Kuortane

Kuortane
vaakuna	sijainti
www.kuortane.fi
Sijainti	62°48′20″N, 23°30′25″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kuusiokuntien seutukunta
Perustettu	–
Kokonaispinta-ala	484,89 km² 238:nneksi suurin 2011
– maa	462,17 km²
– sisävesi	22,72 km²
Väkiluku	3 906 218:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	8,45 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	59,2 %
– yli 64-v.	25,6 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Pentti Turunen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • Ps  • KD  • SDP	14 5 4 3 1

Kuortane, paikallisella murteella Kuurtanes, on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomessa. Kunnassa asuu 3 906 ihmistä ja sen pinta-ala on 484,89 km², josta 22,72 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,45 asukasta/km².

Kuortaneen naapurikunnat ovat Alajärvi, Alavus, Lapua, Seinäjoki ja Töysä.

Kuortaneen vesistöistä tunnetuimpia ovat Kuortaneenjärvi hiekkarantoineen ja Lapuanjoki tulvineen.

Kuortaneen vaakuna on aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Kuha on vanhasta pitäjänsinetistä. Liekit viittaavat tarinaan järven palosta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar.

Kuortane ja Lehtimäki kävivät alkuvuodesta 2006 neuvotteluja Lehtimäen liittymisestä Kuortaneeseen. Neuvotteluprosessin lopputuloksena Kuortane olisi hyväksynyt kuntaliitoksen, mutta Lehtimäki vetäytyi yllättäen viime hetkellä valmiiksi neuvotellusta liitossopimuksesta. Lopputuloksena oli, että molemmat kunnat jatkoivat tuolloin toimintaansa itsenäisinä kuntina. Lehtimäki liittyi myöhemmin vuoden 2009 alusta Alajärven kaupunkiin. Kuortaneella on avoin langaton lähiverkko freedom.

Kuortaneelta on myös löydetty noin 400 vuotta vanha ruuhi.

Historia

Kuortaneella on ollut asutusta jo Suomusjärven kulttuurin kaudella. Kulttuurin asuinpaikkoja ovat mm- Lahdenkangas ja Haavistonharju. Haavistonharju asuinpaikalta on tavattu mm. Suomusjärven kulttuurin hauta. Löydöt sijoittuvat silloisen Litorinameren rannalle, 90 m nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Muita esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja on mm. Lappakangas ja Salmi. Löydetyistä kivikautisista esineistä yleisimpiä ovat taltat, keihäänkärjet ja verkonpainot. Kunnasta on löydetty myös kivikautinen reenjalas.
Maankohoamisen vaikutuksesta rantaviiva vetäytyi kunnan alueelta ja samalla asutus siirtyi länteen päin. Niinpä pronssikauden aikaisia löytöjä Kuortaneella ei ole tehty. Sen sijaan muutamia rautakautisia esineitä on löydetty.

Kuortane asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Seudun ensimmäinen asukas oli Simo Juhonpoika, joka muutti 1549 Ruonan kylään. Vuoden 1557 Kyrön manttaaliluettelon mukaan tällä Kurtana by-nimisellä paikkakunnalla oli 6 taloa. 1500-luvun lopulle tultaessa Kuortaneen taloluettelo käsitti jo 30 taloa. Vaurauden kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä tuli tarve kirkollisten olojen järjestämiseen. Ensimmäinen kirkko paikkakunnalle rakennettiin 1654. Kuortaneen käräjäkunta perustettiin 1794 ja 1798 Kuortaneesta muodostettiin oma kirkkoherrakunta, johon Alavus liitettiin kappelina. Kuortaneen keskeinen sijainti korostui merkittävästi, kun pitäjän halki valmistui 1786 Vaasan ja Kuopion välinen tieyhteys. Tällöin myös Kuortaneen Salmesta tuli tärkeä kauppa- ja kauttakulkupaikka- Tähän liikenteellisesti keskeisen sijaintiin liittyy yksi paikkakunnan historian vaikeimmista hetkistä. Kuortaneella käytyä Ruonan ja Salmen taistelua on luonnehdittu Suomen sodan verisimmäksi ratkaisutaisteluksi. Ruonan ja Salmen taistelu joka käytiin 1. – 2. syyskuuta 1808 suomalalaiset menettivät kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina yhteensä 680 miestä. Ruonan taistelun muistomerkki on pystytetty Nurminiemeen.

Tervanpoltto on yksi Kuortaneen kulttuurihistorian merkittävimpiä tekijöitä. Jo 1600-luvulla tervanpoltto muodostui kuortanelaisille tärkeän sivuelinkeinon. 1700-luvun puolivälissä alkoi todellinen tervanpolton valtavyöry. Tällöin Kuortaneella poltettiin tervaa vuosittain yli 1000 tynnyriä. Viimeinen noususuhdanne tervamarkkinoilla sattui 1860-luvun loppupuolella. Tällöin Kuortaneen kihlakunnasta myytiin tervaa 25000 tynnyriä vuodessa, minkä määrän koko maassa ylitti ainoastaan Kajaanin kihlakunta. Kuortaneen seudulta on löydetty kaikkiaan yli 300 tervahautaa.
Sitä mukaan kun tervanpoltto sai yhä suuremman merkityksen, se toi paikkakunnalle vaurautta. Kuuluisat kaksifooninikiset talonpoikaistalot rakennettiin Kuortaneella pääasiassa 1800-luvun alkupuolella. Ensin otettiin käyttöön yksitupaiset ja sitten kaksitupaiset tuparahdit. Kuortaneen jäljellä olevat 170 kaksifooninkista asuinrakennusta esittävät kokonaisuutena yhtä kaikkein arvokkainta helmeä suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa Kuortane ilma näitä talonpoikaistalojaan olisi vain yksi maaseutukunta toisten samanlaisten joukossa.
Korsholman itäisen jaon yhteydessä perustettiin 1834 Kuortaneen kihlakunta, johon kuuluivat Keuruu, Pihlajavesi, Multia, Kuortane, Alavus, Töysä, Ähtäri, Virrat, Ruovesi, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Lappajärvi, Evijärvi, Vimpeli ja Kortesjärvi.

Kuortaneen väkiluku oli 1960 hieman yli 6000. Vuoteen 1975 mennessä väkiluku oli laskenut peräti 5200 asukkaaseen. Samanaikaisesti oli maatalouden ammatissa toimivien määrä oli pudonnut runsaalla tuhannella hengellä. Epäsuotuisan kehityksen katkaisemiksi Kuortaneella laadittiin 1975 koko valtakunnankin huomioon ottaen uraa uurtava kunnallispoliittiinen kehittämisohjelma. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteeksi asetettiin samanaikaisesti maatalouden kehitysedellytysten turvaaminen, teollisten elinkeinojen monipuolistaminen ja palveluelinkeinojen laajentaminen. Myös jokaiselle talouskylälle laadittiin oma kehittämisohjelmansa.

Luonto

Kuortane sijaitsee itäisellä Etelä-Pohjanmaalla, keskisen Suomenselän alueella. Kuortaneen kohdalla Etelä-Pohjanmaa lakeus ja kankaremaa muuttuvat vaihtelevaksi mäkimaaksi. Kuortaneen korkein kohta, Jäkälämäki kohoaa 204 metrin korkeuteen, kun taas Kuortaneenjärven pinta on 75 m korkeudella.

Kuortaneen maisemakuvaa hallitsevat kunnan halki virtaava Lapuanjoki ja sen varrelle levittäytyvät yhtenäiset viljelyalueet. Kuortaneenjärvi, pinta-alaltaan 16,5 km2, on Lapuanjoen vesistöalueen suurin järvi. Se on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan ja hyvästä kalasaalistaan. Muista pääasiassa huvila-asutuksen kannalta merkittäviä pikkujärviä ovat Kuhajärvi, Kaarankajärvi ja Porrasjärvi. Aivan oman erityishuomionsa ansaitsee Nisosjärvi. Se on karulla Suomenselällä harvinainen keidas, joka on luokiteltu valtakunnallisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi. Nisosjärvi avautuu maisemassaan selvästi muuta ympäristö alempana, joten sen linnustoa on helppo tarkkailla. Järvellä pesii mm. heinätavi, lapasorsa, jouhisorsa, haapana, piilokki ja punajalkaviklo.

Kuortaneen kallioperän pääkivilajit ovat graniitti ja dioriitti. Kunnan länsiosassa on huomattavia kiilleliuske- ja gneissiesiintymiä. Entisestä Kaatialan maasälpälouhoksesta on tullut keräilijöiden ja korukiven hiojien suosima matkailukohde. Irtaimet maalajit ovat Kuortaneella pääasiallisesti hietaa, hiesusavea ja moreenia. Turve peittää lähes 20 % maa-alasta. Lappakankaan ja Lahdenkankaan soraesiintymiä on hyödynnetty tehokkaasti. Lappakangas on maakunnallisesti tärkeä pohjaveden muodostumisalue.

Kunnan pinta-alasta on hyväkasvuista metsämaata n. 59 %. Mäntyvaltaisten kuivien kankaiden osuus metsämaasta on lähes kolme neljäsosaa. Heikkotuottoiset rämeet ja rahkasuot käsittävät kunnan pinta-alasta n. 16 %. Kaulalamminnevan samoilualueella voi tavata kalasääskeen omalla reviirillään. Kuortaneen riistapolut jättävät taitavan eränkävijän harvoin ilman saalista. Myös sudet ja karhut ovat alkaneet yhä useammin liikkua Kuortaneen kytöpeltojen laitamilla.

Kylät

Kuortane koostuu seuraavista kylistä: Kirkonkylä, Salmi, Ruona, Länsiranta, Kaaranka, Mäyry, Leppälä, Heikkilä, Löyä, Ylijoki ja Luhtala-Kivenmäki.

Kuuluisia kuortanelaisia

• Alvar Aalto, arkkitehti, akateemikko
• Timo Kokkila, sarjakuvapiirtäjä
• Heikki Klemetti, säveltäjä
• Soile Yli-Mäyry, kuvataiteilija
• Iivari Honkola, taidemaalari
• Heikki Mikkilä, talonpoikaisveistäjä
• Yrjänä Lepistö, kirkonrakentaja
• Juho Haanpää, talonpoikaismaalari

Kuortaneen nähtävyyksiä

• Kuortaneen urheiluopisto
• Kuortaneen urheiluhotelli
• Kuortaneen museot
• Kuortaneen kirkko ja kellotapuli
• Hiippakuntakartano Haapaniemi
• Arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon syntymäkoti ja muistoreliefi
• Taiteilija Iivari Honkolan pysyvä näyttely kunnantalolla
• Talonpoikaistyylinen rakennuskulttuuri
• Ruonan vanha kivisilta
• Suomen sodan aikainen Ruonan taistelun muistomerkki
• Tiedon portaat-muistomerkki
• Talvisotaan lähteneiden kuortanelaisten muistomerkki;
• Virtalan saha ja mylly
• Soile Yli-Mäyryn taidehalli
• Kaatialan louhos
• Rasulan louhos eli Ruukin runni
• Sarvikkaan kosket
• Piiskoomänty
• Tervahauta
• Retkeilyreitit

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuortane Wikimedia Commonsissa
• Kuortaneen kunnan kotisivu
• Kuortaneen urheiluopiston kotisivu
• Kuortaneen lukion ja urheilulukion kotisivu
• Tietoja Kuortaneen seurakunnasta ja historiasta
• Googlessa oleva tarkka satelliittikuva

Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alajärvi - Alavus - Evijärvi - Ilmajoki - Isojoki - Jalasjärvi - Karijoki - Kauhajoki - Kauhava - Kuortane - Kurikka - Lappajärvi - Lapua - Seinäjoki - Soini - Teuva - Töysä - Vimpeli - Ähtäri

Entiset kunnat Alahärmä - Jurva - Kortesjärvi - Lehtimäki - Nurmo - Peräseinäjoki - Ylihärmä - Ylistaro - Seinäjoen mlk