Wilhelmiina Arpiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johanna Wilhelmiina Arpiainen (yksink.: 安彩鸾; perint.: 安彩鸞; pinyin: Ān Cǎiluán, 6. marraskuuta 1859 Pieksämäki13. helmikuuta 1922 Kiina) oli suomalainen opettaja, kristillinen kirjailija, suomentaja ja lähetystyöntekijä. Hän toimi 20 vuoden ajan Kiinassa Suomen Vapaakirkon lähetystyöntekijänä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilhelmiina Arpiainen aloitti koulunkäynnin Huutokoskella ja jatkoi sitten Jyväskylän seminaarissa valmistuen kansakoulun opettajaksi vuonna 1881. Arpiainen toimi opettajana Säkkijärvellä vuosina 1881−1891.[1]

Lähetystyössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilhelmiina Arpiainen siunattiin lähetystyöhön Helsingissä lähetyskokouksessa 8. maaliskuuta 1891.[1]

Arpiainen aloitti lähetystyön Kiinassa Yangzhoun kaupungissa 1893, Kiinan Sisämaanlähetyksen naislähettien koulutuskeskuksessa opiskellen aluksi kiinan kieltä. Sen jälkeen hän teki lähetystyötä Zhenjiangin kaupungissa Kiinan Sisämaanlähetyksen lähetysasemalla yhdessä opettaja Verna Hammarenin ja opettaja Agnes Meyerin kanssa vuoden 1896 toukokuuhun asti, jolloin Meyer matkusti Suomeen.[2]

Marraskuussa 1899 Arpiainen matkusti Hudson Taylorin ehdotuksesta Hunaniin aikomuksena perustaa sinne suomalainen lähetysasema, mutta hunanilaisten vastustuksen vuoksi hankkeesta ei tullut mitään. Jiangxin maakunnan Yongxinin kaupunkilaiset olivat toivoneet KSL:n työntekijää alueelleen ja olivat ostaneet maapalstan kappelia varten. Maakunnan johtavan lähetystyöntekijän Orr-Ewingin ehdotuksesta Arpiainen aloitti lähetystyön siellä.[3] Boksarikapinan jälkeen Arpiainen kutsuttiin Suomeen. Suomessa hän alkoi levittää lähetyskirjallisuutta eri puolella Suomea sekä toimi lyhyen ajan Helsingin raamattunaiskodin vt. johtajana.[4]

Suomesta Arpiainen matkusti Amerikan kautta Kiinaan saapuen Shanghaihin 16. huhtikuuta 1905. Ensin hän yritti päästä Hunaniin, mutta kun se ei onnistunut, hän matkusti Yongxiniin, josta hän siirtyi Kihaniin, kunnes löysi Yongfengin kaupungista uuden asemapaikan.[5] Tammikuussa 1915 Arpiainen matkusti Yongfengista Suomeen lomalle, viipyen kaksi vuotta.[6] Joulukuussa 1917 hän saapui Siperian kautta matkustettuaan Shanghaihin. Arpiainen työskenteli Yongfengissa kuolemaansa 13. helmikuuta 1922 asti.[7]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muistelmia Kiinasta. A. Christianson, Mikkeli 1903
  • Muistelmia matkalta Kiinaan. A. Christianson, Mikkeli 1903 (nimimerkillä Wilhelmiina A.)
  • Sananen lähetystyöstä Kiinassa. O. B. Blomfelt, Mikkeli 1903
  • Jumalalle uhrattu, kirj. Vilhelmiina A. O. B. Blomfelt, Mikkeli 1904
  • Juutalainen lähetyssaarnaaja, kirj. Vilhelmiina A. Hämeenlinna 1904
  • Pieniä kertomuksia, kirj. Vilhelmiina A. O. B. Blomfelt, Mikkeli 1904
  • Tähkiä, kirj. Vilhelmiina A. O. B. Blomfelt, Mikkeli 1904
  • Mustalaispoika eli Rodney Smith, kirjoittanut Wilhelmiina A:n. Tampere 1907
  • Kertomus Boksari-kapinan ajalta Kiinassa. Kuopio 1915 (nimimerkillä W-a A-n)
  • Lemmenetsijä. Kuopio 1915 (nimimerkillä W-a A-n)
  • Muistoseppele : Emma Mäkiselle sitonut Wilhelmiina A. Kuopio 1916

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peter Paul Waldenström: Ainoastaan Jeesus se ristillenaulittu. P. R. Wiitanen, Parkano 1904
  • Peter Paul Waldenström: Hänet otettiin kiinni. P. R. Wiitanen, Parkano 1904
  • Helene A. Dyer: Pandita eli opettaja Ramabai, mukaellen suom. Wilhelmiina A. Hämeenlinna 1905
  • Rikhard Newton: Ihmeellinen kirja, lyhentäen suomentanut Wilhelmiina A. Suomen lähetysseura, Helsinki 1906
  • G. Stott: Pieniä kertomuksia Kiinasta; rouva G. Stottin kirjotuksista kokoeli Vilhelmiina A. Suomen lähetysseura, Helsinki 1907
  • Sohvi ja hänen isänsä, suomentanut W. A. Suomen Viikkolehti, Tampere 1908
  • Kate Hamilton: Kiitos-Anna opettajana; mukaellen suomensi W. A. Kuopio 1916

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Edelläkävijät, s. 46
  2. Edelläkävijät, s. 50–51
  3. Edelläkävijät, s. 62–63
  4. Edelläkävijät, s. 69–71
  5. Edelläkävijät, s. 76–77
  6. Edelläkävijät, s. 84–77
  7. Edelläkävijät, s. 86, 90–91

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.