Perämeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee merialuetta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Perämeri.

Perämeri, (vanhemmalta nimeltään Kainuunmerilähde?, ruots. Bottenviken) on Pohjanlahden pohjoisin osa. Se rajoittuu etelässä Merenkurkkuun, ja sen pohjoisin kohta on Tornionjoen suistossa, Tornion-Haaparannan alueella. Perämereen laskee useita jokia sekä Ruotsin että Suomen puolelta. Suurimmat Perämereen laskevat joet ovat Torniojoki, Suomen pisin joki Kemijoki sekä Oulujoki. Ruotsin puolella mereen laskevat mm. Kalixjoki ja Luulajanjoki. Perämeri on lähes suolaton, sen suolapitoisuus on vain noin 0.30-0.35%.[1]

Perämeren suurin ja ainoa pysyvästi asutettu saari Suomen puolella on Hailuoto. Tärkeimmät satamat niin ikään Suomen puolella ovat Kemin Ajos, Kokkolan Ykspihlaja, Raahen satama, Oulun Oritkari ja Tornion Röyttä. Ruotsin merkittävimmät satamat Perämeren rannikolla ovat Kainuu, Luulaja, Piitime ja Skellefteå. Kemi–Oulu-välillä kulkee myös 10 metrin syväväylä.

Perämeren keskisyvyys on noin 40 m.[2]

Laajat hiekkasärkät ja -matalikot ovat Perämerelle ominaisia. Sellainen on mm. Haukiputaan edustalla sijaitseva Suurhiekka, jonne kaavaillaan tuulivoimala-aluetta. Santapankki-niminen saari sijaitsee laajan 1–2 metrin matalikon pohjoisreunalla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.havet.nu
  2. Nordtsröm, Marie: Perämeri Perämeri Life -projekti. 04.12.2009. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 26.4.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.