Juri Sjomin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juri Sjomin
Juri Sjomin
Henkilötiedot
Koko nimi Juri Pavlovitš Sjomin
Syntymäaika 11. toukokuuta 1947 (ikä 66)
Syntymäpaikka Orenburg, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Seura
Seura Azerbaidžanin lippu Gabala FK
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1964
1965-1967
1968-1971
1972-1973
1974
1975-1977
1978-1980
Neuvostoliiton lippu Spartak Oryol
Neuvostoliiton lippu Spartak Moskova
Neuvostoliiton lippu Dynamo Moskova
Neuvostoliiton lippu FC Kairat Almaty
Neuvostoliiton lippu Chkalovets Novosibirsk
Neuvostoliiton lippu Lokomotiv Moskova
Neuvostoliiton lippu FC Kuban Krasnodar
 ?(?)
Valmennusura
1983-1985
1986-2004
2005
2006
2007-2009
2009-2010
2010-2012
2013-
Neuvostoliiton lippu Pamir Dushanbe
Neuvostoliiton lippuVenäjän lippu Lokomotiv Moskova
Venäjän lippu Venäjä
Venäjän lippu Dynamo Moskova
Ukrainan lippu FK Dynamo Kiova
Venäjän lippu Lokomotiv Moskova
Ukrainan lippu FK Dynamo Kiova
Azerbaidžanin lippu Gabala FK

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Juri Pavlovitš Sjomin (ven. Юрий Павлович Сёмин, s. 11. toukokuuta 1947) on venäläinen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkäävä keskikenttäpelaaja. Toukokuusta 2013 lähtien hän on toiminut azerbaidžanilaisseura Gabalan päävalmentajana.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1964 Sjomin aloitti jalkapalloilijan uransa 16-vuotiaana koululaisena Neuvostoliiton kakkosdivisioonassa pelanneen Spartak Oryolin paidassa. Jo seuraavana vuonna Spartak Moskova hankki lupaavan juniorin riveihinsä ja Sjomin nousi nopeasti joukkueen tärkeiden hahmojen joukkoon. Hän pääsi historian kirjoihin ensimmäisenä spartakilaispelaajana, joka teki maalin Euro-otteluissa. Sjomin iski kaksi maalia OFK Belgradin verkkoon Cup-voittajien Cupin 1.kierroksella.

Sjomin siirtyi 1967 Spartakista arkkivihollisen Dynamo Moskovan riveihin. Dynamossa Sjomin voitti uransa ainoan pokaalin, Neuvostoliiton Cupin 1970. Hän jätti Dynamon 1971 ajauduttuaan riitoihin valmentajien kanssa. Tämän jälkeen Sjominin ura lähti alamäkeen ja hän lopetti 33-vuotiaana FC Kuban Krasnodarin paidassa 1980.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neuvostoliiton Cup: 1970

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjomin ryhtyi valmentajaksi 1983 kun hänen entinen seuransa SKA-Pamir Dushanbe palkkasi Sjominin pelastamaan joukkueen putoamiselta Neuvostoliiton pääsarjasta. Sjomin onnistui tehtävässä ja hänestä tuli Tadžikistanin sosialistisen neuvostotasavallan kunniavalmentaja.

1986 Sjomin siirtyi Lokomotiv Moskovan päävalmentajaksi. Sjomin jäi Lokomotiviin peräti 18 vuoden ajaksi luotsaten joukkuetta sekä Neuvostoliiton että Venäjän sarjoissa. Sjominin ura Lokomotivissa huipentui Venäjän mestaruuteen 2002 ja 2004. Sjomin johdatti Lokomotivin voittoon myös neljästi Venäjän Cupissa. Eurokentillä parhaaksi saavutukseksi jäi kaksi välieräpaikkaa Cup-voittajien Cupissa 1998 ja 1999.

Kauden 2004 jälkeen Sjomin siirtyi Lokomotivista Venäjän maajoukkueen päävalmentajaksi. Hän ei kuitenkaan onnistunut johdattamaan Venäjää MM-kisoihin 2006 ja hän erosi tehtävistään syksyllä.

Marraskuussa 2005 Sjomin palasi Dynamo Moskovaan valmentajaksi. Menestystä ei kuitenkaan tullut ja Sjomin sai potkut marraskuussa 2006. Hän palasi seuraavana vuonna Lokomotiviin puheenjohtajan tehtäviin, mutta sai lähteä marraskuussa 2007 kehnojen tulosten vuoksi. 88 Joulukuussa 2007 Ukrainan liigassa neljäntenä majaileva FK Dynamo Kiova palkkasi Sjominin päävalmentajakseen. Sjominista tuli jo neljäs päävalmentaja kaudella 2007-08. [1] Huonojen tulosten vuoksi potkut olivat saaneet aiemmin Anatoli Demjanenko ja Oleh Lužnyi sekä terveydellisistä syistä oli eronnut Jožef Sabo.

Sjominin johdolla Dynamo Kiova voitti kaudella 2008/09 Ukrainan mestaruuden. UEFA Cupissa se eteni välieriin, joissa se koki tappion toiselle ukrainalaisseuralle FK Šah’tar Donetskille.

Kauden jälkeen Sjomin kertoi jättävänsä Dynamon ja palaavansa Venäjälle Lokomotiv Moskovan päävalmentajaksi. [2] Sjominin johdolla Lokomotiv sijoittui Venäjän liigassa kaudella 2009 neljänneksi ja 2010 viidenneksi. Kohtuullisesta menestyksestä huolimatta Lokomotiv antoi Sjominille potkut kauden 2010 jälkeen. Liigasijoituksen lisäksi seurajohto oli tyytymätön seuran putoamiseen Eurooppa-liigan karsinnoissa sveitsiläiselle kakkosdivisioonaseura FC Lausanne-Sportille. [3]

Joulukuun lopulla 2010 Sjomin palasi puolentoista vuoden tauon jälkeen FK Dynamo Kiovan valmentajaksi kesään 2012 ulottuvalla sopimuksella. [4] Sjominin johdolla Dynamo ei onnistunut kukistamaan FK Šah’tar Donetskia mestaruustaistelussa, vaan jäi toiseksi sekä kaudella 2010/11 että 2011/12. Kaudella 2012/13 sama meno näytti jatkuvan. Dynamon pudottua Donetskille Ukrainan cupissa sekä hävittyä Mestarien liigan lohkovaiheen avausottelussa Paris Saint-Germainille 4-1 sai seurajohto tarpeekseen ja erotti Sjominin syyskuun lopulla 2012. [5]

Toukokuussa 2013 Sjomin aloitti Azerbaidžanin valioliigassa pelaavan Gabalan päävalmentajana. [6]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Venäjän mestaruus: 2002, 2004
    • Hopeaa: 1995, 1999, 2000, 2001
    • Pronssia: 1994, 1998
  • Venäjän Cup: 1996, 1997, 2000, 2001
  • Neuvostoliiton Cup
    • Hopeaa: 1990
  • Cup-voittajien Cup
    • Välierät 1998, 1999
  • Ukrainan mestaruus: 2009
    • Hopeaa: 2008, 2011, 2012
  • Ukrainan Cup
    • Hopeaa: 2008

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Oleh Lužnyi
Oleh Lužnyi
FK Dynamo Kiovan päävalmentaja
12/2007-5/2009
12/2010-9/2012
Seuraaja:
Valeri Gazzajev
Oleh Bloh’in
Edeltäjä:
Igor Voltšok
Rašid Rahimov
Lokomotiv Moskovan päävalmentaja
1986-4/2005
5/2009-2010
Seuraaja:
Vladimir Eštrekov
Juri Krasnožan