Simpsiö
Wikipedia
Simpsiön vuori sijaitsee Lapualla. Se on muutoin tasaiselle Pohjanmaalle erikoinen ympäröivästä lakeusmaisemasta korkeammalle kohoava kvartsiittimuodostuma. Se sijaitsee keskellä Etelä-Pohjanmaan läpi kulkevaa liuskekivijaksoa, joka on syntynyt lähes kaksi miljardia vuotta sitten vuoripoimutuksessa. Eteläpohjalainen kallioperä on näin ollen huomattavan vanhaa, ja on joutunut siksi eroosiovoimien monin tavoin kuluttamaksi. Kvartsiitti on kuitenkin varsin kovaa materiaaliaa, ja sen ansioista lukuisten jääkausien kulutuskaan ei ole pyyhkinyt Simpsiötä olemattomiin. Näin ollen Simpsiö on ns. jäännösvuori. Simpsiön alkuperäistä korkeutta ennen luonnonvoimien kulutustyötä voidaan vain arvailla, mutta edelleen se kohoaa 132 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 100 metriä yli ympäröivän lakeuden.
Vuori-nimitys on Simpsiölle hieman mahtaileva. Paremmin Simpsiön maisemallista merkityksestä kertoo Samuli Paulaharjun kuvaus, jonka mukaan Simpsiön sininen köyry kohoaa kaukana lakeuden takana.
Simpsiöllä on mm. näkötorni sekä viitoitettu luontopolku, jonka varrella voi ihailla Etelä-Pohjanmaan suurinta lehtoa. Lehdossa on monia Etelä-Pohjanmaan alueelle hyvin epätavallisia kasvilajeja. Luontopolun opasteet ja rakenteet uusitaan täysin kesän 2009 aikana. Luonnossa liikkujalle Simpsiöllä on myös maastopyöräreitti, kiintorastiverkosto sekä läntisen Suomen suurin monirinteinen laskettelukeskus. Simpsiön vuorella sijaitsee Lapuan TV-masto. Masto on 323 metriä korkea ja tiettävästi Suomen 4:ksi korkein rakennelma.
[muokkaa] Historia
Simpsiö on ollut merkittävä paikka lapualaisille jo useita vuosisatoja. Synkempää lukua sen historiassa edustaa rinteessa vielä 1700-luvulla käytössä ollut mestauspaikka, jonka vuoksi Simpsiötä pidettiin menneisyydessä pelottavanakin paikkana.
Simpsiö-nimen alkuperä on jäänyt arvailujen varaan. Joidenkin tarinoiden mukaan Simpsiön huipulla olisi ollut järvi, jonka ruotsinkielisestä nimestä "Simsjö":stä eli uimajärvestä olisi johdettu suomenkielinen nimi. On myös arveltu, että vuorella vieraillut piispa Hemming olisi nimennyt paikan Raamatun Simsonin mukaan. Kumpaakaan selitystä ei ole voitu varmentaa oikeaksi. Lapualaiset ovat joka tapauksessa tunteneet paikan aina Simpsiönä.
Simpsiöllä on roolinsa myös kansataruissa, joissa mielikuvitus sekoittuu tosiasioihin. Eräässä tarussa Töysän jättiläismiehen Tohnin kerrotaan kantaneen Simpsiöltä kauniiksi katsomansa suuren kiven Kyrön kirkon rakennustarpeiksi. Tavallisia miehiä tämän kiven kantoon olisi tarinan mukaan tarvittu kymmenen. On kuitenkin totta, että Simpsiön yli on kulkenut Töysästä alkanut ikivanha kirkkotie Kyrön kirkkoon. Polun sanotaan olleen olemassa jo 1300-luvulla.
Eräs Simpsiön tarinoista kertoo vuoressa asuneista vahvoista vuorenpeikoista, jotka vaativat Simpsiön yli kulkevilta veroksi kiviröykkiöön heitettävän lantin; ne jotka lantin jättäisivät heittämättä, saisivat kokea pahoja asioita eikä paluuta olisi. Vuorenpeikkojen häätämiseksi paikalle oli kutsuttu piispa. Piispan levähdyspaikaksi tiedetty paikka Simpsiöllä tunnetaan edelleen piispanpenkkinä.
Simpsiön modernimpi kehitys kohti alkoi 1960-luvun jälkeen. Tuolloin Simpsiön maasto-olosuhteita alettiin käyttää yhä lisääntyvän vapaa-ajan liikunnan ja ulkoilun harrastuspaikkana. Murtomaahiihto, mäkihyppy, luistelu ja kesäiset liikuntamuodot löysivät Simpsiön alueelta omat suorituspaikkansa.
Simpsiönvuori Oy:n nimellä kulkeva rinnehiihtokeskus näki päivänvalonsa 1984. Parhaimmillaan 1990-luvun taitteessa, laskettelijoita oli Simpsiöllä vuosittain jopa yli 100 000. Maaliskuussa 2004 rinnehiihtokeskukseen avattiin K-36 mäkihyppyrinne.
Simpsiölle on syntynyt myös mökkikylä, jossa sijaitsee noin 40 pääasiassa vapaa-ajan asuntoa.
[muokkaa] Tulevaisuus
Simpsiön kallioperää on tutkittu, ja tulevaisuudessa saatetaan kaivaukset aloittaa. Kaivausten yhteydessä on suunniteltu toteutettavaksi väestönsuoja, joka toimisi myös urheilutilana. Suunnittelun alla on myös hiihtoputki. Valtio ei kuitenkaan ole luvannut rahoitusta lähiaikoina, joten hankkeen toteutuminen on epätodennäköistä lähitulevaisuudessa.
