Kiova

Wikipedia

Київ
Lippu Vaakuna
Valtio
Alue	Kiovan kaupunki
Perustettu	400-luvulla
- Kaupunginjohtaja	Leonid Tšernovetsky
Pinta-ala
– Kaupunki	800 km²
Väkiluku
– Kaupunki	2 642 486
– Tiheys	3 299 as./km²
Verkkosivusto: www.kmr.gov.ua

Kiova (ukr. Київ, Kyjiv, ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kaupungissa on 2,6 miljoonaa asukasta. Kaupungista käytettiin varsinkin aiemmin usein nimeä Kiev. Hallinnollisesti kaupunki jakautuu kymmeneen kaupunkipiiriin. Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus Ukrainassa. Kiovassa on paljon teollisuutta, koulutuslaitoksia ja kuuluisia historiallisia maamerkkejä.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Ilmasto 3 Aluejako 4 Historia 5 Väestö 6 Arkkitehtuuri ja nähtävyydet 7 Urheilu 8 Liikenne 8.1 Paikallisliikenne 8.2 Rautatiet 8.3 Lentoliikenne 9 Koulutus 10 Ystävyyskaupungit 11 Kuvia 12 Viitteet

[muokkaa] Maantiede

Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepr-jokea, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta.

[muokkaa] Ilmasto

Kiovassa on mantereinen ilmasto. Lämpötila kesällä on 13,8–24,8 astetta. Talvella keskilämpötila on –4,6 asteesta –1,1 asteeseen. Korkein mitattu lämpötila oli 39,4 astetta 31. heinäkuuta 1936.^lähde? Alhaisin mitattu lämpötila oli –32,7 astetta 9. lokakuuta 1929.^lähde?

[muokkaa] Aluejako

Piiri	Väkiluku	Pinta-ala
Dneprin oikea ranta:
Golosyivskin piiri (Голосіївський район)	213 000	56 km²
Petšerskin piiri (Печерський район)	131 000	19,6 km²
Podylskin piiri (Подільський район)	182 000	34 km²
Obolonskin piiri (Оболонський район)	308 000	110 km²
Svjatošynskin piiri (Святошинський район)	320 000	101 km²
Solomjanskin piiri (Солом'янський район)	305 000	40 km²
Šetšenkivskin piiri (Шевченківський район)	234 000	27 km²
Dneprin vasen ranta:
Darnitskin piiri (Дарницький район)	244 000	133 km²
Desjnjanskin piiri (Деснянський район)	342 000	148 km²
Dnyprovskin piiri (Дніпровський район)	334 000	66,7 km²

[muokkaa] Historia

Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Mongolit valloittivat Kiovan 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettualle 1363 ja Puolalle 1569, itsenäiselle ukrainalaiselle kasakkavaltiolle 1648 ja Venäjälle (1654–1667).

Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija vapautti kaupungin 6. marraskuuta 1943. Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, itsenäisyydenaukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.

Kiovan metro avattiin vuonna 1960. Kaupungissa järjestettiin euroviisut vuonna 2005.

[muokkaa] Väestö

Kiovan väestö koostuu 130 kansallisuudesta ja etnisestä ryhmästä. Ukrainalaisia väestöstä on 82,2 %. Venäläisten osuus on 13,1 %, juutalaisten 0,7 %, valkovenäläisten 0,6 % ja puolalaisten 0,3 %.^lähde?

[muokkaa] Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Huomattavia historiallisesti tunnettuja arkkitehtuurin maamerkkejä ovat Pyhän Sofian katedraali ja Kiovan Petševskin lavra, jotka ovat UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Tunnettu kohde on myös Marijnskin palatsi (suunniteltu ja rakennettu 1745–1752, uudelleenkorjattu vuonna 1870). Kaupungissa on myös Bessarabian tori, jonne aikaisemmin tuotiin Bessarabiasta torituotteita myytäväksi. Nykyään katettu tori on uudistettu siten, ettei sitä tunnistaisi enää 1900-luvun alussa perustetuksi.

Tunnettuja nähtävyyksiä ovat Kiovan ortodoksikirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaan ja Pyhän Vladimirin kirkot sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu.

Kaupungin monet teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat esimerkiksi Kiovan Oopperatalo, Lesja Ukrainkan kansallinen venäläisen draaman akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo.

Lisäksi siellä sijaitsevat Povženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä kaupungin useista museoista ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren Isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Muita huomattavia nähtävyyksiä ovat Salut-hotelli ja Chimaerasin talo ja Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta on sanottu, että kesäisin sen läpi voi kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta.^lähde? Tyypillinen laji on hevoskastanja (Aesculus hippocastanum).

[muokkaa] Urheilu

Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Kiovassa on monia tunnettuja jalkapalloseuroja kuten Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka molemmat pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FC Obolin Kyiv, jääkiekkoseura HC Sokil Kyiv ja koripalloseura BC Kyiv.

Vuoden 1980 kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista.^[1] Muita huomattavia stadion/urheilurakennuksia Kiovassa ovat Lobanovsky Dynamo Stadium ja Kiovan Urheilupalatsi.

Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova tulee järjestämään UEFA:n vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut. Kolme lohkon ottelua, neljännesfinaali ja finaali tullaan pelaamaan Kiovan NSK Olimpiyskyn stadionilla.

[muokkaa] Liikenne

[muokkaa] Paikallisliikenne

Julkinen liikenne Kiovassa sisältää metron, bussit, johdinautot ja raitiovaunut.

[muokkaa] Rautatiet

Kiovan matkustajarautatieasema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnylsin rautatieasema on uusi.

[muokkaa] Lentoliikenne

Lentomatkustajat saapuvat Kiovaan kahdelle lentokentälle. Boryspil Airport palvelee monia kansainvälisiä lentoreittejä, ja pienempi Zhenlyany Airport, palvelee kotimaisia lentoja ja rajoitetun määrän lentoja naapurimaihin.

[muokkaa] Koulutus

Kiovassa on monia yliopistoja: Kiovan kansallinen yliopisto, Kiovan polytekninen instituutti, ja Kyiv-Mohyla Academy.^[2]

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat:

• Ankara
• Ateena
• Belgrad
• Brussel
• Budapest
• Chicago
• Chişinău
• Edinburgh
• Firenze
• Helsinki
• Jerevan
• Kraków
• Kyoto
• Leipzig
• Minsk
• München
• Odense
• Pariisi
• Pereira
• Pretoria
• Riika
• Rooma
• Santiago de Chile
• Sofia
• Tukholma
• Tallinna
• Tampere
• Tbilisi
• Toronto
• Toulouse
• Varsova
• Wien
• Vilna
• Wuhan

[muokkaa] Kuvia

Katukuvaa Kiovasta

Sofian katedraalin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1037

Petšersk Lavra

Petšersk Lavra

[muokkaa] Viitteet