Askolan kirkko
Sivulta puuttuu | Askolan kirkko | |
|---|---|
 Askolan kirkko vuonna 2006. |
|
| Sijainti | Askola |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Askolan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1799, kellotapuli 1800 |
| Suunnittelija | Mats Åkergren |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 700 |
 |
|
Askolan kirkko on Mats Åkergrenin rakentama hirsirakenteinen kirkko Askolassa Uudellamaalla. Kirkko on seurakunnan toinen kirkko ja valmistunut vuonna 1799. Siinä on noin 700 istumapaikkaa. Erillinen, myös Åkergrenin rakentama kellotapuli valmistui 1800. Askolan ensimmäinen kirkko oli peräisin 1600-luvulta, se purettiin ahtaana ja huonokuntoisena. Askolan seurakunta oli ollut Porvoon kappeliseurakunta vuodesta 1639 ja itsenäistyi 1896.[1]
Kirkko on tyypiltään tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko.[2] Se jätettiin alun perin ulkoseiniltään hirsipintaiseksi ja maalattiin ulkoapäin punaiseksi vuonna 1802. Seinät saivat ulkovuorauslaudoituksen vuonna 1832, sen väriksi tuli niin ikään punainen. 1800-luvun lopulla seinät paneloitiin sisäpuolelta ja maalattiin. Paneloitu katto sai myös vaalean värin. Ulkolaudoitus maalattiin valkoiseksi.[1]
Kirkon ulkomuoto on muuttunut alkuperäisestä, muun muassa ikkunat on korjauksissa vaihdettu suippokaarisiksi.[2]
Askolan kirkonkello on valettu vuonna 1704 Tukholmassa ja se on peräisin ensimmäisestä kirkosta.[1]
[muokkaa] Sisätilat
Kirkossa on kahdet urut, molemmat ovat soittokunnossa. Vanhemmat urut ovat vuodelta 1892, Kangasalan urkutehtaan valmistamat 11-äänikertaiset urut. Toiset urut on hankittu 1973 ja ne ovat 17-äänikertaiset. Niiden valmistaja on Urkurakentamo Hans Heinrich.[3]
Kirkon sisätiloissa on tehty muutoksia muun muassa saarnastuoliin ja alttarilaitteeseen, jotka molemmat ovat peräisin 1600-luvulta. Vuonna 1939 tehdyissä korjauksissa näiden ulkonäkö palautettiin alkuperäiseen asuun. Alttaritaulu koostuu kolmesta maalauksesta, Kristus Öljymäellä, Taivaaseenastuminen ja Pilvet. Taulut on restauroitu 1939. Niiden maalausvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, isoimmassa taulussa on kirjoitus, jonka mukaan se on maalattu tai kunnostettu vuonna 1803, taiteilija oli J. P. Kihlmarck.[3]
Historiallisesti arvokkain esine on barokkityylinen, korkokuvin koristeltu saarnastuoli. Se on Askolan ensimmäisestä kirkosta. Historiantutkija Lauri Heimanin mukaan se on sotasaalis Saksasta 30-vuotisesta sodasta. Saarnastuoli on ensin lahjoitettu Porvoon tuomiokirkkoon ja sieltä Askolaan. Saarnastuolissa on kuvattu Mooses ja viisi apostolia.[1] Sitä kannattelee Pyhä Kristoforos.[2]
Kirkkosalin holvissa on geometriset kuviomaalaukset, ne ovat maalanneet Bruno Tuukkanen, Harry Röneholm ja Topi Vikstedt.[1]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Askolan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön rekisteriportaali. Museovirasto.
- Kirkko Askolan seurakunnan www-sivulla
Askola - Bromarv – Degerby – Espoonlahti – Espoon tuomiokirkko – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää – Hyvinkään ortodoksinen kirkko - Hyvinkää, vanha – Inkoo – Järvenpää – Järvenpään ortodoksinen kirkko - Karjaa – Karjalohja – Kellokoski – Kirkkonummi – Kivistö – Klaukkala - Klaukkalan ortodoksinen kirkko - Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärven suomalainen kirkko - Lappohja – Leppävaara – Liljendal – Lohja – Lohjan Kaikkien pyhien tsasouna - Loviisa – Masala – Mustio – Myrskylä – Myyrmäki – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Olari – Otaniemi, kappeli – Perkkaan kappeli - Pernaja - Pohja – Porvoon tuomiokirkko – Pornainen – Pukkila - Pyhän Birgitan kirkon rauniot - Pyhän Ristin hautausmaa - Rajamäki - Ruotsinpyhtää - Sammatti – Sipoon uusi kirkko – Sipoon vanha kirkko - Siuntio – Snappertuna – Tammisaari – Tapiola – Tenhola – Tikkurila – Tikkurilan ortodoksinen kirkko - Tuusula – Vantaan Pyhän Laurin kirkko – Vihti
