Skopje
Sivulta puuttuu |
(Скопје) |
||
|---|---|---|
 |
||
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
.png) |
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Makedonian tasavalta |
|
| Alue | Suur-Skopje |
|
| Perustettu | 300-luku eaa. | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Koce Trajanovski | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 1 854 km² | |
| Korkeus | 240 m | |
| Väkiluku (2007) | 506 926lähde? | |
| – Tiheys | 273,4 as./km² | |
| Aikavyöhyke | UTC+1 | |
| – Kesäaika | UTC+2 | |
| Postinumero | 1000 | |
| Suuntanumero(t) | +389 02 | |
Skopje (makedoniaksi Скопје, albaniaksi Shkup, turkiksi Üsküp) on Makedonian pääkaupunki. Skopjen asukasluku on 506 926 (vuoden 2004 väestönlaskenta) ja se sijaitsee Vardar-joen yläjuoksulla. Se on Makedonian poliittinen ja taloudellinen keskus, jossa asuu yli neljännes maan väestöstä.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Kaupungin historia ulottuu roomalaisajoille asti. Vuosina 972–992 se oli Ensimmäisen Bulgarian valtakunnan pääkaupunki.
Ottomaanit hallitsivat kaupunkia vuodesta 1391 viidensadan vuoden ajan, ja se tunnettiin turkinkielisellä nimellä Üsküb tai Üsküp. Serbit kaappasivat sen itselleen ensimmäisesä Balkanin sodassa 1912.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki kehittyi nopeasti, mutta vuonna 1963 tuhoisa maanjäristys pysäytti kehityksen.[1]
Vuonna 1991 Jugoslavian hajotessa Skopjesta tuli itsenäisen valtion pääkaupunki.
Maantiede ja ilmasto [muokkaa]
Skopje sijaitsee Makedonian pohjoisosassa 255 metrin korkeudessa Vardar-joen yläjuoksulla. Siellä vallitsee mannerilmasto: kesällä on yli 30 astetta lämmintä, talvella pakkasta. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin -3.4 astetta. Sateet jakautuvat varsin tasaisesti eri kuukausille, suurin keskimääräinen sademäärä ajoittuu toukokuulle.[2]
Nähtävyyksiä [muokkaa]
- Kale-linnoitus 500-luvulta
- Pyhän Panteleimonin luostari vuodelta 1164.[3]
- Mustafa Pashan moskeija 16-metrinen kupoli ja 42-metrinen minareetti vuodelta 1492
- Vanha kivisilta 1400-luvulta
- Vanhankaupungin Basaari
- Makedonia-aukio
- Äiti Teresaan liittyvät paikat
Kulttuuri [muokkaa]
Makedonian oikeistohallitus aloitti keväällä 2011 Skopje 2014 -projektin, jonka tuloksena maan pääkaupunkiin Skopjeen pystytetään 200 miljoonalla eurolla patsaita ja kirkkoja. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa makedonialaista identiteettiä. Skopje 2014 -projekti pyrkii rakentamaan – kansan enemmistön vastustuksesta huolimatta – monietnisen maan identiteettiä yhden ryhmän nationalistisen näkemyksen mukaiseksi. Samalla se on väitetty jättävän vähemmistöt vaille huomiota.[4]
Liikenne [muokkaa]
Skopjen kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 20 kilometriä kaupungista.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ The 1963 earthquake Macedonia in your pocket
- ↑ WMO: Skopje-Petrovecin ilmastotilastot Climate Charts.
- ↑ St. Pantelejmon Monastery Skopje in your pocket
- ↑ Skopje 2014, not just an urban project? TRT -world 19.8.2011 (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Berovo | Bitola | Bogdanci | Debar | Deltševo | Demir Kapija | Demir Hisar | Gevgelija | Gostivar | Kavadarci | Kitševo | Kotšani | Kratovo | Kriva Palanka | Kruševo | Kumanovo | Makedonski Brod | Makedonska Kamenica | Negotino | Ohrid | Pehtševo | Prilep | Probištip | Radoviš | Resen | Štip | Skopje | Struga | Strumica | Sveti Nikole | Tetovo | Valandovo | Veles | Vinica | Zletovo
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
