Lapuanjoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapuanjoki
Lapuanjoki Uudessakaarlepyyssä
Lapuanjoki Uudessakaarlepyyssä
Alkulähde Sapsalampi, Alavus
Laskupaikka Pohjanlahti, Uusikaarlepyy
Maat Suomi
Pituus 150 km
Alkulähteen korkeus 113 m

Lapuanjoki saa alkunsa Alavuden Sapsalammesta ja virtaa aluksi Pahajoki-nimisenä noin 20 kilometrin matkan Alavuden Kirkkojärveen, josta joki jatkaa Kuortaneen, Lapuan ja Kauhavan kautta laskien vetensä Uudessakaarlepyyssä Pohjanlahteen. Suupuolta sanotaan Uudenkaarlepyynjoeksi[1].

Lapuanjoki on pituudeltaan noin 150 km ja Pahajoki mukaan laskettuna noin 170 km, jossa yhteisen valuma-alueen pinta-ala on n. 4 100 km². Joen latvaosa Sapsalammilla on noin 113 metriä merenpinnan yläpuolella.lähde? Lapuanjoki virtaa Kuortaneenjärven läpi.

Lapuanjoki kartalla.

Lapuanjoen vedenlaatu on huono voimakkaasta kuormituksesta johtuen, etenkin joen alajuoksulla. Valuma-alueella on runsaasti maataloutta, joka rehevöittää vesistöä voimakkaasti. Lisäksi joen valuma-alueella tehdyt laajat metsien ja soiden ojitukset aiheuttavat voimakkaita virtaaman vaihteluita. Virtaamien vaihtelun ja maaperän alunapitoisuuden vuoksi veden pH on ajoittain varsin hapan.lähde? Myös veden kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvinkin suuria mikä aiheuttaa ongelmia joen pohjaeliöstölle ja kalastolle.

Lapuanjokeen laskevat vetensä mm. seuraavat joet: Lakajoki, Kaarankajoki, Uitonluoma, Tiistenjoki, Tiisipuro, Kätkänjoki, Nurmonjoki, Kauhavanjoki ja Töysänjoki.[2]Antti Tuuri kuvaa kirjassaan Perhokalastus Pohjanmaalla[3] Lapuanjoen tilaa, ja kirjan kuvaus on aiheuttanut laajaa keskustelua, lehtikirjoittelua ja eduskuntakyselyjä joen pelastamiseksi.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Näsijärvi laski noin 4 000 vuotta sitten Lapuanjokea pitkin Pohjanlahteen. Maankohoamisen vuoksi Näsijärvi mursi väylän Kokemäenjokeen, jossa se virtaa nykyään.[5]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 52, WSOY, 1997 ISBN 951-0-20163-4
  2. Reino Kallio, Tiistenjoen Paavola ja sen tytärkylät 1554–2004.
  3. Antti Tuuri: "Perhokalastus Pohjanmaalla – Kalajuttuja" 2006, Otava
  4. Perhokalastajien sivu, jossa raportoidaan keskustelusta (luettu 1.4.2008)
  5. [1] Suomen Ympäristökeskus