallankumousten jälkeen Venäjän sisällissodan aikana (1918-1920) Kiovan hallinta vaihtui toistuvasti eri osapuolten välillä. Vuonna 1922 Kiovasta tuli osa Neuvostoliittoa, ja vuonna 1934 siitä tehtiin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki Harkovan sijaan.
Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin takaisin 6. marraskuuta 1943.
Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, Itsenäisyyden aukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.
Kiovassa otettiin ensimmäisenä Venäjällä ja mahdollisesti koko maailmassa käyttöön sähköistetty raitiotie.lähde? Kiovan metro avattiin vuonna 1960.
Asukasluvun kehitys [muokkaa]
| Vuosi | 1840[3] | 1897[4] | 1959[5] | 1970[6] | 1979[7] | 1989[8] | 2001[9] (pyöristetty) |
2012[10] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 44 683 | 247 723 | 1 104 334 | 1 631 908 | 2 143 855 | 2 587 945 | 2 567 000 | 2 814 258 (arvio) |
Hallinto ja alueellinen jako [muokkaa]
Aluejako [muokkaa]
| Piiri | Väkiluku | Pinta-ala |
|---|---|---|
| Dneprin länsiranta: | ||
| Holosijivin piiri (Голосіївський район) | 213 000 | 56 km² |
| Obolonin piiri (Оболонський район) | 308 000 | 110 km² |
| Petšerskin piiri (Печерський район) | 131 000 | 19,6 km² |
| Podilin piiri (Подільський район) | 182 000 | 34 km² |
| Svjatošynin piiri (Святошинський район) | 320 000 | 101 km² |
| Solomjanin piiri (Солом'янський район) | 305 000 | 40 km² |
| Ševtšenkon piiri (Шевченківський район) | 234 000 | 27 km² |
| Dneprin itäranta: | ||
| Darnytsjan piiri (Дарницький район) | 244 000 | 133 km² |
| Desnan piiri (Деснянський район) | 342 000 | 148 km² |
| Dnipron piiri (Дніпровський район) | 334 000 | 66,7 km² |
Liikenne [muokkaa]
-
Kiovan metro.
-
Kiovan rautatieasema.
-
Kiovan rautatieaseman eteläinen terminaali.
-
Borispilin lentoaseman Terminaali D.
Paikallisliikenne [muokkaa]
Julkista liikennettä Kiovassa hoitavat metro, bussit, johdinautot ja raitiovaunut.
Rautatiet [muokkaa]
Kiovan matkustaja-asema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnylsin rautatieasema on uusi.
Lentoliikenne [muokkaa]
Boryspilin lentoasema palvelee useimpia kansainvälisiä matkustajayhteyksiä, pienemmältä Žuljanyn lentoasemalta lennetään kotimaanlennot ja joitakin lentoja naapurimaihin. Lisäksi on rahtilentoasema.
Väestö [muokkaa]
Kiovan väestö koostuu 130 kansallisuudesta ja etnisestä ryhmästä.lähde? Vuoden 2001 väestönölaskennan mukaan väestöstä oli ukrainalaisia 82,2 %. Venäläisten osuus oli 13,1 %, juutalaisten 0,7 %, valkovenäläisten 0,6 % ja puolalaisten 0,3 %. [9]
Kulttuuri [muokkaa]
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet [muokkaa]
-
Itsenäisyyden aukio, Maidan Nezaležnosti.
-
Äiti kotimaa patsas Dneprin viereisellä mäellä.
-
Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari.
-
.
-
Katukuvaa Kiovasta.
-
Kiovan kansallisooppera.
-
Ukrainan parlamentti.
Huomattavia historiallisia arkkitehtuurin maamerkkejä ovat Pyhän Sofian katedraali ja Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka ovat UNESCOn maailmanperintöluettelossa, sekä Marijnskin palatsi. Bessarabian torille tuotiin aikaisemmin Bessarabiasta torituotteita myytäväksi. Nykyään katettu tori on uudistettu alkuperäisestä poikkeavaan asuun. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat myös Kiovan muut ortodoksikirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Vladimirin kirkot, sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu. Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari sijaitsee Dnepr-joen itärannalla.
Teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat Kiovan Oopperatalo, Lesja Ukrainkan kansallinen venäläisen draaman akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo. Kaupungissa sijaitsevat myös Povženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä museoita ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren Isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Huomattavia nähtävyyksiä ovat myös Salut-hotelli ja Chimaerasin talo sekä Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta sanotaan, että sen halki voi kesäisin kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta.lähde? Tyypillinen kaupunkipuulaji on hevoskastanja.
Urheilu [muokkaa]
Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Tunnetuimpia jalkapalloseuroja ovat Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FK Obolin, jääkiekkoseura HK Sokol Kiova ja koripalloseura BK Kiova.
Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista. Muita huomattavia urheilurakennuksia Kiovassa ovat Valeri Lobanovskyin Dynamo-stadion ja Kiovan urheilupalatsi.
Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova järjesti UEFA:n vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, jolloin kolme lohko-ottelua, neljännesfinaali ja finaali pelattiin Kiovan olympiastadionilla.
-
EURO 2012 finaaliottelu pelattiin Kiovan olympiastadionilla.
-
Näkymä olympiastadionilta.
-
Kiovan kansallisen yliopiston päärakennus.
Koulutus [muokkaa]
Kiovassa on monia yliopistoja, joista tärkeimpiin kuuluvat Kiovan kansallinen yliopisto, Kiovan Mohyla-akatemian kansallinen yliopisto ja Kiovan polytekninen instituutti. Kiovassa sijaitsee myös Ukrainan valtiollinen sirkusakatemia.
Ystävyyskaupungit [muokkaa]
Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat Ankara, Ateena, Belgrad, Bryssel, Budapest, Chicago, Chișinău, Edinburgh, Firenze, Helsinki, Jerevan, Krakova, Kioto, Leipzig, Minsk, München, Odense, Pariisi, Pereira, Pretoria, Riika, Rooma, Santiago de Chile, Sofia, Tukholma, Tallinna, Tampere, Tbilisi, Toronto, Toulouse, Varsova, Wien, Vilna, Wuhan
Lähteet [muokkaa]
- ↑ About number and composition population of UKRAINE by All-Ukrainian Population Census'2001 data, Number of cities (Väkiluvusta ja väestön jakautumisesta Ukrainan yleisen väestönlaskennan 2001 aineiston mukaan, kaupunkien lukumäärä) State Statistics Committee of Ukraine. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Station Name: Kiev, WMO Station Number: 33345, Country: Ukraine noaa.gov. Viitattu 2013-05-12. (englanniksi)
- ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kiova löytyy julkaisun sivulta 16/41 otsikon Kievskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kievskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kiovan kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-12. (venäjäksi)
- ↑ a b About number and composition population of UKRAINE by All-Ukrainian Population Census'2001 data, National composition of population (Väkiluvusta ja väestön jakautumisesta Ukrainan yleisen väestönlaskennan 2001 aineiston mukaan, väestön kansallinen koostumus) State Statistics Committee of Ukraine. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Devžavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan valtion tilastopalvelu): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2012 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2012) Viitattu 2013-05-12. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiova Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Alueet: Dnipropetrovsk | Donetsk | Ivano-Frankivsk | Harkova | Herson | Hmelnytskyi | Kirovohrad | Kiova | Luhansk | Lviv | Mykolajiv | Odessa | Pultava | Rivne | Sumy | Ternopil | Tšerkasy | Tšernihiv | Tšernivtsi | Vinnytsja | Volynia | Taka-Karpatia | Zaporižžja | Žytomyr | |
| Autonominen tasavalta: Krim | |
| Kaupungit: Kiova | Sevastopol | |
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
