Seinäjoen vapaaseurakunta
| Seinäjoen vapaaseurakunta | |
|---|---|
 |
|
 Seinäjoen Vapaakirkko Koulukadulla. |
|
| Suuntautuminen | vapaakirkollisuus |
| Kirkkokunta | Suomen vapaakirkko |
| Perustettu | 1907 |
| Seurakunnan johtaja, pastori | Ari Urhonen |
| Jäseniä | noin 550[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Seinäjoen Vapaaseurakunta on Suomen vapaakirkon jäsenseurakunta, joka toimii Seinäjoella ja sen ympäristössä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1890-luvun alkupuolella piti vapaakirkollinen saarnaaja Fredrik Nyreen hengellisiä kokouksia Seinäjoen asemanseudulla kaasumestari Buurin keittiössä. Muutama vuosi myöhemmin pidettiin samanlaisia kokouksia ruotsiksi ruotsinkielisellä koululla. Tuolloin puhujina olivat Alex Hällis ja A. Hector. Hällisin toiminnan vaikutuksesta tuli vuonna 1903 uskoon postinhoitaja Hildur Petterson. Samoihin aikoihin Seinäjoelle tulivat evankelistat Hanna Hoffren ja Julia Koskela. 17. maaliskuuta 1907 kahdeksan naista perusti Seinäjoen postitalolla Seinäjoen vapaaseurakunnan. Nämä valitsivat joukostaan seurakunnan johtajaksi Hildur Pettersonin.[2]
Jo aiemmin, vuonna 1906, oli alettu suunnitella oman rukoushuoneen hankkimista. Pääasiassa rautatieläisten omistama "Torfvan" -yhtiö lahjoitti seurakunnalle tontin. 7. maaliskuuta 1908 vihittiin käyttöön seurakunnan ensimmäinen rukoushuone. Sen yläkerrassa oli tilat vierailevien saarnaajien yöpymiseen. Vuodesta 1916 lähtien alkoivat seurakunnalle levottomat ja vaikeat ajat, jolloin rukoushuone jouduttiin milloin vuokraamaan, milloin luovuttamaan rautatieläisten lukusaliksi, ruotsinkieliseksi kansakouluksi tai sotilaiden majoituspaikaksi. Sotilaiden jäljiltä rukoushuone oli huonossa kunnossa ja se vuokrattiin myöhemmin Vaasan pelastusarmeijalle. Tuolloin seurakunta itse kokoontui yhteiskoululla ja yhdessä Törnävän kartanon huoneessa. Vuonna 1936 vanha rukoushuone kunnostettiin ja sen kylkeen rakennettiin varsinainen kirkkosali. Tämän jälkeen rukoushuone oli käytössä 1960-luvun alkuun saakka. 12. toukokuuta 1963 vihittiin käyttöön nykyinen, arkkitehti Touko Saaren suunnittelema kirkkorakennus.[2]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seinäjoen Vapaaseurakuntaan kuuluu useita satoja jäseniä. Seurakunnan johtavana pastorina toimii Ari Urhonen, nuorisotyöntekijänä Juha-Pekka Niemelä, seurakuntatyöntekijänä Jonna Mäntylä, lapsityöntekijänä Terhi Pernaa, vanhimmiston puheenjohtajana Kati Nummensalo ja toimistotyöntekijänä Jarno Halonen. Seurakunnan toimintaan kuuluu mm. rukouskokouksia, jumalanpalveluksia, lapsi- ja nuorisotyötä, partiotoimintaa sekä nuorille aikuisille ja muille ryhmille suunnattua toimintaa. Seurakunta avustaa Radio Deitä. Seinäjoen vapaaseurakunnalla on ystävyysseurakuntatoimintaa Israelissa sijaitsevan seurakunnan kanssa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seinäjoen vapaaseurakunta Seinäjoen vapaaseurakunta. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ a b Historia Seinäjoen vapaaseurakunta. Viitattu 5.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
