Pelastusarmeija

Pelastusarmeijan toiminnan laajeneminen

Pelastusarmeijan joulupatakeräys Lausannessa

Pelastusarmeija on protestanttinen liike, jonka hierarkia on järjestetty sotilaallisen kaltaisesti. Pelastusarmeijalaisuuteen kuuluvat hengellisen julistamisen lisäksi korostetusti aineellinen apu sekä toiminta yhteiskunnan huono-osaisten auttamiseksi.^[1]

Pelastusarmeijan juuret ovat metodismissa.^[2] Sen perustivat metodistipappi William Booth ja hänen vaimonsa Catherine Booth Lontoossa 5. heinäkuuta 1865, aluksi nimellä ”Evankelinen kristillinen lähetysyhdistys” (Evangelical Christian Mission). Nimi vaihdettiin 1878 Pelastusarmeijaksi (The Salvation Army), jotta se sopisi paremmin vastikään käyttöön otettuun sotilaallistyyliseen organisaatioon. Pelastusarmeija aloitti toimintansa Yhdysvalloissa vuonna 1880 ja Suomessa 1889.^[3] Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja oli Constantin Boije af Gennäs ja hänen jälkeensä Hedvig von Haartman, jonka aikana Pelastusarmeija kasvoi voimakkaasti ^[4]

Sisällysluettelo

1 Organisaatio
2 Avustuskohteet
3 Toiminta
- 3.1 Joulupata
- 3.2 Julkaisut ja musiikki
4 Pelastusarmeija populaarikulttuurissa
5 Lähteet

Organisaatio [muokkaa]

Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja on Lontoossa työskentelevä kenraali, jonka valitsee Korkea Neuvosto. Pelastusarmeijalla on ollut 18 kenraalia vuoteen 2006 mennessä. Vuosina 1981–1986 kenraalina toimi suomalainen Jarl Wahlström. Nykyinen kenraali Shaw Clifton on työskennellyt virassaan vuodesta 2006.

Avustuskohteet [muokkaa]

Pelastusarmeija keskittyi alkuvuosina pelastamaan alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä, prostituoituja ja muita yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Pelastusarmeijalla on edelleen asunnottomille miehille ja naisille asuntoloita, lasten lomakoteja, päiväkoteja ja lastenkoti. Pelastusarmeija tunnetaan myös kirpputoreistaan, joilla se hankkii rahaa toimintaansa ja hyväntekeväisyyteen. Suomen 1990-luvun alun laman aikana Helsingin Kallion Pelastusarmeijan leipäjono pääsi kansainväliseen lehdistöön.^lähde? Pelastusarmeijan asuntola on monen syrjäytyneen tuki.

Toiminta [muokkaa]

Pelastusarmeijan toiminnan perusyksikkö on osasto, joka vastaa muiden kirkkokuntien seurakuntaa. Osastoja toimii 124 eri maassa. Niissä upseerit työskentelevät päätoimisina työntekijöinä sekä sotilaat oman työnsä ohessa. Osastot järjestävät kaikille tarkoitettuja hengellisiä kokouksia sekä hengellisiä tilaisuuksia esimerkiksi sairaaloissa, vanhainkodeissa, työpaikoilla sekä oppilaitoksissa. Kesällä järjestetään ulkoilmakokouksia toreilla ja puistoissa. Pelastusarmeijassa ei ole kasteen tai ehtoollisen kaltaisia sakramentteja. Armeijan jäsenet kieltäytyvät alkoholista, huumeista, tupakasta ja uhkapelistä. On tavallista, että suuri osa jäsenistä kuuluu kussakin maassa valtionkirkkoon tai muuten hallitsevaan kirkkokuntaan, Suomessa luterilaiseen kirkkoon.

Toimintansa pelastusarmeija rahoittaa keräysvaroilla sekä kirpputorien tuotoista. Liike ottaa varoja vastaan myös kunnilta ja valtiolta. Järjestö toimii useissa maissa yhteistyössä kirkkojen kanssa.

Joulupata [muokkaa]

Pelastusarmeijan joulupata on ollut näkyvä osa työtä Yhdysvalloissa vuodesta 1894, Suomessa vuodesta 1906. Nykyisin joulupatakeräykseen voi osallistua myös Internetissä. Suomen Pelastusarmeija on jäsenenä Suomen ekumeenisessa neuvostossa.

Julkaisut ja musiikki [muokkaa]

Toimintansa alkuajoista lähtien Pelastusarmeija on julkaissut omaa kristillistä lehteään Sotahuutoa.

Pelastusarmeijalla on omaa musiikkia, etenkin torvisoittokuntia. Ne saivat alkunsa ikään kuin sattumalta: rakennusmestari Charles Fry oli hyvin vihainen siitä, että huligaanit käyttäytyivät raa’asti pelastusarmeijalaisia kohtaan, ja tarjoutui kuuden kaksimetrisen poikansa kanssa näiden henkivartijoiksi. Tämä lopettikin varsin pian häiriköinnin, ja koska Fry ja hänen poikansa olivat puhallinmuusikoita, sai tästä alkunsa Pelastusarmeijan ensimmäinen torvisoittokunta.