Krimin autonominen tasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Автономна Республіка Крим
Автономная Республика Крым
Qırım Muhtar Cumhuriyeti
Flag of Crimea.svg Crimea Emblem.gif
lippu vaakuna
Motto: Процветание в единстве
(Menestys yhtenäisyydessä)
Krimin sijainti Ukrainan tasavallan kartalla
Viralliset kielet ukraina, venäjä, krimintataari
Pääkaupunki Simferopol
Suurin kaupunki Simferopol
(asukasluku 363 600)
Pääministeri Viktor Plakida
Pinta-ala 26 081 km²
Väkiluku (2012)
 – yhteensä
 – väestötiheys

1 963 000[1]
75,3 / km²
Valuutta Ukrainan hryvnia (UAH)
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+2
UTC+3
Muodostuminen
 –Autonominen tasavalta
 
12. helmikuuta 1991
Kansallislaulu Нивы и горы твои волшебны, Родина
(Peltosi ja vuoresi suurenmoiset, isänmaa)
Kotisivu rada.crimea.ua

Krimin autonominen tasavalta (ukr. Автономна Республіка Крим, Avtonomna Respublika Krym, ven. Автономная Республика Крым, Avtonomnaja Respublika Krym, krimintataariksi Qırım Muhtar Cumhuriyeti) on Krimin niemimaalla sijaitseva Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta.[2][3]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Nykyisen autonomisen tasavallan edeltäjänä voidaan pitää vuonna 1921 perustettua Venäjän SFNT:aan kuulunutta Krimin autonomista sosialistista neuvostotasavaltaa.

Toisen maailmansodan aikana alueella toimi saksalaisvalloittajien Ukrainan valtakunnankomissariaatti (Krimin päähallintopiiri). Koska jotkut Krimin kasakat olivat sodan aikana yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa, Krimin autonomia lakkautettiin kuitenkin vuonna 1945 ja ASNT:n sijaan muodostettiin Krimin alue (oblasti), joka kuului suoraan Venäjän SFNT:aan. Vuonna 1954 Krim liitettiin Ukrainan SNT:aan, atamaani Bohdan H’melnytskyin ja Venäjän tsaarin vuonna 1654 solmiman sopimukse 300-vuotisjuhlan kunniaksi. Siirto tapahtui Ukrainassa kommunistisen puolueen ensimmäisenä sihteerinä toimineen silloisen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerin aloitteesta. Siirtoa on kritisoitu siitä, ettei se olisi ollut Neuvostoliiton sen aikaisen perustuslain mukainen joidenkin käsittelyvaiheiden jäätyä välistä.

Vuoden 1991 tammikuussa järjestetyn kansanäänestyksen perusteella päätettiin autonominen neuvostotasavalta kuitenkin palauttaa, ja 12. helmikuuta Krimin ASNT muodostettiin uudelleen, nyt Ukrainan SNT:n alaisuuteen. Neuvostoliiton hajottua ja Ukrainan julistauduttua itsenäiseksi muutti Krimin ASNT nimensä Krimin tasavallaksi, ja julistautui puolestaan itsenäiseksi 5. toukokuuta 1992. Tasavalta tukeutui vahvasti Venäjään, jonka suhteita Ukrainaan kiristivät tuolloin kiistat Mustanmeren neuvostolaivaston jakamisesta. Valtioiden päästessä vuonna 1997 kiistassa sopuun jäi Krimin tasavalta poliittiseen paitsioon, ja muodostettiin uuden perustuslain myötä 23. joulukuuta 1998 nykyiseksi Krimin autonomiseksi tasavallaksi. Sevastopolin kaupunki ja sen alueella sijaitseva Ukrainan vuonna 1997 Venäjälle 20 vuoden ajaksi vuokraama Krimin laivastotukikohta eivät kuulu autonomiseen tasavaltaan, vaan ovat Ukrainan keskushallituksen alaisuudessa.

Väestö [muokkaa]

Krimin autonomisen tasavallan 1 963 000 asukkaan väestöstä (1.1.2012)[1] kaupunkilaisia oli 62,8%. Suurimman etnisen ryhmän muodostavat venäläiset 58,5 % osuudella. Muut suuret ryhmät ovat ukrainalaiset 24,4 % osuudella sekä krimintataarit 12,1 % osuudella. Vähäisempiin ryhmiin lukeutuvat muun muassa valkovenäläiset, tataarit ja armenialaiset. Krimintataarit olivat 1980-luvun lopulle asti maansisäisessä karkotuksessa Keski-Aasiassa, ja heidän määränsä onkin noussut nopeasti – vielä vuonna 1989 krimintataareja oli ainoastaan 1,9 % alueen väestöstä.lähde?

Äidinkielekseen vuoden 2001 väestönlaskennassa ilmoitti alueen väestöstä 77 % venäjän, 11 % krimintataarin ja 10 % ukrainan.

Hallinnollinen jako [muokkaa]

Kartta Krimin hallinnollisesta jaosta

Krimin autonominen tasavalta on jaettu 14 piiriin (ukr. район, raion) ja 11 kaupunkikuntaan (ukr. міськрада, miskrada). Kaupunkeja oli vuoden 2012 alussa yhteensä 16, kaupunkityyppisiä taajamia oli 56 ja kyliä 948 kappaletta.[3] Tasavallan piirit ja kaupunkikunnat olivat:

Piirit
 


Kaupunkikunnat
 


Lähteet [muokkaa]

  1. a b Чисельність населення на 1 січня 2012 року та середня чисельність за 2011 рік (Ukrainan alueiden väestö 1.1.2012) Ukrainan tilastokeskus, www.ukrstat.gov.ua. Viitattu 3.7.2012. (ukrainaksi)
  2. Е.Л. Макаревич (toim): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  3. a b Administrative units, by region Ukraine as of 1 January 2012 (Ukrainan hallintoalueet alueittain 1.1.2012 (englanniksi); löytyy ukrainankieliseltä pääsivulta esim: kielen vaihto englanniksi - Site map- Demographic situation - Administrative units, by region) Ukrainan tilastokeskus, www.ukrstat.gov.ua. Viitattu 3.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]