Lapuan helluntaiseurakunta
| Lapuan helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 |
|
 Lapuan helluntaikirkko helmikuussa 2023. |
|
| Suuntautuminen | Helluntaiherätys |
| Kirkkokunta | Suomen Helluntaikirkko |
| Perustettu | 3. heinäkuuta 1935 |
| Johtava pastori | Veli-Matti Köykkä |
| Pääkirkko |
Asemakatu 16 62100 Lapua |
| Jäseniä | 300 |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Lapuan helluntaiseurakunta on Lapualla sijaitseva, vuonna 1935 perustettu, helluntaiseurakunta. Seurakuntaan kuuluu noin 300 jäsentä ja seurakunnan tilat sijaitsevat Lapuan keskustassa. Seurakunta on itsenäinen mutta toimii yhteistyössä Fida Internationalin, Iso Kirjan, Aikamedian ja Avainmedian kanssa.[1] Seurakunnan johtava pastori on Veli-Matti Köykkä.[2]
Alkujaan seurakunta tuli tunnetuksi Betania-nimellä.[3] Lapuan helluntaiseurakunta tuli 1970-luvun loppupuolella tunnetuksi Niilo Yli-Vainion johtamasta herätyksestä, joka keräsi suuria ihmismääriä ensin Lapualle ja pian muuallekin ympäri maata.[4][5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaisanoman saapuminen Lapualle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helluntaisanoma saapui Lapualle vuonna 1930 kätilö Jenny Hardénin toimesta, kun tämä kutsui saarnaaja Eino I. Mannisen paikkakunnalle. Hardénin työtoveri Anja Lahdensuo kääntyi kaksi vuotta myöhemmin ja Lapuan synnytyslaitoksesta tuli helluntailaisten kohtauspaikka. Suuremmat kokoukset järjestettiin seurojentalon yläsalissa. Lapualla saarnasivat muun muassa Veikko Lähde ja vaasalainen Oskar Tillander.[6]
Helluntaiseurakunnan perustaminen ja alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapuan Betania-seurakunta perustettiin 3. heinäkuuta 1935 synnytyslaitoksen naapurissa Peltosen talossa. Seurakunnan ensimmäiseksi rukoushuoneeksi vuokrattiin kaksi huonetta samasta talosta. Tämän jälkeen seurakunta siirtyi Alasaaren pihatupaan ja sitten elokuvateatteri Uuteenkuuhun.[6]
Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotien aikaan helluntailaisuus saavutti jalansijaa kirkonkylän lisäksi Haapakoskella ja Ylikylässä. Helluntaiseurakunnan omaa pyhäkoulua alettiin pitää 1940-luvun lopulla. Patruunatehdasta vastapäätä rakennetun satapaikkaisen rukoushuoneen vihkiäisiä vietettiin 17. joulukuuta 1950. Samana vuonna seurakunta sai myös ensimmäisen oman saarnaajan. Seurakunnan lähetystyö aloitettiin vuonna 1958.[6]
1940-luvulla perustettiin jo laulukuoro, joka sai myöhemmin 1960-luvulla seurakseen torvisoittokunnan ja kitarakuoron. Samoihin aikoihin seurakunta piti myös ompeluseuraa. Helluntaiseurakunta on pitänyt telttakokouksia asemanseudulla vuonna 1947 ja vuonna 1951 myös Tiistenjoella.[6]
Rukoushuoneeseen rakennettiin vuonna 1974 lisäosa keittiölle ja pikkusalille. Helluntaiseurakunta osti hautausmaan yhdessä vapaakirkon kanssa vuonna 1952. Nuoret alkoivat pitää omia kokouksiaan viimeistään 1960-luvulla ja seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin teetupa kadulla olevien nuorten tavoittamiseksi. Teetupaa pidettiin vaihtelevasti uuden rukoushuoneen kellarissa, Välipuiston kiinteisössä, Hotelli Lapuan tiloissa sekä linja-autossa.[6]
1970-luvun herätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1977 alkoi herätysaalto, joka toi uuden kasvun ajan. Niilo Yli-Vainion johtamien herätyskokousten vaikutuksesta Lapuan helluntaiseurakunnan jäsenmäärä lähes kaksinkertaistui. Pyhäkouluissa kävi 1970-1980-luvuilla peräti 70 lasta. Lasten leiritoiminta alkoi vuonna 1971 Kauhavan Ojutjärvellä. Vanha rukoushuone kävi ahtaaksi ja epäkäytännölliseksi. Uusi talo päätettiin rakentaa vuonna 1981 ja uusi rukoushuone vihittiin käyttöön tammikuussa 1988.[6]
Lapuan helluntaikirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapuan helluntaikirkon pääsalissa on noin 350 paikkaa. Täysimittaisessa kellarikerroksessa on toiminut alusta asti Lähetyksen kirpputori.[6]
Saarnaajat ja pastorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Lapuan helluntaiseurakunnan saarnaajina ja pastoreina. 1960-luvun puoliväliin saakka seurakuntaa johtivat diakoniaveljet ja sittemmin vanhimmisto.[6]
- 1950–1952: Niilo Yli-Vainio
- 1952–1955: Matti Rajamäki
- 1955–1956: Keijo Paunasalo
- 1961–1963: Veikko Vehmas
- 1964–1968: Viljo Joensuu
- 1970–1980: Matti Takala
- 1980–1981: Teuvo Kopra
- 1981–1994: Heikki Halkola
- Jussi Kivirinta, ajoittain 1980- ja 1990-luvuilla
- Samuel Autio, ajoittain 1980- ja 1990-luvuilla
- 1995–2005: Vilho Savolainen
- 2000–2001: Risto Kujala
- 2005–2009: Jyrki Isohella
- 2009–?: Tomi Kuosmanen
- Veli-Matti Köykkä
Lapualla on asunut myös muutamia kiertäviä evankelistoja kuten Veikko Koivisto, Sanni Kotiranta, Sanni Hautakangas, Elias Koskinen ja Sulo Kujala.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahonen, Lauri K.: Suomen Helluntaiherätyksen historia''. Päivä Oy, Gummerus, 1994. ISBN 951-622-603-5.
- Laukkonen, Ilmari: Vaasa aikansa kuvastimena II. 1903–1978. Vaasa: Vaasa Oy:n kirjapaino, 1981. ISBN 951-660-065-4.
- Ruuskanen, Esa & Ylitalo, Teppo: Lapuan historia III. Jälleenrakennuskaudesta EU-ajan alkuun. Lapuan kaupunki ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, 2010. ISBN 978-952-67288-0-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
