Ohrid

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ohrid
(Охрид)
Näkymä Ohridiin
Näkymä Ohridiin
Lippu
Lippu

Ohrid

Koordinaatit: 41°07′N, 20°48′EKoordinaatit: 41°07′N, 20°48′E

Valtio Makedonia
Alue Lounainen
Kunta Ohrid
Väkiluku (2010) 55 098
Aikavyöhyke UTC+1
Pyhän Kaneon Johanneksen kirkko Orhidjärven rannalla

Ohrid on kaupunki Ohridjärven itärannalla Makedonian tasavallan lounaisosassa. Kaupungissa on 55 098 asukasta (vuonna 2010),[1] ja se on Ohridin kunnan keskuspaikka. Ohridissa on lukuisia monumentteja ja nähtävyyksiä, ja vuonna 1980 kaupunki yhdessä Ohridjärven kanssa otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki perustettiin antiikin aikaan nimellä Lychnidos. Se sijaitsi Adrian meren sataman Dyrrachionin (Durrës) ja Bysantin toisiinsa yhdistävän Via Egnatia -tien varrella. Arkeologiset kaivaukset kertovat alueen kääntyneen jo aikaisin kristinuskoon. Lychnidoksen piispat osallistuivat useisiin ekumeenisiin kokouksiin.lähde?

Nimestä ”Ohrid” on ensimmäinen merkintä vuodelta 879. Vuosien 990 ja 1015 välillä Ohrid oli (läntisen) Bulgarian pääkaupunki. Kaupungin yllä kohoaa yhä Samuil-tsaarin linnoitus. Vuosina 990–1018 Ohrid oli Bulgarian patriarkaatin keskus, mutta Bysantin vallattua kaupungin vuonna 1018 patriarkaatti supistui arkkipiispan istuimeksi ja Ohrid asetettiin Konstantinopolin patriarkaatin valvontaan.

Keskiajalla Ohrid oli tärkeä kulttuurikeskus, ja ajalta on säilynyt useita kirkkoja ja luostareita. Ohridin luostareissa on laadittu uskonnollisia tekstejä 800-luvulta lähtien, jolloin muinaiskirkkoslaavia alettiin kirjoittaa. Ohridia on pidetty myös kyrillisen kirjaimiston syntypaikkana. 1700-luvulle saakka Ohridin patriarkaatti oli vastuussa suurimmasta osasta balkanin ortodokseja. Lähes kaikki nykyään säilyneet kirkot ovat bysanttilaisten rakentamia, ja loput ovat peräisin lyhyeltä Serbian valtakaudelta keskiajan lopulla. Luostarien ja kirkkojen arkkitehtuurin ja taideaarteiden lisäksi Ohrid on tunnettu tyypillisestä balkanilaisesta kaupunkikuvastaan, joka on verrattavissa muun muassa Albanian Beratin ja Gjirokastërin kaupunkeihin.

1300-luvun lopussa kaupungin valloittivat osmanit, joiden hallussa alue pysyi vuoteen 1912 asti. Turkkilaisten aiheuttaman paineen vuoksi kaupungin kristitty väestö väheni osmanien valtakauden alussa, ja vuonna 1664 kaupungissa oli vain 142 kristittyä taloa. Tilanne muuttui 1700-luvulla, kun Ohridista tuli kauppakaupunki. Vuosisadan loppupuolella kaupungissa oli noin 5 000 asukasta. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Ohrid oli muun euroopanpuoleisen Osmanien valtakunnan tavoin levotonta aluetta. Puoli-itsenäiset feodaaliruhtinaat, kuten Mahmud Pasha Bushatlija ja Djeladin Beg hallitsivat Ohridia, eivätkä suostuneet maksamaan veroja keskushallitukselle käyttäen rahat omien armeijoidensa ylläpitoon. 1800-luvun loppuun mennessa Ohridissa oli 2 409 taloa ja 11 900 asukasta, joista 45 prosenttia oli islaminuskoisia.lähde?

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400-luvun osmanimatkailija Evlia Celebian havaintojen tukeman legendan mukaan Ohridissa oli 365 kappelia, yksi jokaiselle päivälle. Nykyään määrä on huomattavasti pienempi, mutta keskiajalla Ohridia kutsttiin ”slaavilaiseksi Jerusalemiksi”.

  • Pyhän Sofian kirkko (1000-luku)
  • Pyhän Kaneon Johanneksen kirkko (1200-luku)
  • Pyhän Klementinuksen kirkko ja useita muita kirkkoja
  • Tsaari Samuilin linnoituksen rauniot
  • Slaavilaisen kirjoituksen museo (1700-luku)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]