Lapuan vapaaseurakunta
| Lapuan vapaaseurakunta | |
|---|---|
 |
|
 Lapuan vapaakirkko helmikuussa 2023. |
|
| Suuntautuminen | Vapaakirkollisuus |
| Kirkkokunta | Suomen Vapaakirkko |
| Perustettu | 1909 |
| Puheenjohtaja | Tuomo Kangasluoma |
| Pääkirkko |
Lapuan vapaakirkko Oskarinkatu 14 62100 Lapua |
| Jäseniä | 175 (2007) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Lapuan vapaaseurakunta on vuonna 1909 perustettu lapualainen vapaaseurakunta. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Lapuan keskustassa Oskarinkadulla. Seurakunnan toimintaan kuuluu päiväkerhojen, rukouspiirien, ruokajaon, nuorteniltojen ja jumalanpalvelusten järjestäminen. Seurakunnan pastori on Tom Bollström ja vanhimmiston puheenjohtaja Tuomo Kangasluoma.[1] Lapuan vapaaseurakunta on Suomen Vapaakirkko -kirkkokunnan jäsen.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaakirkollinen herätys saapui Lapuan lähinaapureihin jo 1870-luvulla Edvard Björkenheimin toimesta. Varsinaiset Lapuan herätykset puhkesivat Kellojan kylällä joulun aikaan 1908 K. A. Ylenuksen sekä Eeli ja William Joksen pitämien kokousten myötä. Vuonna 1909 perustetiin ensin Christian Endeavor-nuorisoyhdistys ja sitten marraskuussa Lapuan vapaaseurakunta. Herätyskokouksia pidettiin 1910-luvun alussa myös Haapakoskella, Ylikylässä ja Lappajärven Kauhajärvellä.[3]
Vuonna 1910 Kellojalle rakenettiin rukoushuone. Kellojan kokouksiin osallistui keskimäärin 150 henkilöä ja CE-yhdistykseen kuului peräti 48 jäsentä. Vapaakirkon pyhäkoulutyö alkoi Lapualla jo alkuherätyksen akana. Kelloja jäi vuosien saatossa syrjään ja vuonna 1942 ostettiin patruunatehtaan vierestä tontti. Tämä tontti jäi kuitenkin rakentamatta ja uusi tontti ostettiin Oskarinkadun varresta.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunnan jäsenmäärä nousi selvästi toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1950 seurakunta palkkasi saarnaajan ja kaksi vuotta myöhemmin seurakunta hankki hautausmaan yhdessä helluntaiseurakunnan kanssa. Kirkko valmistui Oskarinkadulle vuonna 1958.[3]
Vuonna 1954 seurakunta aloitti jokakesäiset lastenleirit, jotka siirtyivät 1980-luvulla kaupungin leirikeskukseen. Vuonna 1969 syntyi lasten päiväkerho. Lapuan nuortenyhdistys piti kokouksia kodeissa ja kirkoissa. Telttakokouksia varten hankittiin vuonna 1961 oma teltta, joka oli käytössä aina 2000-luvun alkuun asti.[3]
Vuonna 1952 perustettiin naislähetysliiton osasto, joka toimi 1990-luvun puoliväliin saakka.[3]
Seurakunnan itsenäistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallinnollisesti lapualaiset kuuluivat vuoteen 1980 asti Seinäjoen vapaaseurakuntaan. Itsenästymisen myötä Lapualle tuli hoidettavaksi Ylistaron ja Alajärven työ. Alajärven vapaaseurakunta itsenäistyi vuonna 1994, mutta vuonna 1996 itsenäistynyt Ylistaron vapaaseurakunta palasi Lapuan yhteyteen ja vuonna 2009 Seinäjoelle.[3]
Kauhajärven vapaaseurakuntapiiri pysyi pitkään itsevetoisena. Vuosina 1988–2004 kauhajärveläiset kokoontuivat osuuskaupan kiinteistössä.[3]
Vapaaseurakunnan oma partiolippukunta Lapuan Kelo-Versot aloitti toimintansa vuonna 1981. 2000-luvulla varkki-illat ja Kid's action nightit korvasivat tyttö- ja poikakerhot. 2000-luvulla seurakunta on jakanut EU-ruokatukea sekä järjestänyt kristinuskon perusteita käsitteleviä Alfa-kursseja sekä avioparien, naisten ja miesten iltoja.[3]
Lapuan vapaakirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oskarinkadun vapaakirkko on valmistunut vuonna 1958. Piirrustukset on laatinut Arvi Korhonen ja niitä korjasi Olavi Huovinen. Kirkon laajennusosa valmistui lokakuussa 1987.[3]
Lähetystyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapualaissyntyinen kauppiaantytär Elin Kronqvist (1880–1939) osallstui vapaakirkolliseen lähetystyöhön Himalajalla jo vuonna 1905. Lapuan vapaasuerakunnasta on tuettu poikkeuksellisen paljon lähettejä: Eija Vuorinen (Nepal 1980–1981 ja 1985–1986), Liisa Ilomäki (Nepal 1987–1999), Arja Nevaranta (Kaukoitä 1987–), Päivi Clay (Salomonsaaret 1987–2000), Kaarina Ilomäki (Kongo 1990–1997), Maarit ja Juhani Ilkka (Ecuador 1992) sekä Johanna ja Kai Almgren (Thaimaa 1993–2000).[3]
Seurakunnan johtajat ja pastorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhimmiston puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1909–?: Matti Tynjälä
- 1924–1927: Eemil Tynjälä
- 1938–1948: Unto Teikari
- 1948–1951: Jussi Kangasluoma
- 1951–1965: Unto Teikari
- 1965–1972: Erkki Luoma
- 1972–1993: Martti Teikari
- 1994– Seppo Teikari
- Tuomo Kangasluoma
Saarnaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1950–1951: Matti Rajamäki
- 1954–1955: Urho Mäntynen
- 1958–1959: Hilja Aaltonen
- 1959–1960: Usko Murtonen
- 1960–1967: Vilho Huhtamäki
- 1968–1969: Elsa Poikolainen ja Laina Järvinen
- Kesä 1970: Erkki Mäki
- 1972–1979: Heikki Mäki
- 1975–1979: Esa Shemeikka
- 1979–1980: Tuomo Jutila
- 1980–1983: Veikko Jäntti
- 1983–1996: Esa Korvajärvi
- 1996–1998: Kai Almgren
- 1998–2000: Rainer Lepistö
- 2000: Lauri Ojutkangas
- 2000–?: Kai Almgren
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruuskanen, Esa & Ylitalo, Teppo: Lapuan historia III. Jälleenrakennuskaudesta EU-ajan alkuun. Lapuan kaupunki ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, 2010. ISBN 978-952-67288-0-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
