Harry Potter
Wikipedia
| Harry Potter -kirjat ja luettelot | |
|---|---|
| Harry Potter ja viisasten kivi | kirja, elokuva |
| Harry Potter ja salaisuuksien kammio | kirja, elokuva |
| Harry Potter ja Azkabanin vanki | kirja, elokuva |
| Harry Potter ja liekehtivä pikari | kirja, elokuva |
| Harry Potter ja Feeniksin kilta | kirja, elokuva |
| Harry Potter ja puoliverinen prinssi | kirja, elokuva |
| Harry Potter ja kuoleman varjelukset | kirja, elokuva |
| Huispaus kautta aikojen | |
| Ihmeotukset ja niiden olinpaikat | |
| Luettelot käsitteistä, sivuhahmoista ja loitsuista | |
Harry Potter on englantilaisen lasten- ja nuortenkirjailijan J. K. Rowlingin kirjoittama kirjasarja ja kirjasarjan pohjalta tehty elokuvasarja. Kirjojen ja elokuvien pääosassa esiintyy velhopoika, jonka nimi kantaa koko sarjaa. Potter-kirjat ovat saavuttaneet erittäin suuren suosion ympäri maailmaa.
Viittä ensimmäistä osaa on myyty yhteensä yli 300 miljoonaa kappaletta ja kirjoja on käännetty kaikkiaan 65 kielelle. Kirjasarjan seitsemäs ja viimeinen osa, Harry Potter ja kuoleman varjelukset ilmestyi 21. heinäkuuta 2007.[1] Suomeksi viimeinen kirja ilmestyi 7. maaliskuuta 2008. Vaikka kirjat on ensisijaisesti suunnattu lapsille ja nuorille, kirjasarjalla on paljon faneja myös aikuisten keskuudessa.
Viidestä Harry Potter -elokuvasta syyskuuhun 2007 mennessä koostuva sarja nousi euromääräisesti maailman kaikkien aikojen myydyimmäksi elokuvasarjaksi. The Guardian -lehden mukaan elokuvat ovat keränneet yhteensä jo 3,3 miljardia euroa, ohittaen muun muassa James Bond ja Tähtien sota -elokuvasarjat.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirja- ja elokuvasarjan historiaa
Kirjasarjan luoja J. K. Rowling on kertonut saaneensa innoituksen Harry Potter -sarjaan vuonna 1990 junamatkalla Lontoosta Manchesteriin. Tällöin hänen täpötäysi junansa juuttui neljäksi tunniksi paikalleen. Rowlingin mukaan hän katseli ulos junan ikkunasta, kun hänen päähänsä pälkähti idea pienestä, ruipelosta ja tummahiuksisesta velhopojasta. Mietittyään asiaa enemmän hän tuli siihen tulokseen, että velhopojan täytyi käydä velhokoulua. Rowlingilla ei ollut kynää mukanaan, ja kertomansa mukaan hän oli liian ujo lainatakseen sellaista muilta. Niinpä hän vain istui paikallaan neljä tuntia ja kehitteli ideaansa eteenpäin. Vielä saman päivän iltana Rowling alkoi kirjoittaa kirjaa, josta myöhemmin muodostui sarjan ensimmäinen teos Harry Potter ja Viisasten kivi.[3]
[muokkaa] Harry Potter ja viisasten kivi
Rowling kirjoitti ensimmäistä Harry Potter -kirjaansa viisi vuotta. Suurin osa ajasta kului lähinnä sääntöjen luomiseen, eli siihen, mitä velhot voivat ja mitä eivät voi tehdä. Saatuaan kirjan valmiiksi Rowling tarjosi sitä useille kustantajille. Yhteensä kymmenen kustantamoa hylkäsi kirjan, kunnes juuri lapsille suunnatun kirjallisuuden osaston perustanut Bloomsbury kiinnostui kirjasta ja tarjoutui ostamaan sen oikeudet noin 2000 punnalla. Summa oli työttömälle Rowlingille iso raha, ja hän suostui tarjoukseen. Bloomsbury pelkäsi, etteivät pojat lukisi naiskirjailijan kirjoittamaa kirjaa ja siksi yhtiö taivutteli Rowlingin ottamaan itselleen taiteilijanimeksi J. K. Rowlingin. Kirjain J tuli Rowlingin etunimestä Joanne, kirjain K puolestaan merkitsi Kathleenia ja oli Rowlingin edesmenneen isoäidin nimi.[3]
Kirjasarjan ensimmäinen osa Harry Potter ja Viisasten kivi julkaistiin lopulta 26. kesäkuuta 1997. Bloomsbury ei markkinoinut sitä mitenkään erityisesti, mutta se sai siitä huolimatta sangen positiivista palautetta. Teosta kuitenkin myös arvosteltiin, eikä se aluksi saavuttanut Isossa-Britanniassa kovinkaan valtavaa menestystä.
Tärkeä käännekohta oli, kun kirjan Yhdysvaltain-oikeuksista käytiin tiukka huutokauppa, joka päättyi lopulta kustannusyhtiö Scholasticin voittoon. Se sai maksaa Yhdysvaltain julkaisuoikeuksista jopa 100 000 dollaria. Huutokauppa ja erityisesti korkea hinta huomioitiin myös lehdistön keskuudessa, ja Rowling nousi tällöin ensimmäistä kertaa kunnolla julkisuuteen. Korkea hinta pakotti osaltaan Scholasticin markkinoimaan kirjaa näyttävästi; se halusi välttää tappioita maksettuaan itse suuren hinnan oikeuksista. Viisasten kiven ensipainos Yhdysvalloissa oli peräti 500 000 kappaletta, ja se julkaistiin vuonna 1998.
[muokkaa] Toinen, kolmas ja neljäs kirja
Ennen kirjan Harry Potter ja viisasten kivi ilmestymistä Rowling kirjoitti jo sarjan toista kirjaa, Harry Potter ja salaisuuksien kammio. Työnsä ohessa Rowling kirjoitti toista kirjaa ja sai lopulta avukseen stipendin, jonka ansiosta hänellä oli varaa ostaa tietokone kirjoittamista helpottaakseen.
Kahden viikon päästä ensimmäisen kirjan julkaisusta Rowling luovutti Bloomsburylle toisen kirjan valmiin käsikirjoituksen. Harry Potter ja salaisuuksien kammio julkaistiin vuonna 1998, jolloin Harry Potter ja viisasten kivi oli jo kohonnut Britannian bestsellerlistan kärkeen. Toinen kirja teki Rowlingista miljonäärin.
8. heinäkuuta 1999 julkaistiin sarjan kolmas kirja, Harry Potter ja Azkabanin vanki. Kirja lisäsi Rowlingin kuuluisuutta ja varallisuutta ja tämä joutui vierailemaan useissa tilaisuuksissa ja myynninedistämistapahtumissa.
Neljännen kirjan kirjoittamisen aikaan lehdistö nosti julkisuuteen Rowlingin epäonnistuneen avioliiton. Rowling ei pitänyt lehtien tavasta käsitellä asiaa ja alkoi suhtautua varauksellisemmin julkisuuteen. Neljäs kirja eli Harry Potter ja liekehtivä pikari saatiin kuitenkin julkaistua vuonna 2000. Ehkäpä juuri lehdistön takia Rowling lisäsi neljänteen kirjaansa Rita Luodikon (engl. Rita Skeeter), ärsyttävän ja kaikkea vääristelevän uutisreportterin hahmon.
[muokkaa] Viides kirja
Potter-fanit ympäri maailmaa saivatkin odottaa viidettä kirjaa kauan. Syy siihen oli Rowlingin oikeusjuttu, joka venyi hyvinkin pitkäksi. Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyi englanninkielisenä 21. kesäkuuta 2003. Suomen kielelle käännetyistä Potter-kirjoista kyseinen kirja oli sivumäärältään suurin (1050 sivua). Suomennos ilmestyi 12. maaliskuuta 2004. Viidettä kirjaa myytiin pelkästään Yhdysvalloissa noin 13 miljoonaa kappaletta. Kirjassa Rowling esitteli paljon uusia henkilöitä ja paikkoja.
[muokkaa] Kuudes kirja
16. heinäkuuta 2005 ilmestyi sarjan kuudes kirja, Harry Potter ja puoliverinen prinssi. Suomennos ilmestyi 16. maaliskuuta 2006. Kirjaa on myyty pelkästään Yhdysvalloissa jo yli 12 miljoonaa kappaletta. Kuudennessa kirjassa seurataan entistä tarkemmin Tylypahkan oppilaiden seuraelämää. Kirjan pohjalta tehtävän elokuvan kuvaukset alkoivat syyskuussa 2007 ja se ilmestyy elokuvateattereihin 21. marraskuuta 2008.
[muokkaa] Seitsemäs kirja
Rowling sai sarjan viimeisen kirjan valmiiksi 11. tammikuuta 2007 edinburghilaisessa Balmoral-hotellissa. Kirjan nimi on Harry Potter ja kuoleman varjelukset.[4] Tämä viimeinen kirja on synkin kaikista Harry Potter-kirjoista, koska kuolemalla on suuri osa tarinankulussa. Kirja on Harry Potter -sarjan viimeinen, sillä Rowling on ilmoittanut, ettei aio kirjoittaa enempää Harrya käsitteleviä kirjoja, mutta samalla huomautti, ettei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan. Rowling saattaa kirjoittaa Harry Potter -maailmasta tietosanakirjatyyppisen kirjan tai lisää Harryn koulukirjoja, joista osan hän onkin jo kirjoittanut Huispaus kautta aikojen ja Ihmeotukset ja niiden olinpaikat, mutta näiden tuotto menisi hyväntekeväisyyteen. Seitsemäs kirja ilmestyi maailmanlaajuisesti 21. heinäkuuta 2007. Suomennos ilmestyi 7. maaliskuuta 2008.
[muokkaa] Hyväntekeväisyyskirjat
J.K. Rowling on kirjoittanut myös kaksi ns. "oppikirjaa" joiden tuotto meni kokonaan hyväntekeväisyyteen. Rowling kirjoitti kirjat kirjojen Harry Potter ja liekehtivä pikari sekä Harry Potter ja Feeniksin kilta välisenä aikana. Kirjat tuottivat miljoonia euroja hyväntekeväisyyteen.[5] Näitä kirjoja ei ole enää saatavilla suurina määrinä.
- Huispaus kautta aikojen (Quidditch Through The Ages by Kennilworthy Whisp 2001, suom. 2001)
- Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (Fantastic Beasts and Where to Find Them by Newt Scamander 2001, suom. 2001)
[muokkaa] Elokuvaoikeudet
Elokuva-ala oli kiinnostunut Harry Potterista kirjojen saaman suuren suosion vuoksi. Vuoden 1999 lopulla asia oli saatu neuvoteltua valmiiksi. Warner Bros. sai tuottaa elokuvat ja samalla oikeudet oheistuotteisiin, mutta Rowling sai sananvaltaa elokuvien sisältöön. Rowling teki yhteistyötä elokuvan ohjaajan Chris Columbuksen ja näyttelijöiden kanssa. Hän oli myös valvomassa, ettei käsikirjoitus olisi ristiriidassa kirjan tapahtumien kanssa.
Rowlingin vaatimuksesta elokuvassa säilyi brittiläinen sävy, eikä yhdysvaltalaisia näyttelijöitä juurikaan käytetty. Rowling joutui joustamaan vain siinä, että Yhdysvalloissa elokuvan nimeen tuli philosopher-sanan (filosofi) sijaan sorcerer-ilmaus (noita, velho); ensiksi mainitun ilmauksen uskottiin olevan liian vieras yhdysvaltalaisille. Kohtaukset, joissa ilmaus mainittiin, kuvattiin kahteen kertaan. Harry Potter ja viisasten kivi -elokuvan maailman ensi-ilta pidettiin 4. marraskuuta 2001. Elokuva tuotti 968 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä nosti sen yhdeksi kaikkien aikojen tuottoisimmaksi elokuvaksi.
Vuonna 2002 ilmestyi Harry Potter ja salaisuuksien kammio -elokuva. Kuten ensimmäisen elokuvan, myös tämän oli ohjannut Chris Columbus, ja pääosien esittäjät olivat suureksi osaksi samoja kuin ensimmäisessä elokuvassa. Kuvausten aikana professori Dumbledorea esittänyt Richard Harris menehtyi syöpään. Toisen elokuvan budjetti oli 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja se tuotti yli 876,5 miljoonaa dollaria.
Harry Potter ja Azkabanin vanki sai ensi-iltansa 31. toukokuuta 2004. Tämä elokuva oli aikaisempaa synkempi tunnelmaltaan, ja sen ohjaajakin oli toinen kuin kahdessa edellisessä elokuvassa. Monet kriitikot pitivät elokuvaa siihen mennessä parhaimpana ja laskivat tason nousun ohjaaja Alfonso Cuarónin ansioksi. Elokuvan budjetti oli 130 miljoonaa ja se tuotti vähemmän verrattuna edellisiin osiin, "vain" 789,8 miljoonaa dollaria.
18. marraskuuta 2005 sai ensi-iltansa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Elokuvan oli ohjannut Mike Newell, ja musiikista vastasi edellisistä osista poiketen Patrick Doyle; hän käytti kuitenkin John Williamsin luomia teemoja. 150 miljoonan dollarin budjetilla tehty elokuva tuotti maailmanlaajuisesti 892,2 miljoonaa.
Viidennen kirjan pohjalta kuvattu elokuva Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyi valkokankaille 13. heinäkuuta 2007.[6] Arviolta noin 150 miljoonan dollarin budjetilla tehdyn elokuvan ohjaajana toimi David Yates. Päähenkilöiden rooleissa nähtiin samat kasvot kuin ennenkin.
[muokkaa] Suosio ja rahallinen menestys
Harry Potter -tuotemerkki on osoittautunut suoranaiseksi rahasammoksi. Markkinoille on ilmaantunut kirjojen ja elokuvien lisäksi erilaisia oheistuotteita, kuten muovisia taikasauvoja tai Harry Potter -figuureja. Myös kirjat ja elokuvat ovat tuottaneet tekijöilleen kasoittain rahaa, sillä pelkästään Harry Potter -kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 300 miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty 64 eri kielelle. Joidenkin arvioiden mukaan J. K. Rowlingista on kirjojensa myötä tullut rikkaampi kuin Kuningatar Elisabeth II:sta[7] Ainakin hän on Hollywoodin toiseksi rikkain nainen. Häntä rikkaampi on vain Oprah Winfrey.
Sarjan kolmea ensimmäistä osaa oli vuoteen 2005 mennessä myyty 27,6 miljoonaa kappaletta.[8] Rowling olikin ensimmäinen romaanikirjailija, jolla oli New York Timesin bestsellerlistalla neljän eniten myydyn joukkossa kolme teosta 16 viikkoa.[9] Neljännestä ja viidennestä kirjasta oli molemmista otettu siihen mennessä suurimmat kirjojen ensipainokset: Liekehtivästä pikarista 4,8 miljoonaa (3,8 miljoonaa USAan, loput Britanniaan) ja Feeniksin killasta 8,5 miljoonaa kappaletta.[8][9] Esimerkiksi Liekehtivän pikarin painosmäärä oli 40 kertaa enemmän kuin mitä bestseller-listoilla yleensä olevista otetaan ja sitä oltiin varattu etukäteen 5,3 miljoonaa kappaletta.[9] Se olikin sitten myös nopeimmin myyty kirja: parissa päivässä ilmestymisen jälkeen 3,8 miljoonan kappaleen painoksesta oli myyty kolme miljoonaa kappaletta.[8]
Harry Potterista on tullut kansainvälinen menestys ja J. K. Rowlingista kansainvälinen kuuluisuus. Harry Potterin suosiota kuvaamaan käytetään joskus epävirallisesti sanaa Pottermania.
[muokkaa] Kritiikki
Harry Potter -kirjoja kohtaan on esitetty kritiikkiä etenkin katolisen kirkon suunnalta. Paavi Benedictus XVI on ilmoittanut, ettei pidä Harry Potter -sarjasta ja että Potter-kirjat jäytävät ”kristityn sielua ennen kuin se on ehtinyt kunnolla kehittyä”.[10][11]
Kirjailija J. K. Rowling on myös haastettu oikeuteen plagioinnista. Yhdysvaltalainen kirjailija Nancy Stouffer syytti Rowlingia oman kirjansa plagioinnista ja nosti häntä vastaa kanteen Yhdysvalloissa. Oikeus päätti jutun Rowlingin hyväksi. Oikeudenkäynti oli osasyy siihen, että sarjan viides kirja valmistui odotettua myöhemmin.
[muokkaa] Paikat
-
Pääartikkeli: Luettelo Harry Potter -käsitteistä
Harry Potter -kirjasarjassa on useita maagisia paikkoja. Velhot ovat onnistuneet piilottamaan nämä hyvin, eivätkä jästit ole onnistuneet löytämään niitä. Isossa-Britanniassa asuville velhoille tärkeimmät paikat ovat Laituri 9 3/4 King's Crossin asemalla, Viistokuja, Taikaministeriö, Tylypahka, Tylyaho sekä Pyhän Mungon taikatautien ja -vammojen sairaala. Jokainen niistä on suojattu hyvin, etteivät jästit löytäisi niitä. Esimerkiksi jos jästi katsoisi Tylypahkaa, näkisi hän vain linnan raunion, joissa olisi kyltti joka ilmoittaisi: VAROKAA, PÄÄSY KIELLETTY, VAARA.[12]
[muokkaa] Tylypahka
-
Pääartikkeli: Tylypahka
Tylypahkan noitien ja velhojen koulu sijaitsee jossakin päin Skotlantia ja se on yksi Euroopan kolmesta suuresta taikakoulusta. Tylypahka on Harry Potter -kirjojen päätapahtumapaikka ja siellä Harry, Ron ja Hermione viettävät suurimman osan kirjasta. Tylypahkassa opetetaan velhoille ja noidille välttämättömiä taitoja kuten pimeyden voimilta suojautumista, loitsuja, yrttitietoa, taikajuomia ja muodonmuutoksia, sekä vähemmän tärkeitä, kuten ennustamista, muinaisia riimuja ja jästitietoa. Kaksi muuta taikakoulua ovat Durmstrang, jonka sanotaan sijaitsevan Bulgariassa ja Beauxbatons, joka sijaitsee Ranskassa.
[muokkaa] Viistokuja
Viistokuja on Lontoossa sijaitseva oma noitien ja velhojen katu. Sieltä Tylypahkan oppilaat voivat hankkia itselleen koulukirjoja ja muita koulutarvikkeita kuten taikasauvoja, noidankattiloita ja taikajuoma-aineksia. Viistokujalle pääsee hormipulveria käyttämällä tai Vuotava Noidankattila -nimisestä pubista. Viistokujalla on myös pankki nimeltä Irveta, jossa velhot ja noidat säilyttävät rahojaan.
[muokkaa] Loitsut
-
Pääartikkeli: Luettelo loitsuista (Harry Potter)
[muokkaa] Hahmot
[muokkaa] Päähenkilöt
[muokkaa] Harry Potter
-
Pääartikkeli: Harry Potter (hahmo)
Harry James Potter on kirjasarjan päähenkilö, joka saa 11-vuotiaana tietää olevansa velho. Harry pääsee opiskelemaan Tylypahkan noitien ja velhojen kouluun, jossa hänelle opetetaan taikuutta. Harry menestyy koulussa vaihtelevasti ; liemitunneilla surkeasti, mutta pimeyden voimilta suojautumisen tunneilla Harry loistaa. Elokuvissa Harrya näyttelee Daniel Radcliffe.
Päästyään Tylypahkaan Harry sijoitetaan Rohkelikon tupaan. Koulunkäynti ensimmäisenä vuotena kuitenkin muuttuu Harryn päästyä Lordi Voldemortin, joka aikoo ryöstää legendaarisen Viisasten kiven, jäljille. Lukuvuoden lopussa Harry kohtaa Voldemortin taistelussa ja voittaakin tämän. Taistelu ei kuitenkaan jää ainutkertaiseksi, ja Harry joutuukin mittelemään voimiaan tämän kanssa vielä useasti. Viidennessä kirjassa (Harry Potter ja Feeniksin kilta) selviää, että Voldemortin on joko kuoltava Harryn kädestä tai Voldemortin täytyy tappaa Harry.
Kuoleman Varjelukset kirjassa kerrotaan yhdeksäntoista vuoden jälkeisiä tapahtumia. Harry on mennyt naimisiin Ginny Weasleyn kanssa ja heille on syntynyt kolme lasta: Vanhin poika James Sirius, seuraavana myös poika Albus Severus ja kolmantena ja viimeisenä tytär Lily Luna. Rowling on myös kertonut, että Harrysta tuli aurori.
[muokkaa] Ron Weasley
-
Pääartikkeli: Ron Weasley
Ronald Bilius Weasley on Harryn ensimmäinen ystävä. Harry tapasi Ronin kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi junamatkalla Tylypahkaan. Hänellä on punaiset hiukset (niin kuin kaikilla muillakin Weasleyillä). Ron kuuluu Weasley-nimiseen velhosukuun. Hänen isänsä Arthur Weasley on tavallinen ministeriön virkamies ja hänen äitinsä Molly Weasley kotirouva, joten Ronin perhe ei ole kovinkaan varakas, mikä onkin yksi Ronin heikoista kohdista ja hän ärsyyntyy asiasta helposti. Ron pelkää kuollakseen hämähäkkejä, mikä käy ilmi toisessa kirjassa kun hän kohtaa jättiläishämähäkki Hämäkäkin.
Ronin perheeseen kuuluvat isä Arthur, äiti Molly, pois muuttaneet vanhimmat pojat Bill ja Charlie, tärkeilevä Percy, kaksoset Fred ja George, Ron ja nuorin lapsista (ja ainoa tyttö) Ginny. Elokuvissa Ronia näyttelee Rupert Grint.
[muokkaa] Hermione Granger
-
Pääartikkeli: Hermione Granger
Hermione Jean Granger on yksi Harryn ystävistä ja Harry Potter -kirjasarjan tärkeä hahmo. Hermione menestyy koulussa hyvin ja on jästisyntyinen (kumpikaan vanhemmista ei osaa taikoa), minkä vuoksi Draco Malfoy vihaa häntä ja haukkuu "kuraveriseksi". Hermionella on ruskea tukka ja ensimmäisissä kirjoissa myös pitkät etuhampaat, mutta hän pienennyttää ne kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Hermione välittää paljon saamistaan arvosanoista ja yksikin erehdys kokeessa on hänelle pettymys ("se saattaa olla juuri se virhe joka erottaa hyväksytyn hylätystä"). Hermione on kuitenkin vuosikurssinsa paras ja hyvissä väleissä tiukan professori McGarmiwan (engl. Prof. McGonagall) kanssa. Elokuvissa Hermionea näyttelee Emma Watson.Hermionen toineen nimi on Jean. Lempiruoka on kanasalaatti. Lempijuoma lähdevesi. Hermionen lempiaine on numerologia. Kirjassa: Harry Potter ja liekehtivä pikari Hermione perustaa S.Y.L.K.Y.-yhdistyksen(samat yhteiset lait kotitontuillekin-yhdistys).
[muokkaa] Lordi Voldemort
-
Pääartikkeli: Lordi Voldemort
Lordi Voldemort on velhomaailmaa uhkaava pahan puolelle vuosikymmeniä sitten kääntynyt velho. Lordi Voldemortin kasvot ovat liidunvalkeat, tämän silmät ovat punaiset ja nenän tilalla on vain kaksi sierainaukkoa kuten käärmeellä. Voldemort on kalju ja lisäksi myös psykopaatti. Hän nauttii toisten kuolemasta ja kiduttamisesta. Voldemort itse pelkää kuolemaa ja pimeyttä yli kaiken. Voldemort ohjaa kuolonsyöjiä jotka ovat Voldemortille vannoutuneita velhoja ja noitia.
Lordi Voldemort oli aikanaan Tylypahkan oppilas nimeltä Tom Lomen Valedro (engl. Tom Marvolo Riddle), joka menestyi hyvin koulussa ja saavutti lähes koko opettajakunnan sympatiat. Hän oli kuitenkin nuoruudestaan lähtien taipuvainen käskemään muita ja satuttamaan niitä, jotka olivat eri mieltä hänen kanssaan. Lopulta hän houkutteli Professori Kuhnusarvion (engl. Horace Slughorn) kertomaan itselleen hirnyrkeistä (engl. horcrux), sielunpalasten ankkureista, joiden avulla voisi saavuttaa itselleen kuolemattomuuden. Valedro käytti seuraavat vuodet hirnyrkkien luomiseen ja menetti vähä vähältä ihmisyyttään. Lopulta hänellä oli kuusi (tosiasiassa seitsemän) hirnyrkkiä, mutta hänestä oli tullut tunteeton psykopaatti. Voldemortin sielunpalasia on sidottuna hirnyrkkiesineisiin tiedettävästi 6 ja viimeinen eli alkuperäinen sielu on Voldemortissa itsessään. Elokuvissa Voldemortia näyttelee Ralph Fiennes.
Lordi Voldemortin nimeä ei moni uskalla sanoa ääneen, joten häneen viitataan kiertoilmauksin, mm. Tiedät-kai-kuka ja Hän-joka-jääköön-nimeämättä. Poikkeuksia kumminkin on, nimittäin itse Dumbledore kutsuu Voldemortia aina nimellä, ja Harry kutsuu myös, hän ei nimittäin suostu käyttämään kiertoilmauksia vihollisestaan. Myös Sirius Musta, Remus Lupin ja loppuvaiheessa myös Hermione Granger käyttävät Voldemortista tämän oikeaa nimeä. Kouluaikoina kaikki muut opettajat paitsi silloinen muodonmuutosten opettaja Dumbledore olivat sitä mieltä että Tom on hyvä poika. Dumbledore piti Tomia silmällä ja suhtautui häneen varauksin.
Tom Lomen Valedro (Voldemort) on puoliverinen ; hänen isänsä oli jästi ja hänen äitinsä oli noita. Tom sai alkunsa, kun hänen kaltoin kohdeltu teini-ikäinen äitinsä haikaili usein talonsa ohi ratsastavaan, komeaan jästimieheen. Voldemortin äidin nimi oli Merope Kolkko, ja Kolkon suvussa oli aina ollut taipuisuutta väkivaltaan ja sekasortoon ; heillä oli nimittäin tapana mennä naimisiin serkkujensa kanssa. Niinpä, kun Meropen isä, eli Voldemortin äidinisä, viedään velhovankila Azkabaniin syytettynä jästin kimppuun käymisestä, Merope oli ensimmäistä kertaa elämässää yksin ja vapaa. Hänen taikomisensa oli tuskin koskaan päässyt valtoihinsa isänsä hirmuvallan alla. Kun nyt Meropella oli valta tehdä mitä vaan, hän keitti kattilallisen lemmenjuomaa. Ei nimittäin ollut kovin vaikea saada yksin ratsastava nuori jästimies juomaan lasillinen "vettä" kuumalla ilmalla. Lemmenjuoma tepsi, ja jästimies Tom Valedro vanhempi karkasi Meropen kanssa naimisiin.
Tästä vuoden kuluttua Merope tuli raskaaksi. Pian kuitenkin Tom Valedro vanhempi palasi takaisin kyläänsä ilman vaimoaan, ja puhui usein tulleensa "huiputetuksi" tai "nenästä vedetyksi". Merope, joka nimittäin rakasti syvästi aviomiestään, oli jo huumaantuneessa tilassaan alkanut luulla, että mieskin oli rakastunut häneen, ja lopetti lemmenjuoman juottamisen miehelleen. Merope saikin pettyä, kun Tom lähti, ei ilmoittanut itsestään enää mitään eikä vaivautunut edes selvittämään, miten hänen lapselleen kävi.
Merope masentui täysin, ja eräänä iltana hän ilmestyi orpokodin portaille todella huonovointisena. Tästä tunnin kuluttua hän synnytti pojan, ja synnytyksestä tunnin kuluttua kuoli. Tom Valedro nuorempi eli lapsuutensa orpokodissa kunnes hänet valittiin Tylypahkaan. Tom sai Tylypahkassa ollessaan tietää, että hänen isänsä oli jästi ja jättänyt hänen äitinsä jo ennen hänen syntymää, jolloin hän keksi itselleen uuden nimen lordi Voldemort, joka oli anagrammi hänen nimestään. Nuori Voldemort etsi isänsä käsiinsä ja murhasi tämän vanhempineen heidän kotitalossaan Pikkuhirttivaaran kylässä ja lavasti syylliseksi enonsa Morfin Kolkon.
[muokkaa] Albus Dumbledore
-
Pääartikkeli: Albus Dumbledore
Albus Percival Wulfric Brian Dumbledore toimi Tylypahkan rehtorina ja oli tunnettu alkemistisesta työstään Nicholas Flamelin kanssa. Rehtori Dumbledore vastusti pimeyden voimia ja tietyissä tapauksissa taikaministeriötä loppuun asti. Rehtori Dumbledore piti ja varmasti pitää edelleen kamarimusiikista ja keilaamisesta (Harry Potter ja Viisasten Kivi, Harryn saama 'kuuluisia velhoja -suklaasammakkokortti'). Bill Weasley sanoi Feeniksin killassa Dumbledoren sanoneen että ministeriö saa vaikka miten haukkua hänet kunhan häntä ei poisteta suklaasammakkokorteista.
Albus Dumbledorella ja Harry Potterilla oli aina ollut läheisempi suhde kuin oppilaalla ja opettajalla yleensä, mikä lienee ilmeistä. He ymmärsivät toisiaan, ja olivat siis hyviä ystäviä keskenään. Dumbledore pelkäsi Voldemortin käyttävän Harrya hyväkseen häntä vastaan, joten Dumbledore ei ollut läheisissä väleissä Harryn kanssa suurimmaksi osaksi Feeniksin Kiltaa, tosin aivan loppupuolella, Sirius Mustan kuoltua, Dumbledore viettää juttuhetken Harryn kanssa omassa työhuoneessaan
Kuudennessa kirjassa Severus Kalkaros tappaa rehtori Dumbledoren. Itse Voldemort antoi tehtävän ensin Draco Malfoylle, joka isänsä jouduttua Azkabaniin oli liittynyt kuolonsyöjiin. Severus vannoi rikkumattoman valan Dracon äidille, ja lupasi siis pitää Dracoa silmällä ja tarkkailla tehtävän edistymistä. Samalla hän myös lupasi hoitaa asian Dracon puolesta, jos hän ei itse siihen pystyisi. Draco ei kyennyt tappamaan Dumbledorea, joten Kalkaroksen oli tehtävä se, sillä hän oli vannonut rikumattoman valan Narcissalle. Se tarkoittaa, että jos hän rikkoisi valansa, hän kuolisi.
Dumbledore oli tiettävästi ainoa velho, jota Voldemort on pelännyt. Kahdessa ensimmäisessä elokuvassa Dumbledorea näytteli Richard Harris, joka kuoli vuonna 2002. Viimeisimmissä (3–5) elokuvissa rehtorin saappaissa on nähty Michael Gambon.
[muokkaa] Severus Kalkaros
-
Pääartikkeli: Severus Kalkaros
Severus Kalkaros on Tylypahkan juomamestari kirjoissa 1–5. Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi hän oli pimeyden voimien opettaja, tappoi Dumbledoren, koska niin oli sovittu.
Severus Kalkaroksella on likainen ja rasvainen musta tukka ja koukkunenä. Hän kuului aikanaan kuolonsyöjiin, mutta vannoi Dumbledorelle hylänneensä heidät. Kalkaros kuolee seitsemännessä kirjassa Voldemortin käärmeen tappaessa hänet. Elokuvissa Kalkarosta näyttelee Alan Rickman.
[muokkaa] Sivuhenkilöt
-
Pääartikkeli: Luettelo Harry Potter -sarjan sivuhenkilöistä
[muokkaa] Kirjasarjan juoni
Harry Potter -kirjat käsittelevät seitsemässä osassa Harry Potterin elämää siitä pitäen kun hän sai 11-vuotiaana tietää olevansa velho ja pääsevänsä Tylypahkaan noitien ja velhojen kouluun. Loppujen lopuksi Potterin ja sivuhenkilöiden opinnoista mainitaan yleensä vain lyhyesti, ja yleensä Harry Potterilla onkin jokin huoli tai mysteeri, joka painaa hänen mieltään. Kirjan kantava teema on Harryn seitsenvuotinen taistelu lordi Voldemortia vastaan. Harry Potter-kirjasarjat loppuivat seitsemänteen kirjaan.
[muokkaa] Videopelit
Electronic Arts on julkaissut Harry Potter -kirjasarjaan perustuvia videopelejä.
- Harry Potter ja viisasten kivi (videopeli) 2001
- Harry Potter ja salaisuuksien kammio (videopeli) 2002
- Harry Potter ja Huispauksen MM-kisat (videopeli) 2003
- Harry Potter ja Azkabanin vanki (videopeli) 2004
- Harry Potter ja liekehtivä pikari (videopeli) 2005
- Harry Potter ja Feeniksin kilta (videopeli) 2007
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Rowling, J. K. 2007: Publication Date for Harry Potter and the Deathly Hallows.
- ↑ Harry Potter kaikkien aikojen rahasampo. 13.9.2007. Mesta.net Viitattu 13.9.2007.
- ↑ 3,0 3,1 Harryn tarina saa alkunsa Harry Potter-fanit. Viitattu 04. toukokuuta 2007.
- ↑ Viimeinen Harry Potter -suomennos sai nimen Yle. Viitattu 6.2.2008.
- ↑ Harry Potter kumppani s. XIII
- ↑ http://www.hpana.com/news.19370.html]
- ↑ J.K. Rowling Richer than the Queen (englanniksi)
- ↑ 8,0 8,1 8,2 Guinness World Records 2005. 50-vuotisjuhlapainos. s. 184
- ↑ 9,0 9,1 9,2 Guinness World Records. Guinness suuri ennätyskirja 2002. s. 151
- ↑ Uusi Harry Potter rikkoo ennätyksiä MTV3. Viitattu 17.03.2007.
- ↑ ">Vatikaani tuomitsee Harry Potterin. Helsingin sanomat 19.1.2008. (STT)
- ↑ Harry Potter ja Liekehtivä pikari
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Smith, Sean: J. K. Rowling: Harry Potterin luoja: Elämäkerta. Memfis Books, 2003.
- Blake, Andrew: Harry Potterin ilmestys: Lastenkirjallisuus globalisoituvassa maailmassa. Vastapaino, 2004.
- Beahm, George: Jästit ja taikuus: Harry Potterin ja J. K. Rowlingin tarina. Readme.fi, 2007.
- Kapari-Jatta, Jaana: Pollomuhku ja Posityyhtynen. Tammi, 2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tammen Harry Potter -sivut
- Warner Brosin Harry Potter -sivut (englanniksi)
- Bloomsburyn Harry Potter -sivut (englanniksi)
- Harry Potter -fanit
- Harry Potter Bibliography (englanniksi)
- HP-lexicon (englanniksi)
- Harry Potter Wiki
- Harry Potter -huumaa. Ylen Elävä arkisto 2000–2007.
- Vesa Kotilainen: Velhopojan seikkailut kasvoivat kultiksi. Turun sanomat 10.8.2000.
- Veijo Hietala: Harry Potter ja lukemisen arvoitus. Turun sanomat 14.10.2000.
- Mervi Luotonen: Harry Potter hurmaa nyt kaikenikäiset. Turun sanomat 9.9.2001.
- Reijo Vahtokari: Harry Potter ja mielikuvituksen voima. Suomen kuvalehti 27.7.2007.
- Hannu Salmi: Harry Potter ja ilonpilaajat. Turun sanomat 24.7.2007.
- Harry Potter Suomessa 1998-2008. Helsingin sanomien juttusarja.

