Hevoskastanja
| Balkaninhevoskastanja | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Aesculus hippocastanum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Hevoskastanja Wikispeciesissä |
Hevoskastanja eli balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa, Kreikassa, Albaniassa, Makedoniassa, Serbiassa ja Bulgariassa. Hevoskastanjaa käytetään koristepuuna laajasti lauhkealla vyöhykkeellä, ja sitä voidaan käyttää istutettuna koristepuuna hyvämaaperäisilllä, aurinkoisilla ja avarilla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, mutta harvoin katupuuna, koska sen kuori vioittuu herkästi. Hevoskastanjan etuna on kirvattomuus esimerkiksi verrattuna puistolehmukseen, mutta hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergikkoja. Suomessa hevoskastanjalla ei ole tuholaisia. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.[1]
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Hevoskastanja kasvaa noin 15 m korkeaksi ja avoimella paikalla sen latvuksesta voi tulla jopa kymmenen metriä leveä.[2] Sen lehdet koostuvat 5–7 lehdykästä. Kukinto on pystyasentoinen, terttumainen, hedelmä piikkikuorinen. Kypsä hedelmä halkeaa ja sen sisältä pulpahtaa kiiltävä punaruskea siemen.
Koristekasvikäyttö [muokkaa]
Hevoskastanja ei siedä kuumia kesiä, minkä vuoksi se menestyy Pohjois-Euroopassa ja etelämpänä vuoristoissa ja varjossa. Ruotsiin balkaninhevoskastanja tuotiin 1600-luvulla. Se kestää suolaa, mutta kuori vioittuu helposti.
Hevoskastanja on erittäin yleinen puu Kiovan keskustassa, minkä vuoksi on sanottu, että kaupungin läpi voi kävellä poistumatta hetkeksikään kastanjoiden varjoista.
Puutarhakasvina Suomessa [muokkaa]
Suomessa hevoskastanja menestyy parhaiten menestymisvyöhykkeillä I ja II, mahdollisesti myös III. Siemeniä voi kerätä Etelä-Suomessa puistoissa syksyllä. Kylvä syksyllä, hevoskastanja tarvitsee kylmän kauden itääkseen. Ennen kylvöä siemenen pitää pysyä kosteana, joten sitä voi säilyttää vaikka kosteisiin talouspapereihin käärittynä viileässä paikassa, esimerkiksi ulkona. Hevoskastanja viihtyy parhaiten avaralla ja aurinkoisella paikalla, ja kasvaa lopulta tuuhealatvaiseksi puuksi. Voidaan myös kasvattaa ruukussa, jolloin sekaan on hyvä sekoittaa väliainetta kuten hiekkaa tai kevytsoraa.
Muuta [muokkaa]
Hevoskastanja on yksi druidien puuhoroskooppiin kuuluvista 22 puulajista. Hevoskastanjoita käytetään myös luonnonväriaineina, joiden avulla saadaan keltainen ja ruskea väriaine.
Hevoskastanja on myös Nora Flemingin 2005 luoma puuvillakangaskuvio. [3] Hevoskastanja-aiheinen kangas on ollut myös Marimekko-kankaana leningissä.[4]
Lajikkeita [muokkaa]
- Aesculus hippocastum 'Baumannii'
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Rönnblom, Eva: Kasvitarha ikkunalla. Suom. Vainio, Hannele. Kustannus-Mäkelä Oy, 2003. ISBN 951-882-360-X.
- ↑ Taimikko Ruhanen
- ↑ http://www.architonic.com/1022876
- ↑ http://mustalampas.blogspot.com/2006/09/hevoskastanja.html
