ZAZ

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
ZAZ:in logo
ZAZ Slavuta
ZAZ 968-M

ZAZ (ukrainaksi Запорізький автомобілебудівельний завод Zaporizkyi avtomobilebudivelnyi zavod, Zaporožets) on ukrainalainen autotehdas Zaporižžjassa, jonka omia malleja ovat vuodesta 1987 valmistettu viistoperäinen Tavria ja siitä johdettu porrasperäinen Slavuta-malli. ZAZ-tehdas, vanha Kommunar -traktoritehdas, alkoi valmistaa pikkuautoa vuonna 1959, ja sen ensimmäinen malli oli kovasti Fiat 600:n näköinen, alun perin Moskvitš-tehtaalla suunniteltu Moskvitš 444, joka sai nimen ZAZ 965, Suomessa Jalta. Seuraava malli oli NSU Prinziä ulkoisesti muistuttavalla korilla varustettu 966, jota Konela Oy ei ottanut myyntiin edellisestä mallista saatujen huonojen kokemusten vuoksi. Erityisesti moottori tuotti ongelmia; ilmajäähdytys näet toimi siten, että jäähdytyspuhallin ei puhaltanut, vaan imi kuuman ilman pois koneen ympäriltä, mikä ei osoittautunut luotettavaksi ratkaisuksi.Moottori, jonka kestoiäksi oli laskettu n. 150 tuhatta km, käytännössä harvoin kesti edes viittäkymmentätuhatta. Molemmat mallit olivat takamoottorisia ja ilmajäähdytteisiä. Jaltaa valmistettiin kunnes Tavria tuotiin markkinoille.

ZAZ on juuri ostanut FSO:n haltuunsa, jolla se saa helpon pääsyn EU:n markkinoille. Samalla se on tullut ostaneeksi kilpailijansa, sillä FSO on yksi myydyimmistä merkeistä Ukrainassa.

Takamoottorisen Jaltan seuraaja oli ZAZ Tavria. Se oli tekniikaltaan Samaran kaltainen etuvetoinen monikäyttöauto, mutta kooltaan huomattavasti pienempi. Vuonna 1988 markkinoille tulleen Tavrian moottori oli Samaran 1,1-litrainen. Vieläkin pienempi Neuvostoliittolainen pikkuauto oli 2-sylinterisellä moottorilla varustettu Oka. Zazin tuotteita ei ole tuotu Suomeen.

Nykyisin ZAZ:n tuottamat Daewoo Lanos, Lada Samara, Opel Astra ja muutamat Dacia ja Mercedes-Benz -mallit ovat suositumpia kuin ZAZin omat mallit.

Suomessa Jalta-nimisenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ZAZ:in (Jaltan) maahantuojana Suomessa toimi muitakin neuvostoliittolaisia autoja edustanut Oy Konela Ab ja se oli hankintahinnaltaan edullisin automerkki Moskvitshin sekä itäsaksalaisen Trabantin ohella. Ensimmäiset Jalta-autot tuotiin Suomeen vuonna 1965 ja merkkiä myytiinkin parin vuoden ajan melko hyvin. Vuonna 1965 se maksoi 4 300 markkaa, kun esimerkiksi Volkswagen Kuplan perusmalli maksoi 6 000 markkaa. [1] Jaltan edullinen hankintahinta antoi anteeksi auton melko karkean viimeistelyn, mutta rakenteeltaan pulmallinen moottori kesti ilman korjauksia pahimmillaan vain noin 20 000 kilometrin ajon.[2] Jaltan kysyntä hiipui 1960-luvun loppua kohti ja uudempaa mallia (ZAZ 968) tuotiin vain muutama näyteauto. Vuoden 1969 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli 973 Jalta-merkkistä autoa. Erikseen tilastoiduista merkeistä Jalta oli brittiläisen Sunbeamin ohella ainoa, jota ei ollut rekisteröity minään muuna kuin henkilöautona.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Onni Pohjanen ja Arvo I. Walli: Uusi autokirja (20. painos), s. 520–527. Porvoo: WSOY, 1965.
  2. Kimmo Levä (toim.): Auton vuosisata (Mobilia-vuosikirja 1999), s. 60. Kangasala: Mobilia Säätiö.
  3. Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 83. Helsinki: Kustannus Oy Alfamer, 2002.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]