Kiova
Sivulta puuttuu |
(Київ) |
|
|---|---|
.jpg) Itsenäisyyden aukio Maidan |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
  Kiova
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Ukraina |
| Alue | Kiovan kaupunki |
| Perustettu | 400-luvulla |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Leonid Tšernovetsky |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 800 km² |
| Väkiluku | 2 642 486 |
| – Tiheys | 3 299 as./km² |
Kiova (ukr. Київ, Kyjiv, ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki. Se on maan suurin kaupunki, väkiluku on noin 2,6 miljoonaa. [1] Kiova on tärkeä teollisuuden, tieteen, koulutuksen ja kulttuurin keskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Kiova kuuluu maantieteellisesti Polesian talousalueeseen. Kiova sijaitsee molemmin puolin Dnepriä, joka virtaa kaupungin halki etelään kohti Mustaamerta. Itse kaupunki jakautuu hallinnollisesti kymmeneen kaupunkipiiriin.
[muokkaa] Ilmasto
Kiovassa on mannerilmasto. Lämpötila kesällä on 13,8–24,8 astetta. Talvella keskilämpötila on –4,6 asteesta –1,1 asteeseen. Korkein mitattu lämpötila oli 39,4 astetta 31. heinäkuuta 1936.lähde? Alhaisin mitattu lämpötila oli –32,7 astetta 9. lokakuuta 1929.lähde?
[muokkaa] Aluejako
| Piiri | Väkiluku | Pinta-ala |
|---|---|---|
| Dneprin oikea ranta: | ||
| Holosijivin piiri (Голосіївський район) | 213 000 | 56 km² |
| Obolonin piiri (Оболонський район) | 308 000 | 110 km² |
| Petšerskin piiri (Печерський район) | 131 000 | 19,6 km² |
| Podilin piiri (Подільський район) | 182 000 | 34 km² |
| Svjatošynin piiri (Святошинський район) | 320 000 | 101 km² |
| Solomjanin piiri (Солом'янський район) | 305 000 | 40 km² |
| Ševtšenkon piiri (Шевченківський район) | 234 000 | 27 km² |
| Dneprin vasen ranta: | ||
| Darnytsjan piiri (Дарницький район) | 244 000 | 133 km² |
| Desnan piiri (Деснянський район) | 342 000 | 148 km² |
| Dnipron piiri (Дніпровський район) | 334 000 | 66,7 km² |
[muokkaa] Historia
Kiovan asutus syntyi 400-luvulla. 800-luvulla siitä muodostui kauppapaikka ja hallintokeskus viikinkien idäntien varrella. Vuodesta 882 vuoteen 1169 Kiova oli Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan pääkaupunki. Mongolit hävittivät Kiovan 1240. Myöhemmin Kiova päätyi Liettuan suuriruhtinaskunnan (1363-) ja Puola-Liettuan (1569-) ja sittemmin itsenäisen ukrainalaisen kasakkavaltion (1648-) osaksi ja edelleen Moskovan Venäjän hallintaan (1654–1667). Venäjän keisarikunnassa kaupunki oli Kiovan kuvernementin pääkaupunki.
Venäjän vallankumousten jälkeen Venäjän sisällissodan aikana (1918-1920) Kiovan hallinta vaihtui toistuvasti eri osapuolten välillä. Vuonna 1922 Kiovasta tuli osa Neuvostoliittoa, ja vuonna 1934 siitä tehtiin Neuvosto-Ukrainan pääkaupunki Harkovan sijaan.
Toisen maailmansodan aikana 19. syyskuuta 1941 Saksa valloitti Kiovan ja otti motista yli 650 000 puna-armeijan vankia. Neuvostoarmeija valtasi kaupungin takaisin 6. marraskuuta 1943.
Vuonna 1991 Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan valtion pääkaupunki. Vuonna 2004 Kiovan Maidan Nezaležnosti, itsenäisyydenaukio, oli Ukrainan presidentinvaaliin liittyneen oranssivallankumouksen keskuspaikka konsertteineen ja mielenosoituksineen.
Kiovassa otettiin ensimmäisenä Venäjällä ja mahdollisesti koko maailmassa käyttöön sähköistetty raitiotie. Kiovan metro avattiin vuonna 1960.
[muokkaa] Väestö
Kiovan väestö koostuu 130 kansallisuudesta ja etnisestä ryhmästä.lähde? Vuoden 2001 väestönölaskennan mukaan väestöstä oli ukrainalaisia 82,2 %. Venäläisten osuus oli 13,1 %, juutalaisten 0,7 %, valkovenäläisten 0,6 % ja puolalaisten 0,3 %. [2]
[muokkaa] Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Huomattavia historiallisia arkkitehtuurin maamerkkejä ovat Pyhän Sofian katedraali ja Petšerskin lavra eli Kiovan luolaluostari, jotka ovat UNESCOn maailmanperintöluettelossa, sekä Marijnskin palatsi. Bessarabian torille tuotiin aikaisemmin Bessarabiasta torituotteita myytäväksi. Nykyään katettu tori on uudistettu alkuperäisestä poikkeavaan asuun. Tunnettuja nähtävyyksiä ovat myös Kiovan muut ortodoksikirkot, kuten Mikaelin katedraali, Pyhän Andreaksen ja Pyhän Vladimirin kirkot, sekä uudelleenrakennettu Kultainen katu. Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari sijaitsee Dnepr-joen itärannalla.
Teatterit ovat tärkeä osa Kiovan kulttuuria. Näitä ovat Kiovan Oopperatalo, Lesja Ukrainkan kansallinen venäläisen draaman akateeminen teatteri, Lokakuun palatsi ja Ukrainan kansallinen musiikkitalo. Kaupungissa sijaitsevat myös Povženkon elokuvastudiot ja Kiovan sirkus. Tärkeimpiä museoita ovat Kiovan historiallinen museo, Suuren Isänmaallisen sodan museo ja Kansallinen taidemuseo. Huomattavia nähtävyyksiä ovat myös Salut-hotelli ja Chimaerasin talo sekä Tuntemattoman sotilaan patsas. Kiovasta sanotaan, että sen halki voi kesäisin kävellä poistumatta hetkeksikään sen tuhansien puiden varjosta.lähde? Tyypillinen kaupunkipuulaji on hevoskastanja.
[muokkaa] Urheilu
Jalkapallo on suosituin urheilulaji Kiovassa, seuraavina ovat koripallo ja jääkiekko. Tunnetuimpia jalkapalloseuroja ovat Arsenal ja FK Dynamo Kiova, jotka pelaavat Ukrainan valioliigan ykkössarjassa. Muita urheiluseuroja ovat jalkapalloseura FK Obolin, jääkiekkoseura HK Sokol Kiova ja koripalloseura BK Kiova.
Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten aikana Kiovan olympiastadionilla pelattiin jalkapallon olympiaturnauksen välieräottelut. Stadion on suurin Ukrainan stadioneista. Muita huomattavia urheilurakennuksia Kiovassa ovat Valeri Lobanovskyin Dynamo-stadion ja Kiovan urheilupalatsi.
Yhdessä muutamien Puolan ja Ukrainan kaupunkien kanssa Kiova tulee järjestämään UEFA:n vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut, jolloin kolme lohko-ottelua, neljännesfinaali ja finaali pelataan Kiovan olympiastadionilla.
[muokkaa] Liikenne
[muokkaa] Paikallisliikenne
Julkista liikennettä Kiovassa hoitavat metro, bussit, johdinautot ja raitiovaunut.
[muokkaa] Rautatiet
Kiovan matkustaja-asema on kaupungin ainoa pitkänmatkan matkustajaterminaali. Darnylsin rautatieasema on uusi.
[muokkaa] Lentoliikenne
Boryspilin lentoasema palvelee useimpia kansainvälisiä matkustajayhteyksiä, pienemmältä Žuljanyn lentoasemalta lennetään kotimaanlennot ja joitakin lentoja naapurimaihin. Lisäksi on rahtilentoasema.
[muokkaa] Koulutus
Kiovassa on monia yliopistoja, joista tärkeimpiin kuuluvat Kiovan kansallinen yliopisto, Kiovan Mohyla-akatemian kansallinen yliopisto ja Kiovan polytekninen instituutti. Kiovassa sijaitsee myös Ukrainan valtiollinen sirkusakatemia.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
Kiovan ystävyyskaupunkeja ovat Ankara, Ateena, Belgrad, Bryssel, Budapest, Chicago, Chișinău, Edinburgh, Firenze, Helsinki, Jerevan, Krakova, Kioto, Leipzig, Minsk, München, Odense, Pariisi, Pereira, Pretoria, Riika, Rooma, Santiago de Chile, Sofia, Tukholma, Tallinna, Tampere, Tbilisi, Toronto, Toulouse, Varsova, Wien, Vilna, Wuhan
[muokkaa] Kuvia
-
Katukuvaa Kiovasta
[muokkaa] Lähteet
- ↑ About number and composition population of UKRAINE by All-Ukrainian Population Census'2001 data, Number of cities (Väkiluvusta ja väestön jakautumisesta Ukrainan yleisen väestönlaskennan 2001 aineiston mukaan, kaupunkien lukumäärä) State Statistics Committee of Ukraine. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
- ↑ About number and composition population of UKRAINE by All-Ukrainian Population Census'2001 data, National composition of population (Väkiluvusta ja väestön jakautumisesta Ukrainan yleisen väestönlaskennan 2001 aineiston mukaan, väestön kansallinen koostumus) State Statistics Committee of Ukraine. Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiova Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Alueet: Dnipropetrovsk | Donetsk | Ivano-Frankivsk | Harkova | Herson | Hmelnytskyi | Kirovohrad | Kiova | Luhansk | Lviv | Mykolajiv | Odessa | Pultava | Rivne | Sumy | Ternopil | Tšerkasy | Tšernihiv | Tšernivtsi | Vinnytsja | Volynia | Taka-Karpatia | Zaporižžja | Žytomyr | |
| Autonominen tasavalta: Krim | |
| Kaupungit: Kiova | Sevastopol | |
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
