Jalta
|
(Yalta) Ялта |
||
|---|---|---|
 Jaltan rannikkoa |
||
 Vaakuna |
||
|
|
||
 Jaltan kunta Krimillä |
||
| Valtio | Ukraina | |
| Alue | Krim | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 282,9 km² | |
| Väkiluku (2011) | 141 203 | |
| – Tiheys | 499 as./km² | |
Jalta (ukr. ja ven. Я́лта, krimintataariksi Yalta) on kaupunki Ukrainassa, Krimillä, Mustanmeren pohjoisrannikolla. Itse kaupungissa on noin 78 000 asukasta. Koko Jaltan kunnan aluella asuu noin 140 000 ihmistä.
Jaltan sanotaan olevan muinaisten kreikkalaisten merimiesten perustama satamakaupunki. Varhaisimmat kirjalliset tiedot siitä ovat 1100-luvulta arabien muistiinpanoissa.[1] 1800-luvulta alkaen tämä ranta- ja kylpyläkaupunki oli venäläisten suosima lomakohde. Tolstoi ja Tšehov viettivät siellä kesiään.[1] Keisari Aleksanteri III rakensi Massandran palatsin Jaltan pohjoispuolelle Livadijaan ja Nikolai II Livadian palatsin 1911. Jalta oli suosittu matkailukohde myös Neuvostoliiton aikana.
Jalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen viimeistään vuonna 1945 toisen maailmansodan loppuvaiheissa, kun niin sanotussa Jaltan konferenssissa Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja Josif Stalin sopivat Saksan kohtalosta sodan jälkeen, antautuneiden valtioiden kohtalosta, Puolan asemasta ja YK:n perustamisesta.
Neuvostoliiton hajottua Jaltan talous kääntyi alamäkeen, kun uusrikkaat matkailijat suuntasivat Jaltan sijasta Välimeren rantakohteisiin.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Ropponen, Ville; Deviatkina, Natalia: Krimin niemimaa, s. 134-138. Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-59-2.
Koordinaatit:
