Lapuan tuomiokirkko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapuan tuomiokirkko
Lapuan tuomiokirkko kesällä 2012
Lapuan tuomiokirkko kesällä 2012
Sijainti Lapua
Seurakunta Lapuan tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1827
Suunnittelija Carl Ludwig Engel
Istumapaikkoja 1300[1]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lapuan tuomiokirkko sijaitsee Lapualla ja on yksi Suomen yhdeksästä tuomiokirkosta. Se on Lapuan hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkko on rakennettu vuonna 1827, ja se on Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kirkon vierellä on kellotapuli, joka on tiettävästi Lapuan vanhin edelleen toiminnassa oleva rakennus. Kirkon pihalla on muun muassa Karjalaan jääneiden muistomerkki, jääkärien muistomerkki, Yrjö Liipolan veistämä enkelipatsas sekä vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki. Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat taidemaalari Paavo Leinosen tekemiä.[2]

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa

Lapuan tuomiokirkossa on vuonna 1938 valmistuneet urut. Ne ovat yhä Suomen suurimmat. Niissä on 85 varsinaista äänikertaa, 6 siirtoäänikertaa ja velesta-lyömäsoitin. Uruissa on neljä sormiota ja jalkio.[3]

Alkujaan Lapuan tuomiokirkossa oli vuonna 1876 valmistuneet kirkkourut. Ne oli 14-äänikertaiset Jens Alexander Zachariassen valmistamat urut. Myöhemmin 1930-luvulla kirkkoon päätettiin hankkia iso ja ajanmukainen soitin. Alun perin Lapuan tuomiokirkkoon oli suunniteltu noin 50-äänikertaiset urut. Uusista uruista järjestettiin kuitenkin tarjouskilpailu Tsekkoslovakialaisen Riegerin ja Suomalaisen Kangasalan urkutehtaan välille. Uusia kirkkourkuja oli mukana suunnittelemassa Tampereen vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius, joka oli tuona aikana merkittävä urkuasiantuntia Suomessa.[3]

Tarjouskilpailun aikana urkujen koko kasvoi ja hinta laski. Lopullisen tarjouksen voitti Kangasalan urkutehdas. Lopulta urkuihin tuli yhteensä 6667 urkupilliä, joista seitsemäntoista äänikerran pillit ovat peräisin kirkon vanhemmista Zachariassen-uruista. Urkujen ensimmäinen sormio on vankka koraalisormio ja toinen on positiivityyppinen sormio. Kolmas sormio on voimakas, ranskalaistyylinen paisutuspillistö ja neljäs sormio täydentää kolmatta sormiota. Jalkiossa on bassoääniä ja soolojen soittoon sopivia sointeja.[3][4]

Urkujen koneisto on sähköpneumaattinen. Osaa uruista on kuitenkin mahdollista soittaa polkemalla. Urkujen soittopöytä sijaitsee lehterin kaiteen vieressä. Alttaritaulun takana on kaukourut, joita voidaan soittaa pääurkujen soittopöydän lisäksi liikuteltavasta soittopöydästä. Urkujen julkisivu koostuu teräksisistä mykistä pilleistä, jotka muodostavat leveän ja yläosastaan kirkon kattoa mukailevan kaaren.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta: Tuomiokirkko Viitattu 11.8.2014.
  2. Marja Junttila: Paavo Leinonen 1894–1964. Oulun taidemuseon julkaisuja 25, 1994. ISBN 951-9234-43-8.
  3. a b c helemi: Lapuan tuomiokirkon urut Viitattu 11.8.2014.
  4. a b Lapuan tuomiokirkkoseurakunta: Lapuan tuomiokirkon urut (pdf) Viitattu 11.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 62°58′01″N, 023°00′18″E