Uppa
| Uppa | |
|---|---|
 Kaupungin kartta, jossa Uppa korostettuna. |
|
| Kaupunki | Seinäjoki |
| Suuralue | Kantakaupunki |
| Kaupunginosa nro | 3 |
| Väkiluku | 3 672[1] (31.12.2022) |
| Lähialueet | |
Uppa on Seinäjoen keskustan eteläpuolella keskustan välittömässä läheisyydessä oleva asuinalue. Vuoden 2022 joulukuussa Upan asukasluku oli 3 672.[1] Pääosin kerrostaloasutuksesta muodostuvalla alueella sijaitsee mm. Mallaskosken olutpanimo, taidehalli ja Seinäjoen keskusurheilukenttä. Alueella on myös Pajuluoman varren hoidettu puisto- ja ulkoilualue.
Alueella on merkittävä kulttuurihistoriallinen Alvar Aallon suunnittelema hallintokeskus, jossa on teatteri, kirjasto, virastotalo ja Lakeuden Ristin kirkko.[2] Aaltokeskus on Alvar Aallon yhtenäisin rakennuskokonaisuus ja Seinäjoen merkittävin turistinähtävyys.
Upassa sijaitsee myös Uppalan kartano, joka on toiminut ensin Wegelius-suvun ja sittemmin Björkqvist-Koivusalo-suvun kantatilana. Talon viimeisen isännän Jussi Talan mukaan se tunnettiin myös Talan talona. Kartano kuuluu nykyään Upan sukuun kuuluvalle yksityiselle ravintoloitsijalle, joka pitää siinä ravintolaa nimeltä Uppalan kartano.[3] Vapaudentien varressa sijaitsevan kartanon vieressä on Talankuja ja asuntoyhtiö Tala.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kerrostaloja Upassa. -
Lakeuden risti -
Pajuluoma virtaa Upan läpi ja yhtyy Seinäjokeen keskustan pohjoispuolella. -
Aaltokeskus -
K-Market Koulukadulla. -
Alueen kerrostaloja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Museovirasto: Seinäjoen Aalto-keskus www.rky.fi. 2009. Viitattu 12.5.2018.
- ↑ Hynninen, Pirjo: Katsaus Uppalan talon historiaan Seinäjoen Uppa Suku ry. Viitattu 24.9.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uppa Wikimedia Commonsissa
