Hevoskastanja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Balkaninhevoskastanja
Horse-chestnut 800.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Saippuamarjakasvit Sapindaceae
Suku: Hevoskastanjat Aesculus
Laji: hippocastanum
Kaksiosainen nimi
Aesculus hippocastanum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hevoskastanja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hevoskastanja Commonsissa

Hevoskastanja eli balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa, Kreikassa, Albaniassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Bulgariassa. Hevoskastanjaa käytetään koristepuuna laajasti lauhkealla vyöhykkeellä, ja sitä voidaan käyttää istutettuna koristepuuna hyvämaaperäisilllä, aurinkoisilla ja avarilla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, mutta harvoin katupuuna, koska sen kuori vioittuu herkästi. Hevoskastanjan etuna on kirvattomuus esimerkiksi verrattuna puistolehmukseen, mutta hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergikkoja. Suomessa hevoskastanjalla ei ole tuholaisia. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.[1]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevoskastanjan lehtiä ja kukkia
Hevoskastanjan piikkikuorisia hedelmiä

Hevoskastanja kasvaa noin 15 m korkeaksi ja avoimella paikalla sen latvuksesta voi tulla jopa kymmenen metriä leveä.[2] Sen lehdet koostuvat 5–7 lehdykästä. Kukinto on pystyasentoinen, terttumainen, hedelmä piikkikuorinen. Kypsä hedelmä halkeaa ja sen sisältä pulpahtaa kiiltävä punaruskea siemen.

Koristekasvikäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevoskastanja ei siedä kuumia kesiä, minkä vuoksi se menestyy Pohjois-Euroopassa ja etelämpänä vuoristoissa ja varjossa. Ruotsiin balkaninhevoskastanja tuotiin 1600-luvulla. Se kestää suolaa, mutta kuori vioittuu helposti.

Hevoskastanja on erittäin yleinen puu Kiovan keskustassa, minkä vuoksi on sanottu, että kaupungin läpi voi kävellä poistumatta hetkeksikään kastanjoiden varjoista.

Puutarhakasvina Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa hevoskastanja menestyy parhaiten menestymisvyöhykkeillä I ja II, mahdollisesti myös III. Siemeniä voi kerätä Etelä-Suomessa puistoissa syksyllä. Kylvä syksyllä, hevoskastanja tarvitsee kylmän kauden itääkseen. Ennen kylvöä siemenen pitää pysyä kosteana, joten sitä voi säilyttää vaikka kosteisiin talouspapereihin käärittynä viileässä paikassa, esimerkiksi ulkona. Hevoskastanja viihtyy parhaiten avaralla ja aurinkoisella paikalla, ja kasvaa lopulta tuuhealatvaiseksi puuksi. Voidaan myös kasvattaa ruukussa, jolloin sekaan on hyvä sekoittaa väliainetta kuten hiekkaa tai kevytsoraa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevoskastanja on yksi druidien puuhoroskooppiin kuuluvista 22 puulajista. Hevoskastanjoita käytetään myös luonnonväriaineina, joiden avulla saadaan keltainen ja ruskea väriaine.

Hevoskastanja on myös Nora Flemingin 2005 luoma puuvillakangaskuvio. [3] Hevoskastanja-aiheinen kangas on ollut myös Marimekko-kankaana leningissä.[4]

Lajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aesculus hippocastum 'Baumannii'

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rönnblom, Eva: Kasvitarha ikkunalla. Suom. Vainio, Hannele. Kustannus-Mäkelä Oy, 2003. ISBN 951-882-360-X.
  2. Taimikko Ruhanen
  3. http://www.architonic.com/1022876
  4. http://mustalampas.blogspot.com/2006/09/hevoskastanja.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.