Hengellinen laulukirja
| Hengellinen laulukirja | |
|---|---|
| Kieli | suomi |
| Genre | hengellinen laulukokoelma |
| Kustantaja | Suomen vapaat suunnat |
| Suomennos | |
| Julkaistu | 1991 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hengellinen laulukirja[1] on Suomessa vapaiden suuntien käyttämä yhteinen laulukirja. Sitä käyttävät kirjan johdannon mukaan Suomen vapaakristilliseen neuvostoon kuuluvat yhteisöt, joita ovat Suomen Helluntaikirkko, Suomen Baptistikirkko, Suomen Metodistikirkko ja Suomen Vapaakirkko. Neuvostoon kuuluvat myös Suomen Adventtikirkko, jolla on oma laulukirja Seurakunta laulaa[2] ja Pelastusarmeija, joka käyttää Pelastusarmeijan laulukirja -nimistä kokoelmaa.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hengellinen laulukirja ilmestyi 1976. Sitä ennen kirjaa nyt käyttävät yhteisöt käyttivät kukin omaa laulukirjaansa. Niitä olivat Suomen Vapaakirkon käyttämä kirja Harpunsäveliä, Suomen Metodistikirkon Rauhansäveliä, Suomen Baptistikirkon Kaikuja kotimaasta ja Helluntaiherätyksen Herramme tulee -kokoelma.[4]
Kun Suomen Vapaakirkko aloitti vuonna 1970 oman laulukirjansa uudistamisen, heräsi Vapaitten Kristittyjen neuvostossa ajatus yhteisen laulukirjan saamisesta. Jo silloin oli noin 300 laulua, jotka olivat yhteisiä kaikille mainituille yhteisöille. Lauluista oli eri kirjoissa toisistaan hieman poikkeavia sanoja ja sävelkulkuja. Yhteinen kirja Hengellinen laulukirja rakentuu yhteisöjen omista kokoelmista otettujen laulujen varaan. Vanhimmat lauluista ovat 1500-luvulta, mutta niiden pääosa on 1850-luvun jälkeen syntyneitä lauluja ja mukana on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsiä. Vuonna 1991 valmistui kirjasta uusi laitos, jossa on otettu huomioon vuoden 1986 luterilainen virsikirja.[4]
Hengellisen laulukirjan käytössä olevassa vuoden 1991 laitoksessa on 642 laulua. 2010-luvun alussa ilmestyi Laulun aika -niminen Hengellisen laulukirjan lisäosa ja siinä on 145 laulua.[5]
Laulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hengellisen laulukirjan laulut on ryhmitelty kahdeksaan osastoonː
- I. Jumala ja Hänen sanansa (Laulut 1–25)
- II. Jeesus Kristus (26–118)
- 1. Jeesuksen syntyminen
- 2. Jeesuksen elämä ja vaikutus
- 3. Jeesuksen kärsiminen
- 4. Jeesuksen ylösnousemus
- III. Pyhä Henki (119–148)
- IV. Seurakunta ja Jumalan valtakunta (149–219)
- 1. Seurakunta
- 2. Kaste
- 3. Ehtoollinen
- 4. Evankelioiminen
- 5. Lähetystyö
- V. Kristillinen elämä (220–538)
- 1. Kutsu, herätys ja pelastus
- 2. Uskonelämä ja vaellus
- 3. Rukous
- 4. Kiitos
- VI. Eri tilaisuudet (539–595)
- 1. Aamu ja ilta
- 2. Lapset ja nuoret
- 3. Koti ja isänmaa
- 4. Uusi vuosi ja vuodenajat
- 5. Hautajaiset
- VII. Herran tuleminen (596–613)
- VIII. Taivas ja Iankaikkinen elämä (614–642)[6].
Yleisesti ottaen hengelliseksi laulukirjaksi voidaan nimittää mitä hyvänsä kristillistä laulukirjaa, esimerkiksi virsikirjaa, tuomaslaulukirjaa tai vastaavaa. Tämäntyyppiset kirjat sisältävät enimmäkseen lauluja, joiden sanoitukset esittävät evankeliumin merkittävimpiä asioita tai osia niistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hengellinen laulukirja 3., uudistettu painos. Hengellinen Laulukirja Vantaa, 1992.
- ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.
- ↑ Pelastusarmeijan laulukirja. Suomen pelastusarmeija. Päämaja, 1990.
- ↑ a b Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 293-297, 596,597. Suomen musiikin historia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-x.
- ↑ Laulun aika – Hengellisen laulukirjan lisäosa -nuottikirja kristillinenkirjakauppa.fi. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ ”Sisällys”, Hengellinen laulukirja 3.,uudistettu painos. Hengellinen Laulukirja, Vantaa ISBN 951-606-285-7.
| ||||||||||||||||||