Oleh Protasov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oleh Protasov
Oleh Protasov
Henkilötiedot
Koko nimi Oleh Valerijovytš Protasov
Syntymäaika 4. helmikuuta 1964 (ikä 60)
Syntymäpaikka Dnipropetrovsk, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto
Seura
Seura
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1981–1987
1988–1990
1990–1994
1994–1995
1996–1998
1998–1999
1999–2000
Neuvostoliitto FK Dnipro
Neuvostoliitto FK Dynamo Kiova
Kreikka Olympiakos FC
Japani Gamba Osaka
Kreikka Veria FC
Kreikka Proodeftiki FC
Kreikka Panelefsiniakos FC
145 (95)
71 (30)
83 (48)
55 (24)
62 (11)
28 (5)
2 (1)
Maajoukkue
1984–1991
1994
Neuvostoliitto Neuvostoliitto
Ukraina Ukraina
68 (29)
1 (0)
Valmennusura
2003–2004
2005
2005–2008
2008
2009
2010–2011
2012
2012–2013
2014–2015
Kreikka Olympiakos FC
Romania FC Steaua Bukarest
Ukraina FK Dnipro
Venäjä FK Kuban Krasnodar
Kreikka Iraklis FC
Venäjä FK Rostov
Kazakstan FK Astana
Valko-Venäjä FK Dinamo Minsk
Romania FC Astra Giurgiu

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Oleh Protasov (ukr. Олег Валерійович Протасов, s. 4. helmikuuta 1964) on ukrainalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä.

Ura pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Protasov aloitti uransa FK Dnipro Dnipropetrovskin juniorina vain 8-vuotiaana. Hän kävi läpi seuran juniorimyllyn ja nousi 1981 seuran edustusmiehistöön. Hän edusti seuraa sen menestyksekkäinä vuosina ja voitti Neuvostoliiton mestaruuden 1983 ja Neuvostoliiton Federaatio-cupin 1986.

Kauden 1987 jälkeen Protasov siirtyi mahtiseura FK Dynamo Kiovaan, jossa pelasi kolme kautta. Hän voitti 1990 uransa toisen Neuvostoliiton mestaruuden. Neuvostoliiton romahtamisen myötä Protasov siirtyi 1990 pelaamaan Kreikkaan, jossa edusti ensin Olympiakosta. Protasov sopeutui hyvin Kreikan liigaan ja hän paukutti Olympiakosissa neljän vuoden aikana 48 maalia ja voitti kaudella 1991–1992 Kreikan cupin.

Kesällä 1994 Protasov jätti Olympiakosin ja siirtyi japanilaisen Gamba Osakan paitaan. Hän palasi Eurooppaan kauden 1995 jälkeen ja pelasi pienemmissä kreikkalaisseuroissa, kunnes lopetti uransa vuonna 2000.

Maajoukkuetasolla Protasov oli Neuvostoliiton kantavia voimia 1980-luvulla. Hän pelasi maajoukkueessa 68 ottelua ja teki niissä 29 maalia. Hän on kaikkien aikojen toiseksi paras neuvostomaalintekijä 42 osumaa viimeistelleen Oleh Bloh’inin jälkeen. Hän edusti Neuvostoliittoa MM-kisoissa 1982 ja 1986 sekä EM-kisoissa 1988.

Pelaajauransa aikana Protasov voitti Neuvostoliiton liigan maalikuninkuuden kolmesti ja vuonna 1987 hänet valittiin vuoden pelaajaksi.

Meriitit pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neuvostoliiton mestaruus: 1983, 1990
  • Neuvostoliiton cup: 1990
  • Neuvostoliiton Federaatio-cup: 1986
  • EM-hopeaa: 1988
  • Kreikan cup: 1992
  • Neuvostoliiton liigan maalikuningas (3): 1985, 1987, 1990
  • Neuvostoliiton vuoden pelaaja: 1987

Ura valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmennusuransa Protasov aloitti Kreikassa, kun hänet nostettiin helmikuussa 2003 Olympiakosin päävalmentajaksi. Hän johdatti seuran kauden päätteeksi Kreikan mestariksi ja jatkoi tehtävässään kunnes sai potkut maaliskuussa 2004.

Heinäkuussa 2005 Protasovista tuli romanialaisen FC Steaua Bukarestin päävalmentaja. Hän luotsasi seuraa menestyksekkäästi UEFA Cupissa kunnes jätti joukkueen yllättäen joulukuussa 2005. Pian lähtönsä jälkeen Protasov palasi kasvattajaseuraansa FK Dnipro Dnipropetrovskiin päävalmentajaksi. [1] Protasovin johdolla Dnipro nousi Ukrainan liigan kärkikahinoihin ja sijoittui parhaimmillaan neljänneksi kausilla 2006/07 ja 2007/08. Elokuussa 2008 seura erotti Protasovin Dnipron pudottua UEFA Cupissa sveitsiläiselle AC Bellinzonalle. [2]

Lokakuussa 2008 Protasov jatkoi valmennusuraansa venäläisseura FK Kuban Krasnodarissa. Hänen johdollaan seura varmisti nousun Venäjän liigaan. Talousvaikeuksien vuoksi Kuban kuitenkin purki Protasovin sopimuksen jo marraskuussa. [3]

Kesällä 2009 Protasov palasi valmentajaksi Kreikkaan siirtyen Iraklisin päävalmentajaksi. [4] Kausi alkoi kuitenkin Iraklisilta kehnosti ja putoaminen Kreikan cupista maksoi ukrainalaisvalmentajalle työpaikan lokakuussa 2009. [5]

Joulukuussa 2009 Protasov allekirjoitti sopimuksen venäläisseura FK Rostovin kanssa. [6] Debyyttikausi toi Protasoville ja Rostoville liigassa yhdeksännen sijan. Protasov jätti joukkueen toukokuussa 2011. [7]

Marraskuussa 2011 Protasovista tuli kazakstanilaisen FK Astanan päävalmentaja. Hän sai potkut seurasta huhtikuussa 2012. [8]

Heinäkuussa 2012 Protasov siirtyi FK Dinamo Minskin päävalmentajaksi. [9] Protasov luotsasi seuran kauden 2012 päätteeksi liigassa kolmanneksi ja Valko-Venäjän cupin finaaliin. Hän erosi tehtävästään kesäkuussa 2013. [10]

Lokakuussa 2013 Protasovista tuli romanialaisen FC Astra Giurgiun päävalmentaja. [11] Pesti päättyi heikkojen tulosten vuoksi potkuihin jo maaliskuussa 2015. [12]

Syyskuussa 2015 Protasov teki kolmivuotisen sopimuksen kreikkalaisseura Aris FC:n kanssa, mutta joukkue joutui talousvaikeuksien vuoksi lakkauttamaan ammattilaistoiminnan eikä Protasov koskaan aloittanut tehtävässään. [13]

Meriitit valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Oleksandr Zavarov
Neuvostoliiton vuoden jalkapalloilija
1987
Seuraaja:
Oleksi Myh’ailytšenko
Edeltäjä:
Mircea Lucescu
Romanian vuoden valmentaja
2005
Seuraaja:
Cosmin Olăroiu
Edeltäjä:
Srečko Katanec
Olympiakosin päävalmentaja
2/2003–3/2004
Seuraaja:
Nikos Alefantos
Edeltäjä:
Oleg Dolmatov
FK Rostovin päävalmentaja
2010–5/2011
Seuraaja:
Sergei Balahnin
Edeltäjä:
Aleksandr Sednev
FK Dinamo Minskin päävalmentaja
7/2012–6/2013
Seuraaja:
Robert Maaskant