Porvoon tuomiokirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko tammikuussa 2006
Porvoon tuomiokirkko tammikuussa 2006
Sijainti Porvoo
Koordinaatit 60°23′50″N, 025°39′29″EKoordinaatit: 60°23′50″N, 025°39′29″E
Rakentamisvuosi 1400-luku useassa vaiheessa
Suunnittelija Pernajan mestari
Materiaali harmaakivi
Tyylisuunta Gotiikka
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Porvoon tuomiokirkko vuonna 2010.
Porvoon tuomiokirkko palon jälkeen 30. toukokuuta 2006.
Tuomiokirkko sääsuojassa syyskuussa 2006.

Porvoon tuomiokirkko (ruots. Borgå domkyrka) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko, joka edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myös Helsingin hiippakuntaan.

Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi runsaasti häitä, kastejuhlia ja hautajaisia. Kirkko on myös Porvoon suosituin matkailukohde.

Suomalaiset muistavat Porvoon tuomiokirkon etenkin Porvoon vuoden 1809 valtiopäivistä. Siellä keisari Aleksanteri I otti vastaan säätyjen uskollisuudenvalan sen jälkeen kun oli luvannut pitää voimassa Suomen vanhat lait.

Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun Viipurin hiippakunta siirrettiin Porvooseen.

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon runkohuone oli alun perin hirsinen.[1] Muutamien historiallisten tietojen mukaan todennäköisesti vuosien 1410 ja 1420 välillä runkohuoneen ympärille rakennettiin kivinen runkohuone, joka oli suuruudeltaan noin 11 x 24 metriä. Tästä on enää jäänteitä kahdessa seinässä, jotka muodostavat nykyisen kirkon luoteisnurkan.[1] Nähtävissä on myös entinen umpeen muurattu sisäänkäyntiovi. Jo tämä aiempi kivikirkko oli mitä ilmeisimmin pyhitetty Neitsyt Marialle. Runkohuonetta laajennettiin vuoden 1450 paikkeilla noin neljä metriä itään ja kuusi metriä etelään päin.[1] Porvoon tuomiokirkko edustaa Suomessa 1400-luvun puolivälissä ilmestynyttä uutta rakennustapaa, jonka toi mukanaan Pohjois-Saksasta Suomeen muuttanut arkkitehti Pernajan mestari. Rakennystyyliä leimaavat muun muassa erikoinen länsi- ja itäpäätyjen koristelu sekä omaperäinen, 28-jakoinen tähtiholvirakenne. Porvoon tuomiokirkkoa pidetään yhtenä Suomen keskiajan ja koko historian merkittävimmistä rakennuksista.

Kirkossa on ollut urut jo 1600-luvulta lähtien. Nykyinen urkufasadi on Olof Schwanin rakentama vuodelta 1799. Kirkon nykyiset urut rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1978. Äänikertoja 44.

Kirkon alttaritaulu, Ehtoollinen, on Joseph Desarnodin maalaama, ja se jäljittelee Leonardo da Vincin Viimeistä ehtoollista. Istumapaikkoja kirkossa on 750.

Kirkkorakennuksen merkittäviä korjaustöitä ovat olleet holvien uudelleenmuuraus vuosina 1728–33 ja lehtereiden rakennus 1762–64. Vuosina 1977–1978 kirkkoa entisöitiin Nils Erik Wickbergin ja Heikki Havaksen suunnitelmien pohjalta muun muassa siirtämällä alttaritaulu pois päätyseinältä ja palauttamalla lehterikaiteen ja saarnastuolin väri harmaanvihreäksi.

Kirkon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon tuomiokirkko poltettiin useasti 1500-luvulla, ja se pääsi rapistumaan pahasti. Vuonna 1508 tanskalaiset hävittivät kirkon, vuonna 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venäläisten hyökätessä. 1600-luvulla kirkko oli jälleen kunnostettu, mutta vuonna 1708 suuren Pohjan sodan aikana se jälleen poltettiin. Silloin rakennus tuhoutui täysin nokeentuneita seiniä, kuoriholvia ja pohjoislaivan holvia lukuun ottamatta. Jatkosodan aikana 1941 kirkkoon osui pommi, joka putosi katon ja holvien läpi räjähtämättä.

Porvoon tuomiokirkossa avattiin Porvoon valtiopäivät 1809, ja annettiin Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutus.

Vuoden 2006 tuhopoltto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. toukokuuta 2006 kirkon katto paloi tuhopoltossa kokonaan, ja sen osat romahtivat holvien päälle, jotka kuitenkin kestivät, ainoastaan kattokruunut romahtivat kirkkosaliin. Lisäksi kirkkosali kärsi savu- ja vesivahinkoja. Suurpalon vaara kaupungissa oli suuri, koska palavia kattorakenteita lensi jopa satojen metrien päähän hehkuvina kekäleinä. Porvoon vanha kaupunginosa on tiheään rakennettu, ja kadut ovat kapeita. Palo sai alkunsa kahden aikaan yöllä kirkon ulkopuolelta.

Tuhopolton tekijä sai hovioikeudessa 15. toukokuuta 2007 kuuden ja puolen vuoden mittaisen vankeusrangaistuksen törkeästä tuhotyöstä.[2]

Porvoon tuomiokirkko otettiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 30. marraskuuta 2008.[3]

Kuvia ennen paloa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoon tuomiokirkon profiili on lyöty 2 euron erikoisrahaan, joka on laskettu liikkeelle vuonna 2009 Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Saman tapahtuman muistoksi julkaisiin myös kultainen 100 euron juhlaraha, jota myös koristaa samainen kirkkoprofiili.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marianna Niukkanen: Porvoon kirkko ja kellotapuli keskiajalla Museovirasto. Viitattu 28.8.2008.
  2. Hovioikeus kovensi Porvoon kirkon sytyttäjän tuomiota 15.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.5.2007.
  3. Helsingin Sanomat 1.12.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porvoon tuomiokirkko.