Sepsi-78

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sepsi-78
Sepsin tunnus
Koko nimi FC Sepsi-78
Perustettu 1930 SePS
1978 Sepsi-78
Kotikenttä Seinäjoen ravirata
– Kapasiteetti 900
Puheenjohtaja Suomen lippu Jukka Pikkarainen
Sarja Kutonen
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Sepsin vuoden 2007 maalipörssin voittaja Edu on pelannut Veikkausliigaa KuPS:ssa.

Sepsi-78 on Seinäjoella toimiva jalkapalloseura. Se pelasi pääsarjassa kolme vuotta peräkkäin 1980-luvun alussa. Viimeinen kausi, jolloin seura on pelannut edustusjoukkuejalkapalloa (2014 mukaan lukien) on vuonna 2011 (Vaasan piirin Kutonen). [1] Seuran virallinen nimi kokonaan on Jalkapalloseura Sepsi-78[2]. Sepsi-78:n edeltäjä perustettiin vuonna 1930 nimellä Seinäjoen Palloseura eli SePS, mistä on johdettu nykyisen seuran nimi. Nimi jouduttiin muuttamaan, kun SePS meni konkurssiin vuonna 1977. Perustettaessa SePS:n lajeihin kuului jalkapallon lisäksi myös jääpallo. SePS:n tilalle perustettu Sepsi-78 pelasi kaudella 2007 jalkapallon Kakkosen C-lohkossa. Kakkoseen se nousi kaudeksi 2005. Viime vuosikymmeninä Sepsi on kunnostautunut "hissijoukkueena" Suomen kolmannen ja neljännen sarjatason välillä. Vuonna 2007 Sepsi-78:n edustusjoukkue yhdistyi TP-Seinäjoen vastaavan kanssa Seinäjoen Jalkapallokerhoksi, joten Sepsi panostaa nykyisin lähinnä juniorityöhön. Yhdistymisen jälkeen uutena edustusjoukkueena jatkoi Vitosessa pelannut seuran entinen kakkosjoukkue, joka putosi kaudeksi 2009 Kutoseen. Sepsillä oli vuonna 2008 noin 200 junioria, kun kolme vuotta aiemmin niitä oli ainoastaan 70[3]. Vuonna 2010 Sepsissä pelasi noin 250 pelaajaa[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkutaival[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(1930–1961)

Seinäjoen Palloseura eli lyhyemmin SePS perustettiin vuonna 1930 helmikuun 17. päivänä. Perustajana toimi 13 palloilumiestä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin voimistelunopettaja Niilo Joutsenlahti ja sihteeriksi Veli Kaakinen. Samalla lajeiksi päätettiin jalkapallo ja jääpallo. Pari ensimmäistä vuosikymmentä seura panostikin pääasiassa jääpalloon. Se pelasi tuolloin jääpallon Suomisarjassa ja jopa Mestaruussarjassa. Pääsarjajääpalloa Seinäjoella nähtiin yhteensä seitsemän kauden ajan vaihtelevin tuloksin. Tosin jalkapallossakin seuralla oli menestystä.[5] Jo vuonna 1933 maan pääsarjassa pelannut Vaasan Palloseura kävi pelaamassa SePS:aa vastaan näytösluonteisia propagandaotteluja[6]. Ensimmäisen kerran SePS pelasi Suomen jalkapallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli II-divisioonassa vuonna 1945, jolloin se sijoittui oman lohkonsa kuudenneksi. Kaudella 1946–1947 SePS oli jo II-divisioonan pohjoislohkon viides.[7]

Seinäjoen Palloseura kävi vuonna 1947 pelimatkalla Ruotsissa[8]. Samana vuonna SePS voitti jääpallossa Suomensarjan pohjoislohkon voittamalla kaikki kolme otteluaan. Niinpä se nousi Mestaruussarjaan. Nousun kannalta ratkaisevassa ottelussa kaatui Vaasan Palloseura Seinäjoen kapeikolla lukemin 6–2.[9] Mestaruussarjan länsilohkossa SePS kukisti muiden muassa Helsingin Hukat[10]. Kaudella 1947–1948 seura jäi jalkapallossa lohkonsa seitsemänneksi ja putosi alasarjoihin yli vuosikymmeneksi.[7] Tammikuussa 1949 Seinäjoen Palloseura ry. rekisteröitiin yhdistysrekisteriin[11]. Jääpallossa Mestaruussarjasta pudonnut joukkue otti jälleen vuonna 1952 Suomensarjan lohkovoiton voittamalla kaikki ottelunsa. Tärkein voitto oli toiseksi tulleen VPS:n kaataminen 2–0[12]. Vuonna 1956 seura oli lohkonsa toinen tasapisteillä lohkon voittaneen VPS:n kanssa. Ratkaiseva oli ensimmäinen ottelu uudenvuodenpäivänä. Siinä SePS pelasi 3–3 tasapelin VPS:n kanssa kärsien kauden ainoan pistemenetyksensä. Niinpä VPS meni jatkokarsintaan paremman maalieronsa turvin.[13][14]

Jalkapallon alasarjoissa SePS pelasi paljon paikallisotteluita. Muun muassa 1959 se pelasi piirisarjassa paikallispelejä kahdenkin seinäjokelaisen seuran kanssa ja jäi lohkonsa viimeiseksi. Samaisena vuonna SePS luovutti hallisarjassa.[15] Kaudella 1960 SePS sai makoisan voiton pudotettuaan paikallisvastustaja TP-Seinäjoen Suomen Cupista heti ensimmäisellä kierroksella Pennasen ja Lundellin maaleilla. Lopputulos oli 1–2.[16] Vuodelta 1961 mainittakoon, että SePS pelasi kauden päätösottelun paikallisvastustaja Sisua vastaan 387 katsojan edessä. Paikkana oli jo tuolloin SePS:n kotikenttänä toiminut Seinäjoen keskuskenttä. SePS voitti ottelun lopulta lukemin 3–1.[17]

Jalkapallo ykköslajiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(1962–1976)

Seinäjoen Palloseuran logo.

SePS palasi Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle kaudeksi 1962, jolloin se sijoittui yhdeksänneksi. Kausi 1963 toi kuitenkin jo lohkon neljännen sijan SePS:n jäätyä vain kaksi pistettä paikallisvastustaja Seinäjoen Sisun taakse. Seuraavakin kausi toi neljännen sijan, ja kaudella 1965 sijoitus oli kuudes. Paikallispelit kiinnostivat noihin aikoihin: esimerkiksi vuonna 1964 Sisun kotiottelua SePS:aa vastaan seurasi 1385 katsojaa, mikä oli ainakin vielä 1971 kauden jälkeen Sisun yleisöennätys[18]. Vuonna 1966 SePS:n sijoitus lohkossaan oli yhdeksäs. Tuona vuonna seura alkoi keskittää voimansa jalkapalloon. Samalla loppuivat vuodesta 1963 kestäneet paikallispelit Sisua vastaan jälkimmäisen pudottua sarjaporrasta alemmas. Paikallispelit saivat kuitenkin jatkoa SePS:n tehtyä seuraavalla kaudella Sisulle seuraa. SePS:n sijoitus tuolla kaudella oli 11 eli viimeistä edellinen lohkossa, jonka kaksi viimeistä putosivat.

SePS pelasi kausilla 1964–1968 myös piirisarjaa, jossa se oli muun muassa kaudella 1964 luokka I:n toinen ja luokka II:n neljäs[19]. Kaudella 1967 SePS:n A-juniorit pelasivat SM-sarjaa selviytyen lohkostaan jopa loppusarjaan. Siinä SePS jäi kuitenkin viimeistä edelliseksi jättäen taakseen vain helsinkiläisen Pajamäen Pallo-Veikot.[20] Seuran aikuisilla ei kuitenkaan mennyt yhtä hyvin. Joukkue sijoittui piirisarjan luokan I lohkossaan kolmanneksi ja luokassa II sijoitus oli toinen.[21] Kausi 1968 alkoi hienosti ja SePS kaatoi harjoitusottelussa huhtikuussa Seinäjoen lyseon kentällä Seinäjoen Työväen Urheilijat peräti 13–0. Tuossa ottelussa Reino Vaisto teki seitsemän maalia.[22] Samana vuonna SePS osallistui maakuntasarjaan ja oli sen neljäs. Paikallisvastustaja TP:n murskaaminen kauden aikana lukemin 8–1 ja 6–0 oli kuitenkin hyvä suoritus.[23] Reino Vaisto teki heti kauden ensimmäisessä sarjapelissä hattutempun, mikä enteili hyviä tuloksia[24]. 1968 Vaisto tekikin peräti 32 maalia, mikä on seuran yhden kauden ennätys[25]. Suomen Cupissa joukkue eteni kolmannelle karsintakierrokselle, mutta hävisi siellä HPP:lle lukemin 4–2[26]. Piirisarjassa seuran menestys oli myös hyvää ja se voittikin I luokan lohkonsa. Näin se pääsi ottelemaan piirinmestaruudesta VPS:n ja VIFK:n keskinäisen ottelun voittajaa vastaan. Lohkovoitto varmistui, kun SePS löi Sisun lukemin 5–2 Vaiston maalattua neljästi.[27]

Jääpallossa SePS nousi pääsarjaan jälleen kaudeksi 1964–1965. Siinä tuli pohjoisen alkulohkon neljäs sija kymmenellä pisteellä. Kaudella 1965–1966 Palloseura jäi 12 joukkueen pääsarjassa viimeistä edelliseksi. Joukkue voitti kauden 11 ottelustaan ainoastaan yhden ja saavutti neljä pistettä. Tämä tiesi sitä, että joukkue putosi jälleen sarjasta. Tuo kausi jäi SePS:n viimeiseksi jääpallon pääsarjatasolla.[28]

Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle seura nousi jälleen kaudeksi 1972 ja oli heti lohkonsa kolmas. Seuran Paras maalintekijä oli jälleen kymmenen maalia tehnyt Reino Vaisto. Vuonna 1973 sijoitus oli kuudes. Tämä ei kuitenkaan ollut kauden paras saavutus, sillä seura pääsi toiseksi korkeimman sarjatason seurana Suomen Cupin loppuotteluun Helsingin Olympiastadionille, kun se pudotti välierässä Hakan jatkoajan jälkeen lukemin 4–1[29]. Finaalissa SePS kuitenkin hävisi 2846 katsojan edessä Lahden Reippaalle lukemin 1–0. Voittomaalin teki Jari Litmasen isä Olavi.[30] Lisäksi kausi 1973 toi mukanaan seuran sen hetkisen yleisöennätyksen, kun SePS:n kotiottelua HIFK:a vastaan oli seuraamassa 2191 katsojaa[31]. Lisäksi SePS:n vierasottelussa Mikkelin Pallo-Kissoja vastaan katsomossa oli 3661 katsojaa, mikä oli pitkään I divisioonan toiseksi kovin yleisömäärä. Palloseuran kauden paras maalintekijä oli 17 maalia tehnyt Pentti Toivola, joka valittiin kauden jälkeen myös seuran vuoden parhaaksi pelaajaksi.[25] Toivola on SePS:n nimekkäimpiä kasvatteja ja hän pelasi uransa aikana myös A-maajoukkueessa.[32]

Kaudella 1974 SePS:n sarjasijoitus oli kolmas, mutta tuonkin kauden paras saavutus tuli cupissa. Tosin kyseessä oli Viking Cup, jonka finaalissa HJK oli parempi lukemin 1–0.[5] Seuran kauden paras maalintekijä oli jälleen Toivola, joka paukutti yhdeksän häkkiä. Kauden parhaaksi pelaajaksi valittiin kuitenkin Jouko Karttunen. Kaudella 1975 Palloseuran sijoitus oli kuudes ja paras yleisömäärä oli vierasottelussa Kajaanin Palloilijoita vastaan. Tuota ottelua seurasi 2712 katsojaa.[33]. Toivola oli jälleen seuran maalikuningas yhdeksällä maalillaan ja kauden parhaaksi pelaajaksi valittiin Raimo Vierikko.[25]

Kaudella 1976 SePS oli divarin kolmas.[7] Ennen kauden alkua joukkue oli kuvaillut itseään sanoilla kokenut, kestävä ja taistelunhaluinen. SePS:n kotiotteluissa kävi tuolla kaudella yhteensä 7047 katsojaa. Lisäksi I divisioonan joukkueista ainoastaan Lahden Kuusysi pystyi kasvattamaan yleisömääräänsä edelliskaudesta, jos sarjanousijoita ei oteta huomioon.[34] Paras yksittäinen yleisömäärä kotiottelussa tuli MyPaa vastaan ja kirjattiin 1144. Paras maalintekijä oli jo neljännen kerran peräkkäin Pentti Toivola, joka teki seitsemän maalia. Maalipörssin toisen sijan jakoivat Risto Ikola, Hannu Rajaniemi ja Reino Vaisto viidellä maalillaan. Vuonna 1976 SePS selvisi Suomen Cupissa puolivälieriin, mutta siellä Tampereen Ilves pudotti SePS:n lukemin 2–1. Saman vuoden Viking Cupissa Haka kuitenkin pudotti joukkueen jo ensimmäisellä kierroksella lukemin 3–2.[35] SePS:n kauden parhaaksi pelaajaksi valittiin Reijo Latvala.[25]

Eurocupit ohi suun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(1977–1979)

Seuran logosta on myös versio, jossa näkyy perustamis- vuosi.

Vuonna 1977 seura sijoittui sarjassa seitsemänneksi, mutta pääsi jälleen Suomen Cupin loppuotteluun. Siinä se hävisi Olympiastadionilla 2134 katsojan edessä Hakalle lukemin 3–1. Sepsin johtomaalin iski Tapio Haavisto kymmenennellä minuutilla. Johto ei kuitenkaan kauan kestänyt ja jo 19. minuutilla Haka meni rangaistuspotkusta 2–1 johtoon.[29][30] Matkalla välieriin SePS oli pudottanut FoBK:n, RPallon, KaPan ja OTP:n. Välierässään se kukisti Mikkelin Palloilijat niukasti 1–0.[36] Sarjassa SePS keräsi kotiotteluihinsa yhteensä 5429 katsojaa[37]. Yleisökeskiarvo oli 493 ja paras kotiottelun yleisömäärä oli 762, joka tuli MyPaa vastaan. Seuran sisäisen maalipörssin voiton jakoivat Heikki Hyysalo ja Risto Ikola kuudella maalillaan. Näin ollen maalipörssiä aiemmin hallinnut Pentti Toivola jäi neljällä maalillaan jaetulle kolmannelle sijalle yhdessä Reino Vaiston kanssa. Toivola vaihtoikin kauden päätteeksi joukkuetta ja siirtyi paikallisvastustajaan Sisuun.[38]

Heikon talouden seurauksena SePS meni bingohallinsa mukana konkurssiin ja sen tilalle perustettiin Seinäjoen Sepsit ry. nimellä toimiva yhdistys ja edustusjoukkueen nimeksi vaihtui Sepsi-78.[5][11] Kaudella 1978 seura oli kolmas I-divisioonassa kuten toiseksi korkeimman sarjatason nimi silloin kuului. Sepsi-78:lla oli edellisvuoden cupin finaalipaikan ansiosta mahdollisuus päästä Euroopan kentille kaudeksi 1978–1979; Suomen Cupin voittanut Haka sai Suomen mestaruutensa ansiosta paikan Mestarien cupiin, joten Cup-voittajien cupin paikka kuului finaalin hävinneelle seuralle. SePS oli kuitenkin mennyt konkurssiin, eikä Sepsi-78:aa ollut vielä ehditty perustaa ennen maaliskuuta, jolloin euroturnaukseen olisi pitänyt ilmoittautua.[39] Näin ollen Seinäjoella ei ole milloinkaan pelattu eurocupien otteluita. SePS:n ja Sepsi-78:n päävalmentajana ainakin kaudet 1970–1978 toimi Kalle Jaskari[25][40].

Kaudella 1979 I-divisioonan neljä parasta aiemman kahden sijasta pääsivät alkusarjasta jatkoon, joten Sepsin kolmas tila toi paikan SM-karsintasarjassa. Tosin vain maalieron turvin, sillä sarjan viidenneksi jäänyt GBK keräsi Sepsin tavoin 28 pistettä. Karsintaan Sepsi-78 sai kaksi lähtöpistettä. Joukkue nappasi myös kaksi voittoa ja neljä tasapeliä häviten ainoastaan yhden ottelun. Niinpä kymmeneen pisteeseen päässyt Sepsi sijoittui karsinnan neljänneksi ja oli viimeinen, joka lunasti paikan SM-sarjaan seuraavaksi kaudeksi.[7] Alkusarjan maalikuninkuuden jakoi tuolla kaudella Sepsin Hannu Rajaniemi, joka iski yhteensä 15 kertaa pallon maaliin. Samaan pääsi RoPS:n Tuomo Hakala, joka voitti lopulta virallisen maalikuninkuuden saatuaan tehdä maaleja alemmassa jatkosarjassa helpompia vastustajia vastaan Sepsin pelatessa kovatasoisempaa SM-karsintasarjaa.[41] Sepsi pelasi kauden hyvin eikä hävinnyt sarjan aikana yhtään kotiottelua[42]. Suomen Cupissa seuralla ei noihin aikoihin mennyt yhtä hyvin joukkueen hävittyä 250 katsojan edessä LappBK:lle 3–1 jo ensimmäisellä kierroksella[43]. Ainakin 1970- ja 1980-luvuilla SePS:n ja Sepsi-78:n reservijoukkueen nimi oli Sepsit[40][44].

SM-huumaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(1980–1982)

Seinäjoen keskuskenttä on jo pitkään toiminut Sepsin kotikenttänä. Kuva vuoden 2007 OPS-ottelun tauolta.

SM-sarjaan Sepsi lähti edelleen valmentajansa Kalle Jaskarin opein. Kesken heikosti alkaneen kauden maalivahdiksi hankittiin Ruotsin Eskilstunasta Stefan Lindström. Ensimmäinen kausi SM-sarjassa toi sijan seitsemän. Sepsi-78 keräsi runkosarjan 22 ottelussa yhteensä 19 pistettä. Se pääsi ylempään jatkosarjaan, jossa sijoitus ei enää muuttunut. Jatkosarjan pistemääräksi jäi 14. Kauden 29 ottelusta Sepsi voitti yhdeksän ja pelasi viisi tasan. Hieno saavutus kauden lopulla oli, kun joukkue voitti Turun Palloseuran lukemin 5–2[45]. Sepsin edellisen kauden paras maalintekijä Hannu Rajaniemi voitti nyt koko SM-sarjan maalipörssin tehtyään 19 osumaa pelaamissaan 29 ottelussa[46]. Rajaniemen ja Lindströmin lisäksi joukkueen johtohahmoihin kuuluivat Olavi Linjamäki ja Tapio Haavisto. Myös Rajamäen kanssa A-maajoukkueeseen kuulunut Mikko Lampi oli tärkeä pelaaja. Vuonna 2006 paikallinen sanomalehti Ilkka rankkasi Sepsin vuoden 1980 joukkueen maakunnan kaikkien aikojen viidenneksi kaikki palloilulajit siältäneessä listassa.[42] Vuonna 1980 rekisteröitiin myös Jalkapalloseura Sepsi-78 ry (usein pelkkä Sepsi-78 ry)[5][11].

Vuonna 1981 Sepsi sijoittui 20 pisteellään alkusarjassa yhdeksänneksi ja joutui näin niukasti putoamiskarsintaan. Joukkue voitti 22 ottelusta kahdeksan ja pelasi neljä tasan. Sepsi sai kuitenkin karsintaan maksimimäärän eli neljä lähtöpistettä. Karsinnasta neljä parasta saavutti seuraavaksi kaudeksi pääsarjapaikan. Sepsi olikin juuri neljäs, mutta joutui uusintaotteluun viidenneksi jääneen Rovaniemen Palloseuran kanssa, koska molemmat keräsivät 12 pistettä. Uusinnan Sepsi voitti lukemin 3–1 ja säilytti sarjapaikkansa. Vuonna 1981 Sepsi sai myös oman kannatuslaulun, joka soi nykyäänkin Sepsin kotiotteluissa. Laulun nimi on Sepsi Sepsi, ja sen on laulanut Jari Vähäkoski.[47] Vuonna 1982 Sepsi oli pääsarjassa alkusarjan kymmenes saalistettuaan 17 pistettä.[48] Näin ollen se joutui jälleen putoamiskarsintaan. Siihen Sepsi sai kolme lähtöpistettä, mutta voitti ainoastaan yhden ottelun ja pelasi yhden tasan. Niinpä seura sijoittui seitsemällä pisteellään kuudenneksi neljän parhaan päästyä Mestaruussarjaan. Tämä tiesi sitä, että Sepsi oli kolmen vuoden jälkeen pudonnut jälleen I-divisioonaan.[7]

Putoamisen lisäksi kausi 1982 toi mukanaan Suomen hallimestaruuden. Huonosta menestyksestä huolimatta Sepsi saavutti kaudella 1982 ottelussaan Oulun Palloseuraa vastaan yleisöennätyksensä, kun keskuskentän lehtereille kerääntyi 3 400 katsojaa.[49] Vuosina 1981 ja 1982 Sepsissä pelasi myös unkarilainen Ferenc Bene, joka voitti muun muassa Tokion 1964 olympialaisten maalikuninkuuden ja onkin historian kuuluisin Sepsissä pelannut pelaaja.[5] 1980-luvun alussa Sepsillä oli keväisin myös tapana käydä harjoitusmatkalla Budapestissa MTK:n vieraana.[50] Muita Sepsissä SM-sarjaa pelanneita pelaajia olivat muiden muassa Kari Hietamäki ja Kalevi Kontiola. Viimeisellä SM-sarjakaudella seurassa pelasi myös myöhemmin valmentajana mainetta kerännyt Mika Sankala[51]. Sepsin puheenjohtajana parhaimman menestyksen aikaan toimi pitkään Aarne Rosenlund.[32] 1970- ja 1980-luvuista Sepsin ykköspeliasu on muuttunut varsin vähän sillä ainut ero noina aikoina oli, että joukkueen sukat olivat valkoiset nykyisten sinisten sijaan[25][52]. Tosin sukat olivat valkoiset vielä 1990-luvun lopussa[53].

Alasarjojen hissijoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(1983–2003)

SM-sarjasta putoamisen jälkeen seurasi saman tien ahdinko, ja Sepsi putosi heti seuraavalla kaudella 1983 I-divisioonastakin. Seura sijoittui alkusarjassa kymmenenneksi ja karsintasarjassa se jäi kahdeksan joukkueen lohkossa viimeiseksi.[7] Tuo kausi oli Sepsin 18. ja toistaiseksi viimeinen kausi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Vähän iloa Sepsille toi kuitenkin nykyisen verivihollisen TP-Seinäjoen voittaminen Säästöpankki Cupissa vuonna 1984.[54] Suomen Cupissa vuonna 1983 Sepsi selvisi seitsemännelle kierrokselle yhden ainoan voiton ansiosta, kun se kukisti Äänekosken Huiman 2–1. Seitsemännellä kierroksella Sepsi joutui kuitenkin myöntämään TPV:n paremmaksi lukemin 4–0 ja seinäjokelaiset putosivat cupista.[55] 15. heinäkuuta 1984 Sepsi-78 sai kunnian kohdata Vaasan Palloseuran tämän 60-vuotisjuhlaottelussa. Se päättyi lukemiin 1–1.[56]

II-divisioonassa Sepsi onnistui sentään säilymään vuonna 1984, kun seura sijoittui yhdeksänneksi eli oli viimeinen säilyjä. Vuonna 1985 Sepsi sijoittui pohjoislohkossa kuudenneksi, ja vuonna 1986 oli putoaminen jälleen lähellä.[57] Tuolloin Sepsi oli taas viimeinen sarjapaikan säilyttäjä. Lisäksi vuonna 1985 perustettiin Sepsiläisen Jalkapalloilun Tuki ry[11]. Paikalliskamppailut saivat jatkoa vuonna 1987 TP:n noustua II-divisioonaan, mutta Seinäjoen herruus meni tylysti TP-Seinäjoelle sen voitettua kummatkin keskinäiset kohtaamiset ja oltua sarjassa toinen. Sepsin alamäki kuitenkin jatkui sen oltua sarjajumbo. Joukkue keräsi ainoastaan kymmenen pistettä ja putosi jälleen sarjatasoa alemmas neljän vuoden kakkosdivarissa peluun jälkeen.[58] Sepsillä oli kaudella riveissään myös ulkomainen William McNeill. Myös toinen ulkomaalaisvahvistus eli James McMenamin pelasi Sepsissä vuonna 1987.[59]lähde tarkemmin? Hän oli tosin ollut mukana jo edellisellä kaudella[60]lähde tarkemmin?. 1980-luvulla Seinäjoelle rakennettiin talviharjoittelua tukemaan myös kuplahalli, joka tuli kuitenkin Sepsin kannalta liian myöhään alamäen jo alettua[61].

1990-luku alkoi Sepsin pelatessa alasarjoissa. Vuodet 1991 ja 1992 pelattiin sentään kolmanneksi korkeinta sarjatasoa, mutta tämän jälkeen odottivat vielä alemmat sarjat.[62] Kaudella 1992 Sepsin riveissä nähtiin ehkä seuran historian toiseksi nimekkäin pelaaja venäläisen Nikolai Larionovin oltua mukana[63]. Lisäksi TP-Seinäjoesta siirtyivät Sepsiin puolalainen Jerzy Rutkowski ja venäläinen Dmitri Tšugunov[64]. Joitain pilkahduksiakin nähtiin kuten vuonna 1993 piiricupissa saavutettu 2–1-voitto tuolloin I-divisioonassa pelanneesta TP-Seinäjoesta.[65] Sepsi sisuuntuikin ja nousi kaudeksi 1994 II-divisioonaan eli maamme kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Sepsin kapteenina toimi tuolla kaudella vuodesta 1991 seurassa pelannut Raimo Sarajärvi[66]. Sarjassa Sepsi sijoittui kahdeksanneksi. Tämä jäi viimeiseksi sellaiseksi kaudeksi, että Sepsi oli sarjoissa parhaiten sijoittunut seinäjokelainen joukkue. Vuonna 1994 Sepsi myös voitti paikallisvastustaja TP:n ensimmäisen kerran vähintään kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla virallisessa sarjaottelussa. Lukemat olivat 2–1. Sepsin maalintekijät olivat Petri Kujanpää ja Veikkausliigassakin pelannut Lasse Männikkö. Lakeus Turnauksen sarjataulukossa samana vuonna Sepsi sijoittui toiseksi vain pisteen TP-Seinäjokea perässä.[67]

Vuonna 1995 Sepsi-78 sijoittui oman lohkonsa kuudenneksi, eivätkä Sepsin pelaajatkaan maalipörssin kärkipäässä juhlineet. 1995 Sepsiä edusti edelleen myös Dmitri Tšugunov.[68] Kaudella 1997 Sepsi sijoittui länsilohkossa yhdeksänneksi ja joutui karsimaan sarjapaikastaan. Karsinnassa Sepsi vastaan asettui FC Rauma, joka kaatui kahdesti luvuin 6–2 ja 4–2. Näin Sepsin sarjapaikka säilyi.[69] Sepsin kauden paras maalintekijä oli Vesa Yli-Aho kahdeksalla maalillaan[70]. II-divisioonavuosina Sepsin valmentajana toimi neljän kauden ajan seuran entinen pelaaja Hannu Rajaniemi[61][71]. Kaudella 1998 Sepsiä valmensi Marko Korg[53]. Joukkue jäi koko lohkonsa viimeiseksi 15 pisteellään. Eroa putoamisviivaan jäi neljä pistettä. Sepsi-78:n vierailu Kakkosessa kesti yhteensä viisi vuotta, ja kauden 1998 päätteeksi oli jälleen edessä putoaminen sarjaporrasta alemmas.[72] Joukkueen kauden paras maalintekijä oli Antti Anttila viimeisteltyään viisi kertaa[73].

Vuonna 2000 Sepsin maalivahtina Kolmosessa toimi Juho Marttila, joka VPS-lainansa ansiosta pääsi pelaamaan yhden liigaottelunkin[74]. Kaudeksi 2001 Sepsi nousi jälleen Kakkoseen. Tapio Haavisto oli edellisellä kaudella valmentanut Sepsin nuoren joukkueen Kolmosessa lohkovoittoon[75][76]. Näin ollen tavoitteeksi asetettu nousu tapahtui 70-vuotisjuhlavuonna.[61] Sepsi säilyi Kakkosessa ensimmäisen vuoden sijoituksen oltua pohjoislohkon seitsemäs[77]. Vuonna 2002 sijoitus ei riittänyt sarjapaikan uusimiseen. Valmentajaksi oli tullut Kai Niemistö. Sepsi lähti kauteen kokemattomalla miehistöllä sillä keski-ikä oli alle 18 ja puoli vuotta. Ainoastaan kolmella pelaajalla oli aikaisempaa kokemusta Kakkosesta.[78] Kausi oli umpisurkea sillä Sepsi-78 hävisi 22 ottelusta yhtä lukuun ottamatta kaikki. Kolme pistettä, 14 maalia ja maalieron jääminen pakkasen puolelle 83 maalin verran toivat kahdentoista joukkueen sarjassa viimeisen sijan. Kauden ainoa voitto otettiin Kauhajoen Karhusta.[79] Yleisömääränkään puolesta kausi ei mennyt kovin hyvin, sillä katsojakeskiarvo 97 oli Kakkosen 48:sta joukkueesta kahdeksanneksi huonoin.[80]

Vuonna 2003 Sepsi pelasi Kolmosessa ja oli alkusarjan sijalla 11 eli kolmanneksi viimeinen. Alemman loppusarjan kuudes tila kuitenkin pelasti joukkueen putoamiselta. Mainittakoon, että kauden aikana Sepsi pelasi Kolmosessa paikallisotteluita TP-Seinäjoen kakkosjoukkueen kanssa.[81] Suomen Cupissa Sepsi-78 putosi vuonna 2003 heti ensimmäisellä kierroksella hävittyään FC Kuffenille jatkoajalla.[82]

Uusi tuleminen Kakkoseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(2004–2006)

Sepsin kauden 2005 nigerialaisvahvistus Stanley Festus Sepsin paidassa.

Kaudella 2004 ei osallistunut Suomen Cupiin keskittäen voimansa sarjaan, jossa seura oli Kolmosen alkusarjan kuudes ja selvisi pisteen erolla Kolmosen yläloppusarjaan[83][84]. Siinä se sijoittui kolmanneksi, ja näin Tapio Haaviston luotsaama joukkue nousi lopulta Kakkoseen.[85] Kolmosesta Kakkoseen noussut joukkue oli nuori, sillä Erkki Taurulaa lukuun ottamatta kaikki pelaajat olivat syntyneet 1980-luvulla.[86] Kolmosen yläloppusarjassa Sepsin paras maalintekijä oli kuusi maalia laukonut Jussi Kankaanpää[87].

Kakkosessa seura sijoittui kaudella 2005 kahdeksanneksi ja seuran paras maalintekijä oli Jussi Kankaanpää, joka viimeisteli yhteensä seitsemän maalia[88][89]. Tuolla kaudella Sepsi-78:n valmentajana jatkoi edelliskauden luotsi ja Sepsin entinen pelaaja Tapio Haavisto. Ulkomaalaisvahvistukset vuonna 2005 olivat Zoran Peic ja Stanley Festus.[90] Kaudella 2005 Sepsin taival Suomen Cupissa päättyi neljännellä kierroksella 2–1-tappioon mustasaarelaista FC Korsholmaa vastaan.[91] Kauden aikana eniten pisteitä Veikkauspörssissä keräsi Zoran Peic. Hän sai niitä 12.[92] Sepsistä kauden parhaina palkittiin Juha-Jaakko Ulvila, Mika Kallio ja Henri Saranpää[93].

Kaudeksi 2006 Sepsi panosti ja hankki yhteensä neljä brasilialaista, joiden joukossa oli entinen Veikkausliiga-tähti ja Mestarien liigassakin maaleja tehnyt Luiz Antonio. Antonio oli ensisijaisesti joukkueen valmentaja, mutta esiintyi myös kentällä muutamissa otteluissa. Muutkin brasilialaiset olivat kovaa luokkaa, sillä kauden jälkeen Luís Fernando pääsi Veikkausliigaan ja Vitao Ykköseen.[94] Maalivahtina pelannut Fernando viimeisteli kaudella myös yhden vapaapotkumaalin Kakkosessa.[95] Junior Tigrao ei voinut loukkaantumisen takia pelata kaudella ainuttakaan sarjapeliä. Panostuksesta sarjaan kertoo myös harjoitusmatka kauden alla Espanjaan, samaan paikkaan jossa joukkue oli leireillyt edellisen kauden alla. Kunta oli Pilar de la Horadada. Sepsille kertyi leirillä myös ottelukokemusta sen mitattua Espanjan alasarjajoukkueen tason. Edellisvuonna Sepsin murskannut ammattilaisjoukkue UD Horadada sai nyt tiukan vastuksen ja voitti ainoastaan 4–3. Ottelu jäi lopulta Sepsin viimeiseksi ulkomaalaista joukkuetta vastaan. Näin ollen viimeisen kansainvälisen maalin joukkueella teki Juha-Jaakko Ulvila.[96] Kaudella 2006 Sepsi sijoittui lopulta kahdeksanneksi ja joukkueen paras maalintekijä oli kahdeksan maalia tehnyt Marko Huttu.[97][98]

Joukkue pääsi kokeilemaan kykyjään kovaa vastustajaa vastaan, kun Suomen kaikkien aikojen menestynein seura eli HJK arvottiin Sepsiä vastaan Suomen Cupin kuudennella kierroksella. Seinäjoen keskuskentällä pelattu ottelu oli kuitenkin HJK:n näytöstä ja se veikin ottelun lukemin 6–0.[99] Aiemmin Sepsi oli neljännen kierroksen ottelussa saanut pelata Palloliiton valitsemassa kierroksen ottelussa Valkeakosken Koskenpoikia vastaan. Tuon ottelun Sepsi voitti lukemin 4–2.[100] Sepsistä kauden parhaina pelaajina palkittiin Juha-Jaakko Ulvila, Luis Fernando, Jukka-Pekka Salminen ja Mika Kallio[101]. Eniten pisteitä Veikkauspörssissä sai kuitenkin 19 pistettä kerännyt Vitao[102].

Viimeinen kausi Palloliiton sarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(2007)

Kausi 2007 jäi historiaan Sepsin viimeisenä kautena Suomen Palloliiton alaisissa sarjoissa. Sepsin budjetti oli noin 100 000 euroa ja valmentajaksi tuli edellisen kauden kakkosvalmentaja Veli-Matti Latosaari.[103] Sepsillä oli kaudella 2007 yhteistyösopimus Ykkösessä pelaavan Tornion Pallo –47:n kanssa. Sopimus syntyi vuoden 2006 marraskuussa, kun Sepsin entinen valmentaja Luiz Antonio siirtyi Tornioon TP-47:n valmentajaksi.[104] Kaudesta 2007 lähtien Antonion nimellä ruvettiin pelaamaan Sepsin järjestämää junioricupia.[105] Sepsin kapteeni vaihtui kaudeksi Mika Kalliosta Jukka-Pekka Salmiseen Kallion lopetettua[106][107].

Soccer.Field Transparant.png

KALLIOMAA
ASUINTUPA
BUDKO
VESAPUISTO
TAURULA
LATOSAARI
SALMINEN
M. HUTTU
KUJALA
P. HUTTU
YLI-RENKO
Sepsin viimeinen aloituskokoonpano

13.10.2007 FC Kippareita vastaan.[108]

Vuonna 2007 Sepsi ei osallistunut Suomen Cupiin.[109] 2007 Sepsin ulkomaalaisvahvistukset olivat venäläinen Aleksei Budko, nigerialainen Edu ja maalivahti Colin Burns.[110] Kauden ensimmäinen paikallisottelu TP:tä vastaan keräsi keskuskentän lehtereille noin 700 katsojaa.[111] Sepsi vei kaupungin herruuden voittamalla TP:n toisessa ottelussa numeroin 1–0 lähes tuhatpäisen yleisön edessä, kun ensimmäinen ottelu oli päättynyt maalittomaan tasapeliin. Sepsin voittomaalin ottelussa teki Mikko Kärki.[112] Sepsin historian viimeinen kausi Palloliiton alaisessa sarjassa toi 31 pistettä ja sijan kymmenen.[113]

Sepsin paras maalintekijä kaudella oli kymmenen maalia iskenyt Edu. Sama mies voitti myös seuran tehotilaston lukemin 10 + 5 = 15.[114] Maalipörssin toiseksi tullut Marko Huttu teki ainoastaan puolet Edun maalimäärästä.[115] Veikkauspörssissä kärkisijan Sepsistä jakoivat Edu ja Mikko Kärki, jotka saivat molemmat 14 pistettä[116]. Sepsin kakkosjoukkue pelasi kaudella 2007 Vitosessa, jonne se nousi pelattuaan vielä tätä edellisen kauden Kutosessa.[117]

Uusi seura syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepsi-78 ja TP-Seinäjoki päättivät pelaajamateriaalin riittämättömyyden vuoksi kauden 2007 lopussa perustaa yhteisen edustusjoukkueen Kakkoseen. Yhdistymisestä oli neuvoteltu vuosikymmenten varrella jo useaan kertaan.[118] Tämä joukkue sai useiden toiveiden pohjalta nimekseen Seinäjoen Jalkapallokerho.[119] Näin ollen molemmat seurat joutuivat luopumaan Kakkosen sarjapaikoistaan kaudeksi 2008. Sepsillä ja myös TP:llä oli kuitenkin tämänkin jälkeen mahdollisuus pitää omat joukkueet alemmissa divisioonissa. Seurat keskittyvät edustusjoukkueiden yhdistymisen jälkeen pääasiassa junioritoimintaan.[103]

Sepsin viimeiseksi otteluksi Palloliiton sarjoissa jäi näin ollen 13. lokakuuta 2007 pelattu ottelu FC Kippareita vastaan. Tuon ottelun Sepsi voitti kotikentällään Seinäjoen tekonurmella lukemin 5–1. Sepsin viimeisen maalin viimeisteli Miika Asunmaa.[120] Kauden 2007 parhaina palkittiin Sepsin edustusjoukkueesta Mikko Kärki, Jarkko Vesapuisto, Jani Asuintupa, Jukka-Pekka Salminen ja Aleksei Budko.[121] Yhdistymisen jälkeen suuri osa Sepsin pelaajista siirtyi SJK:n riveihin uuden seuran pelaajiston koostuessa lähinnä Sepsin ja TP:n entisistä pelaajista. SJK:n kauden 2008 pelaajista yhdeksän olikin pelannut kaudella 2007 Sepsissä. Lisäksi esimerkiksi Jussi Kankaanpää ja Henri Saranpää olivat edustaneet Sepsiä vuonna 2006. Sepsin vuoden 2007 valmentaja Veli-Matti Latosaari siirtyi Sisuun[122].

Piirisarjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(2008–2010)

Seurojen edustusjoukkueiden yhdistymisen jälkeen Sepsin miesten edustusjoukkueena kaudella 2008 toimi Vaasan piirin Vitosessa pelannut seuran entinen kakkosjoukkue. Kaudella 2007 se oli säilyttänyt sarjapaikkansa oltuaan kymmenes 12 joukkueen sarjassa, josta kaksi viimeistä putosi. Joukkue säilyi maalieron ansiosta sillä kolme viimeistä seuraa olivat tasapisteissä.[123] Joukkue ei myöskään osallistunut Suomen Cupiin, mikä oli jo kolmas kerta viiden vuoden sisällä[124]. Lopulta Sepsi oli kevätkaudella Vitosessa kymmenes ja joutui näin ollen syyskaudeksi Kutosen yläloppusarjaan[125]. Siinä se kärsi muun muassa yhden historian suurimmista tappioistaan hävittyään Suvilahden Sisun kakkosjoukkueelle peräti 24–2[126]. Lopulta sijoitukseksi jäi yhdeksäs, mikä tarkoitti, että Sepsi putosi seuraavaksi kaudeksi Kutoseen[127]. Se oli kaudella 2009 Vaasan piirin alin miesten sarjataso ja Sepsi pelasi Kutosen lohkossa kolme. Sepsi sijoittui sarjassa toiseksi ja joukkueen paras maalintekijä oli 20 osumallaan Kari Kuronen.[128] Sepsi sijoittui 19 pisteellän kolmanneksi Kutosen alkulohkossaan kaudella 2010 ja jatkoi siten Kutosen yläloppusarjaan[129]. Yläloppusarjassa joukkue voitti vain kaksi ottelua sijoittuen yhdeksän joukkueen sarjassa viimeistä edelliseksi[130].

Kotikentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinäjoen tekonurmi toimi Sepsin "varakenttänä".

Keskikesällä Sepsi pelasi ottelunsa jo useiden vuosikymmenten ajan 3 500 katsojaa vetävällä Seinäjoen keskuskentällä, joka toimi sen varsinaisena kotikenttänä. Nousu SM-sarjaan 1970-luvulla tapahtui kuitenkin Lyseon jäätiköiltä. Keväisin ja syksyisin Sepsi-78 pelasi toisen seinäjokelaisen seuran TP-Seinäjoen tavoin kotiottelunsa Seinäjoen tekonurmella, koska keskuskenttä ei tuolloin ole pelikunnossa. Tosin kauden 2005 seura joutui aloittamaan Törnävän hiekkakentällä tekonurmen remontin takia. Alkukauden 2005 jälkeen Sepsi ei joutunutkaan pelaamaan yhtään kotiotteluaan hiekkakentällä ennen seuran yhdistymistä TP:n kanssa.[131] Vuosituhannen vaihteessa Sepsin pelatessa Kolmosessa se joutui siirtämään otteluitaan muille paikkakunnille kotikenttänä toimineen hiekkatekonurmen oltua vaarallinen[76]. Mahdollisissa talvikauden Sepsin otteluissa kotikenttänä toimi valmistumisensa myötä Seinäjoki Areena, jossa alustana on kumirouhetekonurmi[132]. Aiemmin talviharjoittelussa pääkenttänä oli kuplahalli.[61] Kauden 2008 joukkue joutui taas aloittamaan Törnävän hiekkakentällä ylempisarjalaisten pelatessa tekonurmella. Nurmikentistä joukkueen kotikenttänä toimi Seinäjoen ravirata.[133] Kaudella 2009 pääasiallinen kotikenttä oli Linnanpuiston kenttä[134]. Jääpallossa SePS:n kotikenttänä toimi aikoinaan Seinäjoen kapeikko[9]. Kaudella 2010 Sepsi pelasi eniten Seinäjoen raviradalla, mutta käytti kotiotteluissaan myös muita kenttiä[129].

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SePS olisi päässyt kaudella 1978–1979 Suomen Cupin kakkossijansa ansiosta Cup-voittajien cupiin, mutta seura joutui luopumaan paikastaan.

Sepsin pelaajat maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun SePS vaihtui vuonna 1978 Sepsi-78:ksi, oli Suomen maajoukkuetta edustanut yhteensä viisi SePS:n pelaajaa. Nämä viisi olivat pelanneet yhteensä 20 maaottelua. Tosin vain kaksi noista maaotteluista oli A-maaotteluja.[135] Tulevien vuosien menestys ja pääsy pääsarjaan kuitenkin edesauttoi Sepsin pelaajien pääsyä maajoukkueeseen. Nykyään Sepsissä maajoukkue-edustuksen aikana pelanneet pelaajat ovatkin esiintyneet A-maajoukkueessa 28 kertaa, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Suomen mestaruuttakin juhlineen Tampereen Pallo-Veikkojen määrä[136]. Lisäksi joukkueessa on pelannut muita maajoukkuetason pelaajia, jotka eivät kuitenkaan edustaneet seuraa pelatessaan maajoukkueessa. Suomalaisten pelaajien lisäksi näin on käynyt Ferenc Benen ja Nikolai Larionovin kanssa.

Myös jääpallossa SePS:n pelaajia on esiintynyt maajoukkueessa monen lajin taitajan Pentti Toivolan johdolla. A-maajoukkueessa heitä on pelannut kolme, joista kaksi on pelannut myös B-maaotteluja. Näiden lisäksi kolme muuta Palloseuran pelaajaa on pelannut B-maajoukkueessa.[137]

Kaudet eri sarjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjataso Kausien määrä Kaudet[62]
1. 3 1980, 1981, 1982
2. 18 1945, 1946–1947, 1947–1948, 1962–1967, 1972–1979, 1983
3. ^ 16 1984–1987, 1991–1992, 1994–1998, 2001–2002, 2005–2007

^ Kolmanneksi korkeimman sarjatason tiedot vasta vuodesta 1973 lähtien.

Sijoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausittaiset sijoitukset 1. ja 2. tasolla.
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1940 6. 5. 7.
1950
1960 9. 4. 4. 6. 9. 11.
1970 3. 6. 3. 6. 3. 7. 3. 3.
1980 7. 9. 10. 10.
Pääsarjatason sijoitukset punaisella.
Viimeisimmät sijoitukset
Vuosi Sijoitus Sarjataso
2001 7. Kakkonen
2002 12. Kakkonen
2003 11. (alkulohko)

6. (alaloppusarja)

Kolmonen
2004 5. (alkulohko)

3. (yläloppusarja)

Kolmonen
2005 8. Kakkonen
2006 8. Kakkonen
2007 10. Kakkonen
2008 9. (alkulohko)

9. (Kutosen yläloppusarja)

Vitonen
2009 2. Kutonen
2010 3. (alkulohko)

8. (yläloppusarja)

Kutonen

SePS ja Sepsi-78 maratontaulukoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepsi on kaikkien aikojen menestynein seinäjokelainen jalkapalloseura. Se on pelannut SM-sarjassa yhteensä kolme kautta. Se on Suomen pääsarjan maratontaulukossa sijalla 40. Sepsi on pelannut pääsarjassa yhteensä 73 ottelua. Niistä se on voittanut 23 ja pelannut 14 tasan. Pisteitä seuralle on näistä otteluista kertynyt yhteensä 60. SM-sarjassa Sepsi on tehnyt yhteensä 101 maalia.[138] Pääsarjakausien lisäksi seura on pelannut 18 kautta Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Seura on Suomen toiseksi korkeimman sarjatason maratontaulukossa sijalla 27. Sepsi on pelannut tuolla sarjatasolla 365 ottelua, joista se on voittanut 146 ja napannut yhteensä 365 pistettä.[139] Jääpallossa seura pelasi Suomen pääsarjatasolla yhteensä seitsemän kautta. Tänä aikana SePS pelasi SM-sarjassa 60 ottelua, joista tuli 18 voittoa ja 8 tasapeliä. Pisteitä kertyi yhteensä 44 ja sijoitus maratontaulukossa on 29.[140]

Laji Sarjataso Sijoitus Kaudet Ottelut Voitot Tasapelit Häviöt Tehd. maalit Pääst. maalit Maaliero Pisteet
Jalkapallo 1. 40 3 73 23 14 36 101 141 −40 60
Jalkapallo 2. 26 18 365 146 73 146 578 634 −56 365
Jääpallo 1. 29 7 60 18 8 34 172 198 −26 44

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sepsiin liittyvien yhdistysten rekisteröintipäivämääriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 14. tammikuuta 1949: Seinäjoen Palloseura r.y.
  • 7. huhtikuuta 1978: Seinäjoen Sepsit r.y.
  • 6. marraskuuta 1980: Jalkapalloseura Sepsi -78 r.y.
  • 10. kesäkuuta 1985: Sepsiläisen Jalkapalloilun Tuki r.y.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sarjat 2008-14 SPL; Vaasan piiri. Viitattu 17.8.2014.
  2. Seinäjoen urheiluseurat Seinäjoen kaupunki. Viitattu 25.2.2008.
  3. Jo yksi hymy palkitsee valmentajan. Ilkka, 26.9.2008, s. 25.
  4. Joukkueet Sepsi-78. Viitattu 23.11.2010.
  5. a b c d e Sepsi-78:n historia Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  6. Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 33. Martti Rantala puheenjohtajaksi. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  7. a b c d e f Suomen toiseksi korkeimman sarjatason tilastot RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  8. Anu Vertanen Rintamalta Ratakadulle Suomalaiset SS-miehet kommunistisen Valpon kohteina 1945-1948 Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.5.2008.
  9. a b Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 48. Sarjataulukko. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  10. Urheilumme kasvot 3: Palloilu, s. 514. Jääpallo: Warkauden ensimmäinen mestaruus. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab, 1973.
  11. a b c d e Yhdistysrekisteri Yhdistysrekisteri. Viitattu 22.2.2008.
  12. Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 57. Sarjataulukko. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  13. Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 60. Sarjataulukko. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  14. Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 165. Sarjataulukko. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  15. TP:n historia 1959 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  16. TP:n historia 1960 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  17. Raportti ottelusta Sisu – Sepsi-78. Ilkka, 1961.
  18. Piipponen, Esko; Helikari, Torsti; Heinonen, Raimo: Jalkapallokirja 1972, s. 130. Turku: Suomen Palloliitto, 1972.
  19. TP:n historia 1964 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  20. Ensimmäinen yritys: nuorten jalkapallohistoriaa TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  21. TP:n historia 1967 TP-Seinäjoki. Viitattu 25.4.2008.
  22. Ilkka 40 vuotta sitten: SePS-STU 13-0 Ilkka. Viitattu 29.4.2008.
  23. TP:n historia 1968 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  24. Ilkka 40 vuotta sitten: Reino Vaisto pelasti SePS:n Ilkka. Viitattu 8.5.2008.
  25. a b c d e f Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 224. SePS:n seuraesittely. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  26. Suomen Cup 1968 Suomencup.net. Viitattu 15.4.2008.
  27. Ilkka 40 vuotta sitten: SePS lohkovoittajaksi Vaisto teki 4 maalia. Ilkka, 25.7.2008, s. 14.
  28. Raatikainen, Voitto: Talviurheilun sankarit, s. 460–461. Tulos- ja tilastoliite: Jääpallo SM-kilpailut. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, 1977. ISBN 951-23-1179-8.
  29. a b Rakas jalkapallo, s. 416. Suomen Cupin tilastot. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2008.
  30. a b Suomen Cup-historiaa Gnistan. Viitattu 23.1.2008.
  31. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 131. Yleisöennätykset. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  32. a b "Onnea ja menestystä fuusiolle!" Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  33. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 133. Suurimmat katsojamäärät. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  34. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 130. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  35. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 127. Suomen Cup & Viking Cup. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  36. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Meri, Heikki; Suomalainen, Ilkka; Westerberg, Max: Jalkapallokirja 1978, s. 144. Suomen Cup 1977. Suomen Palloliitto, 1978.
  37. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Meri, Heikki; Suomalainen, Ilkka; Westerberg, Max: Jalkapallokirja 1978, s. 147. Suomen Palloliitto, 1978.
  38. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Meri, Heikki; Suomalainen, Ilkka; Westerberg, Max: Jalkapallokirja 1978, s. 232. SePS:n seuraesittely. Suomen Palloliitto, 1978.
  39. Rakas jalkapallo, s. 147. Eurocupien kutsu. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2008.
  40. a b Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Meri, Heikki; Suomalainen, Ilkka; Westerberg, Max: Jalkapallokirja 1978, s. 233. SePS:n joukkue-esittely. Suomen Palloliitto, 1978.
  41. Suomen toiseksi korkeimman sarjatason parhaat maalintekijät RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  42. a b TARUNHOHTOISET Ilkka. Viitattu 1.9.2008.
  43. Suomen Cup 1979 Suomencup.net. Viitattu 15.4.2008.
  44. TP:n historia 1986 TP-Seinäjoki. Viitattu 30.1.2008.
  45. TPS:n historia: Iloinen 80-luku TPS. Viitattu 15.4.2008.
  46. Suomen pääsarjan parhaat maalintekijät RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  47. Sepsin laulut Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  48. Suomen pääsarjan taulukot RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  49. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä multiple8 ei löytynyt
  50. Ferenc Bene in memoriam. Sepsi-futis, 13.12.2006, s. 2.
  51. Sankalan Sundsvall nousi Allsvenskaniin Ilta-Sanomat. Viitattu 23.1.2008.
  52. Kuvia vuodelta 1987 TP-Seinäjoki. Viitattu 31.1.2008.
  53. a b Soininen, Heidi; Forsblom, Mauri; Lahtinen, Esko S; Lahtinen, Kirsti: Jalkapallokirja 1998, s. 550. Sepsin seuraesittely. Helsinki: Suomen Palloliitto, 1998. ISSN 0787-7188.
  54. TP:n historia 1984 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  55. Suomen Cup 1983 RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  56. Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 148. Juhlaottelut. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  57. Vaasan Palloseuran 75-vuotishistoriikki, s. 159. Sarjataulukko. Vaasa: Ykkös-Offset Oy, 2000.
  58. TP:n historia 1987 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  59. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Sainio, Iris: Jalkapallokirja 1988. Suomen Palloliitto, 1988. ISBN 951-9392-23-8.
  60. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Sainio, Iris: Jalkapallokirja 1989. Suomen Palloliitto, 1989. ISBN 951-9392-30-0.
  61. a b c d Sepsiläinen palloilu 70 vuoden iässä Ilkka. Viitattu 3.8.2009.
  62. a b Seurojen sarjatasot kautta aikain RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  63. Nikolay Larionov National Football Teams. Viitattu 25.4.2008.
  64. TP:n ulkomaalaispelaajat TP-Seinäjoki. Viitattu 2.5.2008.
  65. TP:n historia 1993 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  66. Rakkaudesta jalkapalloon. Lakeus urheilee joulujulkaisu 2010, 2010, s. 30.
  67. TP:n historia 1994 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  68. TP:n historia 1995 TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  69. Soininen, Heidi; Forsblom, Mauri; Lahtinen, Esko S; Lahtinen, Kirsti: Jalkapallokirja 1998, s. 358. Kakkonen 1997 Länsilohko. Helsinki: Suomen Palloliitto, 1998. ISSN 0787-7188.
  70. Soininen, Heidi; Forsblom, Mauri; Lahtinen, Esko S; Lahtinen, Kirsti: Jalkapallokirja 1998, s. 365. Kakkosen länsilohkon maalit seura seuralta 1997. Helsinki: Suomen Palloliitto, 1998. ISSN 0787-7188.
  71. Rajaniemi TP-Seinäjoen valmentajaksi MTV3. Viitattu 3.12.2008.
  72. Soininen, Heidi; Heinonen, Markku; Lahtinen, Esko S; Walden, Timo: Jalkapallokirja 1999, s. 322. Kakkonen 1998 Länsilohko. Helsinki: Suomen Palloliitto, 1999. ISSN 0787-7188.
  73. Soininen, Heidi; Heinonen, Markku; Lahtinen, Esko S; Walden, Timo: Jalkapallokirja 1999, s. 329. Kakkosen länsilohkon maalit seura seuralta 1997. Helsinki: Suomen Palloliitto, 1999. ISSN 0787-7188.
  74. Vaasan Palloseuran 80-vuotishistoriikki, s. 43. Ottelumäärät ja tehdyt maalit eri sarjoissa vuonna 2000. Vaasa: Multiprint Oy, 2004.
  75. Sepsillä tukeva ote sarjanousuun Ilkka. Viitattu 3.8.2009.
  76. a b Kolmosen futisseurat pakenevat Seinäjoelta maakuntaan pelaamaan Ilkka. Viitattu 3.8.2009.
  77. Kakkonen 2001 Soccerway. Viitattu 7.5.2008.
  78. Sepsi tarjoaa peliaikaa nuorille pelaajille Ilkka. Viitattu 7.5.2008.
  79. Kakkonen 2002 Soccerway. Viitattu 7.5.2008.
  80. Seurojen yleisökeskiarvoja european-football-statistics. Viitattu 23.1.2008.
  81. 2003 taulukot: vuoden 2003 tilastoja Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 23.1.2008.
  82. Suomen Cup 2003 LTU. Viitattu 29.4.2008.
  83. Suomen Cup 2004 LTU. Viitattu 29.4.2008.
  84. Vuoden 2004 tilastoja SPL Vaasan piiri. Viitattu 25.4.2008.
  85. Vuoden 2004 yläloppusarja SPL Vaasan piiri. Viitattu 23.1.2008.
  86. Sepsi ei halua roiskia Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  87. Kolmosen maalintekijät SPL. Viitattu 10.4.2008.
  88. Kakkosen maalintekijät 2005 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  89. Kakkosen sarjataulukko 2005 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  90. Ottelun ohjelmalehtinen vuodelta 2005
  91. Suomen Cup 2005 RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  92. Veikkauspörssi 2005 Palloliitto. Viitattu 24.2.2008.
  93. Jalkapalloseura Sepsi-78:n päättäjäiset pidettiin 28.10.2005 Kampustalolla Sepsi-78. Viitattu 25.2.2008.
  94. Ottelun ohjelmalehtinen kaudelta 2006
  95. Brasilialaismaalivahti Fernando Viikinkien testiin MTV3. Viitattu 23.1.2008.
  96. Sepsiläiset leireilivät Espanjan auringossa Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  97. Kakkosen sarjataulukko 2006 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  98. Kakkosen maalintekijät 2006 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  99. Suomen Cup 2006 RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  100. Suomen Palloliiton artikkeliarkisto: Uutinen kierroksen ottelusta
  101. Jalkapalloseura Sepsi-78:n kauden päättäjäisiä vietettiin Kampustalolla. Sepsi-futis, 13.12.2006, s. 6–7.
  102. Veikkauspörssi 2006 Palloliitto. Viitattu 24.2.2008.
  103. a b Seinäjoki Futis kerää jalkapalloilijat jatkossa yhden lipun alle Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  104. Luiz Antonio siirtyy TP-47:n peräsimeen Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  105. Luiz Antonio -Cup Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  106. Virkiä - Sepsi Sepsi-78. Viitattu 2.4.2008.
  107. Otteluennakko Sepsi-78. Viitattu 3.4.2008.
  108. Sepsi-78 - FC Kipparit otteluraportti Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  109. Suomen Cup 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  110. Ottelun ohjelmalehtinen vuodelta 2007
  111. Seinäjokelaisjoukkueiden paremmuus jäi selvittämättä Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  112. Seinäjoen jalkapallovaltikka on nyt Sepsi-78:lla Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  113. Kakkosen sarjataulukko 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  114. Sepsin pelaajatilasto 2007 Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  115. Kakkosen maalintekijät 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  116. Kakkosen veikkauspörssi 2007 Suomen Palloliitto. Viitattu 30.3.2008.
  117. Kauden 2007 alasarjojen tilastot SPL Vaasan piiri. Viitattu 23.1.2008.
  118. Sepsi ja TP yhdistävät edustusjoukkueensa TP-Seinäjoki. Viitattu 23.1.2008.
  119. Seinäjoella on nyt Jalkapallokerho Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  120. Ottelupöytäkirja Sepsi-78 - FC Kipparit Suomen Palloliitto. Viitattu 23.1.2008.
  121. Sepsi-78 päättäjäisiä vietettiin perjantaina perinteisesti Kampustalolla Sepsi-78. Viitattu 23.1.2008.
  122. Latosaari Sisun peräsimeen Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  123. Vitosen sarjataulukko 2007 SPL Vaasan piiri. Viitattu 20.2.2008.
  124. Suomen Cup 2008 Palloliitto. Viitattu 2.5.2008.
  125. Vitosen sarjataulukko 2008 SPL Vaasan piiri. Viitattu 8.7.2008.
  126. Kutosen yläloppusarjan ottelut 2008 Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 21.9.2008.
  127. Kutosen yläloppusarja 2008 Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 21.9.2008.
  128. Kutonen lohko 3 2009 Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 7.3.2009.
  129. a b Kutonen lohko 3 2010 Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 24.7.2010.
  130. Kutonen yläloppusarja 2010 Palloliiton Vaasan piiri. Viitattu 23.11.2010.
  131. Sepsi-78 kaatoi KaaPon Ilkka. Viitattu 23.1.2008.
  132. Jalkapallohallit Palloliitto. Viitattu 24.2.2008.
  133. Sepsin otteluohjelma 2008 SPL Vaasan piiri. Viitattu 29.4.2008.
  134. Kutonen lohko 3 otteluohjelma 2009 SPL Vaasan piiri. Viitattu 21.7.2009.
  135. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 62. Maaottelupelaajat seuroittain. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  136. Rakas jalkapallo, s. 407. A-maaottelut seuroittain. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2008.
  137. Jääpallon maaottelupelaajat Jääpallokirja. Viitattu 2.5.2008.
  138. Pääsarjan maratontaulukko RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  139. Toiseksi korkeimman sarjatason maratontaulukko RSSSF. Viitattu 23.1.2008.
  140. Jääpallon pääsarjan maratontaulukko Suomen jääpalloliitto. Viitattu 26.4.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]