Aarre Elo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aarre Elo kuvattuna 10. kesäkuuta 1987

Aarre Elo (s. 21. syyskuuta 1934 Helsinki) on suomalaisen viihteen keskushahmoja 1950-luvulta lähtien.

Elo aloitti uransa Fennada-Filmin valomiehenä vuonna 1951. Myöhemmin hän siirtyi äänittäjäksi. Vuonna 1954 Elo erosi Fennadan palveluksesta ja siirtyi äänittäjäksi Filmi-Ääni-yritykseen, joka elokuvien lisäksi teki äänityksiä levy-yhtiö Scandialle.

Elo työskenteli useiden kuuluisien laulajien kuten Olavi Virran (mm. Hopeinen kuu), Annikki Tähden, Laila Kinnusen ja Pirkko Mannolan kanssa. Vuonna 1962 Elo aloitti työskentelyn Yleisradiossa televisio-ohjelmien parissa. Elon työtovereina olivat Jukka Virtanen ja Matti Kuusla. Näiden kanssa hän muodosti VEK-ryhmän, jolla oli merkittävä vaikutus suomalaisen tv-viihteen kehitykseen sen alkuaikoina. Tunnetuin VEK-ryhmän ohjelmista lienee Lumilinna-komedia, joka palkittiin vuonna 1965 Montreux'n kansainvälisillä televisiofestivaaleilla parhaana viihdeohjelmana.

VEK-ryhmä hajosi vuonna 1966 Virtasen ja Kuuslan siirryttyä vapaiksi toimittajiksi. Elo jatkoi Yleisradion palveluksessa TV1:n Ajanvietetoimituksen sittemmin TV1:n Viihdetoimituksen päällikkönä vuoteen 1970 asti. Elo oli mukana tekemässä useita suosittuja viihdeohjelmia, joista menestynein oli vuosina 1967–1969 esitetty Jatkoaika. 1970-luvulta lähtien Elo oli viihdeohjelmien lisäksi toteuttamassa suurten urheilutapahtumien kuten olympialaisten ja eri urheilulajien maailmanmestaruuskilpailujen televisiointia Yleisradiolle. Samalla vuosikymmenellä Elo perusti musiikkiviihderyhmä Songilon, jossa hänen lisäkseen olivat mukana Jukka Virtanen, Heikki Kahila, Jani Uhlenius ja Apeli Halinen. Vuodesta 1981 lähtien Elo oli mukana myös Uuden iloisen teatterin toiminnassa. Elo jäi eläkkeelle TV 1:n ohjelmajohtajan virasta 1990-luvun alussa.

Elon tytär Maria Jungner[1] toimii Yle TV1:ssä televisiokuuluttajana.

Aarre Elon hyvä ystävä Juha Vainio teki hänestä laulun "Aarre Elo 40 v" Elon 40-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilta-Sanomat 31. tammikuuta 2007, s. 2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]