FK Dynamo Kiova
Wikipedia
 |
|||
| Koko nimi | ФК Динамо Київ | ||
| Perustettu | 1927 | ||
| Kenttä | Valeri Lobanovsky Stadion, Kiova | ||
| – Kapasiteetti | 40 000 | ||
| Puheenjohtaja |  Ihor Surkis |
||
| Valmentaja |  Valeri Gazzajev |
||
| Sarja | Ukrainan korkein liiga | ||
|
|||
FK Dynamo Kiova (ukr. ФК Динамо Київ, FK Dynamo Kyjiv) on kiovalainen jalkapalloseura, ja yksi Ukrainan sekä entisen Neuvostoliiton menestyneimpiä palloiluorganisaatioita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Seura perustettiin vuonna 1927 osaksi koko Neuvostoliiton laajuista Dinamo-urheiluyhteisöä. Myöhemmin joukkuetta rahoitti ja tuki virallisesti ensin NKVD ja myöhemmin MVD. Toisen maailmansodan aikana Dynamon pelaajat pelasivat kiistellyn niin sanotun kuolemanottelun saksalaismiehittäjistä koottua joukkuetta vastaan. 1950–1980-luvuilla joukkueen pelaajat olivat virallisesti konstaapeleita.
Neuvostoaikoina Kiovan Dynamo oli yksi maan parhaista joukkueista, ja Moskovan lukuisten huippujoukkueiden vakavin haastaja. Kiovan Dynamo toimi usein koko Ukrainan yhdistävänä voimana otteluissa Moskovan joukkueita vastaan. Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan johtajat epävirallisesti nimesivät Dynamon tasavallan "maajoukkueeksi", ja tukivat sitä voimakkaasti. Joukkueesta kehittyikin pikkuhiljaa täysverinen ammattilaisseura.
Joukkueen kulta-aikoina 1970-luvun puolivälistä Neuvostoliiton romahduksen vuosiin saakka joukkuetta valmensi Ukrainan jalkapalloilun suurhahmo Valeri Lobanovsky. Lobanovsky valmensi myös Neuvostoliiton maajoukkuetta 1980-luvun loppupuolella ja 1986 MM-kilpailuissa sekä 1988 EM-kilpailuissa, joista jälkimmäisessä joukkue sijoittui hopealle, pelaajisto koostui pääasiassa Kiovan Dynamon miehistä.
[muokkaa] Ukrainan itsenäisyyden aika
Neuvostoliiton hajottua Dynamo tuli osaksi vastaperustettua Ukrainan liigaa (Vyštša liha) ja 1990-luvun ajan se olikin Ukrainan ehdoton ykkösjoukkue. Vuodesta 1993 Kiovan Dynamon on omistanut oligarkki, järjestäytyneen rikollisuudenkin kanssa tekemisissä oleva liikemies Ihor Surkis. Surkis yhdistetään usein entisen presidentin Leonid Kutšman lähipiiriin.
Vuonna 1995 Dynamo selviytyi Mestarien liigaan kukistettuaan karsinnoissa tanskalaisen AaB Aalborgin. Panathinaikosta vastaan pelatun ensimmäisen ottelun jälkeen espanjalainen tuomari Antonio López Nieto kertoi, että Dynamo oli yrittänyt lahjoa häntä kahdella turkilla ja rahasummalla. Joukkue suljettiin kilpailusta ja sen paikan otti Aalborg. Sittemmin Lobanovsky palasi joukkueen peräsimeen ja johdatti sen uuteen nousuun: viiteen peräkkäiseen mestaruuteen ja Mestarien liigan välieriin. Lobanovsky kuoli äkillisesti vuonna 2002.
2000-luvun puolella Dynamon valtaa on kyennyt horjuttamaan myös suurilla rahoilla pelaava donetskilainen Šah’tar, maan itäosasta. Donetsk voittikin mestaruudet vuosina 2002, 2005 ja 2006.
[muokkaa] Saavutukset
- Cup-voittajien cupin voitto: 1975, 1986
- Uefa-supercupin voitto: 1975
- Neuvostoliiton-mestaruus: 1961, 1966, 1967, 1968, 1971, 1974, 1975, 1977, 1980, 1981, 1985, 1986, 1990
- Ukrainan-mestaruus: 1993, 1994, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2003, 2004, 2007
- Neuvostoliiton cupin voitto: 1954, 1964, 1966, 1974, 1978, 1982, 1985, 1987, 1990
- Ukrainan cupin voitto: 1993, 1996, 1998, 1999, 2000, 2003, 2005, 2006, 2007
- Ukrainan supercupin voitto: 2004, 2006, 2007
- Valeri Lobanovskyn muistoturnauksen voitto: 2003, 2004
[muokkaa] Joukkue kaudella 2008/2009
- 22.syyskuuta 2008[1]
|
Maalivahdit: Puolustajat:
|
Keskikenttä:
Hyökkääjät:
|
[muokkaa] Seuratilastoja
[muokkaa] Eniten otteluita Neuvostoliiton liigassa
|
[muokkaa] Eniten maaleja Neuvostoliiton liigassa
|
[muokkaa] Entisiä pelaajia
[muokkaa] Kirjallisuus
- Andy Dougan: Kiovan Dynamon kunnia (WSOY, 2002) ISBN 951-0-26194-7 (sid.)
