Askolan kunnanvaltuusto
| Kunnanvaltuusto | |
|---|---|
 |
|
| Kunta | Askolan kunta |
| Valtuutettuja | 27 |
| Johto |
Sanna Kurki (pj.) Riku Honkasalo (1. vpj.) Hannu Vihreäluoto (2. vpj.) |
| Äänestysprosentti | 51,5 % (2021) |
Askolan kunnanvaltuusto on Askolan kunnan korkein päättävä elin. Askolan kunnanvaltuustoon valitaan 27 valtuutettua.
Vuoden 2021 vaaleissa äänestysprosentti oli 51,5 %. Kokoomus sai yhdeksän paikkaa, keskusta kuusi paikkaa, SDP ja perussuomalaiset kumpikin viisi paikkaa sekä vihreät ja RKP kumpikin yhden valtuutetun.[1]
Kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on pidetty yleiset ja yhtäläiset kunnallisvaalit 1918, 1919, 1920, 1921 ,1922, 1923, 1924, 1925, 1928, 1930, 1933, 1936, 1945, 1947, 1950, 1953, 1956, 1960, 1964, 1968, 1972, 1976, 1980, 1984, 1988, 1992, 1996, 2000, 2004, 2008, 2012, 2017 ja 2021.
Sotia edeltävät kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen sotia viimeiset kunnallisvaalit järjestettiin 1936. Vaalit olisi pitänyt järjestää 1939 ja 1942, mutta niitä ei voitu järjestää talvisodan ja jatkosodan vuoksi. Vuodesta 1956 alkaen kunnallisvaaleja alettiin järjestää neljän vuoden välein. Vuosina 1918–1925 kunnallisvaalit järjestettiin täytevaaleina vuosittain siten, että kolmasosa kunnanvaltuustosta valittiin uudelleen.
Sotienjälkeiset kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moskovan välirauhan jälkeen tuli mahdolliseksi kommunistien osallistuminen vaaleihin. Vaalikelpoisuus oli poistettu 1930. Vuonna 1918 Moskovassa perustettu Suomen Kommunistinen Puolue järjestäytyi yhteistyöhön vasemmistososialidemokraattisten kansandemokraattien kanssa Suomen Kansan Demokraattiseksi Liitoksi, mistä yhteistyöstä muodostui Vasemmistoliitto.
| Vaalit | Paikat | Äänestys- aktiivisuus |
Äänioikeutetut | |||||||
| Yhteensä | Kesk. | Kok. | SMP PS |
SDP | SKDL Vas. |
Vihr. | Muut | |||
| 1976 | 21 | 8 | 6 | 5 | 2 | 78,6 % | 2637 | |||
| 1980 | 21 | 7 | 7 | 5 | 2 | 80,8 % | 2840 | |||
| 1984 | 27 | 11 | 8 | 5 | 3 | 79,0 % | 2948 | |||
| 1988 | 27 | 11 | 7 | 6 | 3 | 72,7 % | 3016 | |||
| 1992 | 27 | 9 | 6 | 10 | 1 | 1 | 73,2 % | 3123 | ||
| 1996 | 27 | 10 | 6 | 6 | 2 | 3 | 66,4 % | 3152 | ||
| 2000 | 27 | 13 | 4 | 5 | 2 | 2 | 1a | 61,5 % | 3290 | |
| 2004 | 27 | 11 | 5 | 7 | 2 | 2b | 61,8 % | 3400 | ||
| 2008 | 27 | 11 | 6 | 1 | 5 | 2 | 2 | 61,5 % | 3567 | |
| 2012 | 27 | 10 | 6 | 3 | 5 | 2 | 1 | 61,0 % | 3728 | |
| 2017 | 27 | 8 | 7 | 1 | 7 | 1 | 2 | 1c | 58,8 % | 3788 |
| 2021 | 27 | 6 | 9 | 5 | 5 | 1 | 1d | 51,5 % | 3789 | |
| Lähteet: Tilastokeskus[2][3], Oikeusministeriö[4] | ||||||||||
| a Valitsijayhdistys Jukka Pekka Olavi Peltonen b Pro Askola c Kristillisdemokraatit d RKP | ||||||||||
Askolan kunnanvaltuutetut 2021–2025[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Valtuutettu | Puolue | Ääniä |
|---|---|---|
| Hannu Vihreäluoto | SDP | 76 |
| Anna-Mari Eloranta | SDP | 61 |
| Hanna Simola | SDP | 61 |
| Veikka Huuskonen | SDP | 32 |
| Aini Kares-Salonen | SDP | 26 |
| Matti Jäppilä | Perussuomalaiset | 171 |
| Marko Nurmi | Perussuomalaiset | 38 |
| Maiju Kivikoski | Perussuomalaiset | 30 |
| Tero Kettu | Perussuomalaiset | 27 |
| Petri Hallikainen | Perussuomalaiset | 24 |
| Tero Suominen | Kokoomus | 91 |
| Riku Honkasalo | Kokoomus | 71 |
| Jouni Vilkki | Kokoomus | 57 |
| Mikko Maukonen | Kokoomus | 49 |
| Saku Väätänen | Kokoomus | 33 |
| Ari Forsberg | Kokoomus | 31 |
| Matti Pelander | Kokoomus | 28 |
| Jouko Pihlaja | Kokoomus | 27 |
| Mia Myllys | Kokoomus | 18 |
| Sanna Kurki | Keskusta | 133 |
| Vili Peltola | Keskusta | 54 |
| Anne Berg | Keskusta | 46 |
| Juho-Matti Nirvi | Keskusta | 46 |
| Rauna Kiiskinen | Keskusta | 30 |
| Jouko Lahtinen | Keskusta | 28 |
| Reija-Riikka Stenbäck | Vihreät | 42 |
| Petra Lind | RKP | 65 |
Lähde:[5]
Askolan kunta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolan kunta kuuluu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. 23. tammikuuta 2022 järjestetyssä vaalissa kuusi askolalaista valittiin aluevaltuustoon. Askolassa oli 3790 äänioikeutettua Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen 79 249:stä äänioikeutetusta eli 5,01% äänioikeutetuista. Aluevaltuutetuista askolalaaiset saivat 6/59 eli 10,17%.
| äänimäärä | tulos | |
|---|---|---|
| Jäppilä, Juho | 185 | valittiin aluevaltuutetuksi |
| Kurki, Sanna | 221 | valittiin aluevaltuutetuksi |
| Suominen, Tero | 147 | valittiin aluevaltuutetuksi |
| Vihreäluoto, Hannu | 180 | valittiin aluevaltuutetuksi |
| Honkasalo, Riku | 146 | valittiin aluevaltuutetuksi |
| Myllys, Mia | 144 | valittiin varavaltuutetuksi |
| Eloranta, Annamari | 136 | valittiin aluevaltuutetuksi |
| Forsberg, Ari | 61 | |
| Kiiskinen, Rauna | 63 | |
| Lind, Petra | 148 | valittiin varavaltuutetuksi |
| Aaltonen, Tero | 62 | |
| Nirvi, Juho-Matti | 41 | |
| Lehtikuusi, Tanja | 60 | |
| Berg, Anne | 39 | |
| Sääski, Pia | 29 | |
| Nurmi, Marko | 48 | |
| Lahtinen, Jouko | 21 | |
| Rumpunen, Joutsi | 29 | |
| Hovilehto, Jenni | 22 | |
| Ahokanto, Simo | 24 | |
| Pihlaja, Jouko | 12 | |
| Tanhua, Jukka | 31 | |
| Pihlaja, Jouko | 12 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuntavaalit 2021, Askola 22.6.2021. Oikuesministeriö. Viitattu 4.12.2021.
- ↑ Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 (Tilastokeskus 2021); Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021 (Tilastokeskus 2021)
- ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 62–63.
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021).
- ↑ Kuntavaalit 2021, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 4.12.2021.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/aluevaalit-2022/tulospalvelu#/01/ehdokas/01/334
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||