Anatoli Demjanenko
 |
||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Anatoli Vasylovytš Demjanenko | |
| Syntymäaika | 19. helmikuuta 1959 (ikä 54) | |
| Syntymäpaikka | Dnepropetrovsk, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto | |
| Seura | ||
| Seura |  FK Volyn Lutsk |
|
| Tehtävä | Päävalmentaja | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1975-1978 1979-1991 1991 1991-1992 1992-1993 |
 FK Dnipro FK Dynamo Kiova 1. FC Magdeburg Widzew Łódź FK Dynamo Kiova |
20 (1) 333 (28) 3 (0) 13 (0) 14 (1) |
| Maajoukkue | ||
| 1981-1990 | Neuvostoliitto |
80 (6) |
| Valmennusura | ||
| 1993 1993-2005 2005-2007 2008 2010-2012 2012- |
CSK ZSU Kiova FK Dynamo Kiova (apuv.) FK Dynamo Kiova Neftçi Baku PFK FK Nasaf Qarshi FK Volyn Lutsk |
|
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
||
Anatoli Vasylovytš Demjanenko (ukrainaksi: Анатолiй Васильович Дем'яненко) (s. 19. helmikuuta 1959 Dnepropetrovsk, Neuvostoliitto) on ukrainalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Tammikuusta 2012 lähtien hän on toiminut ukrainalaisen FK Volyn Lutskin päävalmentajana.
Ura pelaajana[muokkaa]
Demjanenko pelasi urallaan 12 vuoden ajan FK Dynamo Kiovan joukkueessa. Demjanenko kantoi kapteeninnauhaa ja oli yksi joukkueen tärkeimmistä pelaajista ja linkki hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Demjanenko juhli Neuvostoliiton mestaruutta viiteen kertaan ja oli mukanan Cup-voittajien Cupin loppuottelussa 1986, kun Dynamo Kiova kaatoi Atlético Madridin Lyonissa maalein 3–0.
Neuvostoliiton maajoukkueessa Demjanenko pelasi 80 maaottelua oli voittamassa olympiakultaa ja EM-hopeaa 1988.
Hänet valittiin Ukrainan neuvostotasavallan parhaaksi pelaajaksi 1982 ja 1985. Joulukuussa 2000 Demjanenko äänestettiin The Ukrainsky Futbol weekly -lehden äänestyksessä Ukrainan kautta aikain kolmanneksi parhaaksi pelaajaksi Andriy Shevchenkon ja Oleg Blokhinin jälkeen.
Meriitit pelaajana
- Neuvostoliiton mestaruus (5): 1980, 1981, 1985, 1986, 1990
- Neuvostoliiton Cup (4): 1982, 1985, 1987, 1990
- Neuvostoliiton Supercup (3): 1980, 1985, 1986
- Cup-voittajien Cup: 1986
- Ukrainan mestaruus: 1993
- Ukrainan Cup: 1993
- Olympiakultaa: 1988
- EM-hopeaa: 1988
Ura valmentajana[muokkaa]
Demjanenko on toiminut FC Arsenal Kiovan päävalmentajana 1993 sekä FK Dynamo Kiovan apulaisvalmentajana 12 vuoden ajan. Kauden 2004–05 päätteeksi hän nousi Leonid Buryakin seuraajaksi Dynamo Kiovan päävalmentajaksi. Demjanenkon johdolla Dynamo Kiova voitti kaksi Ukrainan cupia sekä liigamestaruuden 2007.
Kun Dynamo Kiova hävisi avausottelunsa 2007–2008 Mestarien liigan lohkovaiheessa AS Romalle 2–0, Demjanenko sai potkut tehtävistään. Hänet korvasi seuran entinen päävalmentaja ja varatoimitusjohtaja Jožef Sabo.
Vuonna 2008 Demjanenko toimi lyhyen aikaa Neftçi Bakun päävalmentajana. Elokuussa 2010 hän siirtyi uzbekistanilaisen FK Nasaf Qarshin valmentajaksi. [1] Tammikuussa 2012 Demjanenko jätti Nasaf Qarshin ja palasi kotimaahansa FK Volyn Lutskin päävalmentajaksi. [2]
Meriitit valmentajana
- Ukrainan mestaruus: 2007
- Ukrainan Cup: 2006, 2007
- Ukrainan Supercup: 2006, 2007
- Uzbekistanin mestaruus
- Hopeaa: 2011
- Uzbekistanin cup
- Hopeaa: 2011
- AFC Cup: 2011
Viitteet[muokkaa]
| Edeltäjä: Leonid Buryak |
FK Dynamo Kiovan päävalmentaja 2005-9/2007 |
Seuraaja: Jožef Sabo |
