Korttia
Korttia on Askolan kunnan kylä, jossa asuu vakinaisesti 93 asukasta. Korttiassa on vuonna 1934 valmistunut kansakoulu, jonka toiminta alkuperäisessä rakennuksessa päättyi vuonna 1967.[1] Rakennus peruskorjattiin ja 1980-luvulla se on toiminut kylätalona. Siinä on luokkahuone ja vuokra-asuntona toimiva opettajan entinen asunto.[2]
Korttian monitoimitalon, entisen kansakoulun, myi Askolan kunta Korttian kyläyhdistys ry:lle 7. lokakuuta 2013. Kyläyhdistys on järjestänyt päivän kestävän kylätapahtuman kesäisin 2012 alkaen.[3]
Kartanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korttiassa on ollut kaksi kartanoa, Uusikartano ja Vanhakartano.[2]
Vanhakartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hendriksbergin ratsusäteritila oli yksi seitsemästä Klas Flemingin ostorälssitilasta, jotka hankittiin 1600-luvun puolessavälissä. Klas Flemingin omistuksessa tila oli 1630-1644, minkä jälkeen tila seurasi hänen perillisiään. Tilasta tehtiin 1691 Henriksbergin ratsusäteritila, mitä alettiin sittemmin kutsua Hendriksbergin säteriratsutilaksi.[2]
Uusikartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusikartano lohkottiin 1781 Henriksbergin säteritilasta, jota alettiin kutsua Vanhakartanoksi, kun lohkottu osa nimettiin Uusikartanoksi. Uusikartanoon liitettiin lisäksi 1880-luvulla Heikkilän tila, joka oli ollut 1630 alkaen Klas Flemingin ostorälssitila. Uusikartanon ensimmäinen omistaja oli Anna Maria Hassel 1781-1824. 1882 tila siirtyi kauppias Antti Erikinpoika Tuiskulan omistukseen, ja 1903 Anders Valter Tuiskulalle sekä tämän puolisolle, Selma Tuiskulalle (o.s. Brusila). 1977 Uusikartanon saivat Kaisa-Liisa Lintunen (o.s. Tuiskula) ja Raimo Lintunen. Kaisa-Liisa Tuiskula on Antti Erikinpoika Tuiskulan pojanpojanpojantytär. Uuttakartanoa lohkottiin 1960-luvun alussa, kun asutushallitus sen ostettuaan lohkoi 307 hehtaaria siirtoväen asutustilojen lisämaiksi. Tästä 307 hehtaarista saatiin tiloille maankäytön komitean 1964 suunnitelman mukaan neljätoista maa-aluetta. Myös Askolan hiidenkirnut sijaitsevat valtion Uusikartanolta ostamalla alueella.[2]
Vanhakartanoon liitettiin Korttian Vappula. Vanhakartanon omisti 1904-1934 Frans Arvid Kortejärvi, aikaisempi Milén, jonka jälkeen Vanhakartanon ovat omistaneet Toivo, Mauri ja Veikko Kortejärvi.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historia | Korttia www.korttia.fi. Viitattu 11.9.2019.
- ↑ a b c d e Södersved, Jan (toim.): Askola ja Pukkila, s. 25. Jari Jurvanen sekä Jussi Kemppainen, kuvankäsitteky ja taitto, Hanna Tikkanen, sihteeri. Lohja: Aero-Kuva Oy, 2005. ISBN 952-5467-30-9.
- ↑ Smolander, Mia: Sisua ja tahtotilaa kuin pienessä Gallialaisessa kylässä (Artikkeli on kuvana.) Askola. Viitattu 10.8.2018.
