FC Haka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haka
FC Haka
Koko nimi Valkeakosken Haka
Perustettu 1934
Kaupunki Valkeakoski
Kotikenttä Tehtaan kenttä
– Kapasiteetti 3 200
Puheenjohtaja Marko Laaksonen
Valmentaja Kari Martonen
Sarja Ykkönen
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kolmas peliasu

FC Haka (Haka) on vuonna 1934 perustettu valkeakoskelainen jalkapalloseura. Seura pelaa kaudella 2014 Ykkösessä. Haka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä, ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. Haka on pelannut 61 kautta SM-sarjassa ja Veikkausliigassa, sekä kolme kautta Ykkösessä. Haka on voittanut Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa ja Suomen Cupin 12 kertaa. Kaudella 2011 Haka oli Veikkausliigassa kymmenes. Kaudella 2012 Haka jäi liigassa viimeiseksi ja putosi Ykköseen. Seura pelasi 2013 siis yhteensä kolmannen kauden Ykkösessä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen ottelunsa Haka pelasi syksyllä 1934 TaPa:n kakkosjoukkuetta vastaan. Ottelu päättyi Hakan selvään 0–5-tappioon. Vuonna 1943 Haka nousi nykyistä Ykköstä vastaavaan Suomi-sarjaan ja voitti Hämeen piiriin mestaruuden. Vielä saman vuosikymmenen aikana joukkue saavutti myös ensimmäisen pääsarjapaikkansa. Jokavuotinen perinne on, että edustusjoukkueen pelaaja valmentaa junioripelaajia.

1960- ja 1970-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luku oli Hakalle menestyksekästä aikaa. Vuoden 1960 tuloksiin tuskin yltää enää mikään joukkue. Haka sai 41 pistettä 44 mahdollisesta, maalisuhde oli 78–23, ja seurasta tuli Suomen ensimmäinen tuplamestari (liigan ja cupin voitto samalla kaudella). 1960-luvulla Haka voitti kolme mestaruutta eikä sijoittunut kertaakaan seitsemän parhaan ulkopuolelle. 1970-luvulla ajat muuttuivat seurassa huonommiksi, sillä kauden 1972 päätteeksi Haka putosi pääsarjasta. Putoaminen tosin paikattiin jo seuraavalla kaudella, siitä pitivät huolen uudet vahvistukset Matti Paatelainen, Esko Ranta, Martti Kuusela ja Pekka Heikkilä. Seura palasi myös pian takaisin huipulle, sillä vuonna 1977 Haka saavutti toisen tuplamestaruutensa.

1980-luvusta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Haka ei voittanut kertaakaan mestaruutta, mutta sen sijaan cupin kolme kertaa. Nuo voitot takasivat paikan Cup-voittajien cupiin, ja siellä vastustajaksi tuli italialainen huippujoukkue Juventus. Haka hävisi molemmat ottelut, mutta tappiot olivat niukkoja (0–1 ja 0–1). 1990-luvun alussa Haka pelasi erittäin ailahtelevasti. Vuonna 1991 perustettiin FC Haka ry ja jalkapallojaosto erosi vanhasta Valkeakosken Haka ry:stä omaksi yhdistyksekseen. Vuonna 1993 putoaminen liigasta oli hiuskarvan varassa, vuonna 1995 Haka voitti jälleen tuplan, ja vuonna 1996 joukkue putosi liigasta. Tasaisuutta ja nousua turvaamaan hankittiin englantilaislähtöinen Keith Armstrong, josta tuli myöhemmin yksi Suomen tunnetuimmista jalkapallovalmentajista. ”Keken” ensimmäinen kausi toi nousun ja Suomen cupin voiton. Lisäksi seuraavat kolme kautta päättyivät mestaruusjuhliin. Kaudella 2001 putki katkesi ja Haka jäi neljänneksi. Vaikka kausi ei tuonut kehuttavaa sarjasijoitusta, seura sai pelata kovia otteluita, sillä Mestarien liigan karsinnassa vastaan asettui Liverpool, riveissään muun muassa Sami Hyypiä. Armstrong siirtyi HJK:n valmentajaksi, ja seuran entinen luottomaalivahti Olli Huttunen valittiin uudeksi käskijäksi. Huttusen ensimmäisenä kautena tuli neljäs sija ja yksi cup-voitto lisää, toisena kautena kolmas sija, ja kolmas kausi toi yhdeksännen liigamestaruuden. Kaudella 2007 Haka sijoittui toiseksi Veikkausliigassa.

Koskisen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauteen 2008 FC Haka joutui valmistautumaan pahojen taloudellisten ongelmien varjossa. Huhtikuussa 2008 perustettiin FC Haka Oy pelastamaan FC Hakan toiminta. Seura sai osakeannin kautta pelastuoperaatioon yli 150 tukijaa ja FC Hakan kausi 2008 voitiin pelata loppuun. Osakeyhtiön pääomistajaksi tuli yhtiöidensä kautta Hakan entinen pelaaja Sedu Koskinen. Mukaan talkoisiin lähtivät sarja- ja UEFA-paikan pelastamiseksi myös Valkeakosken Kaupunki, UPM, Luopoisten Säästöpankki sekä Osuuspankki. Näiden tukijoiden panos oli myös erittäin merkittävä sekä Hakan UEFA-cup taipaleen että koko seuran selviämisen kannalta.

Koskinen lähti johtamaan seuraa tarmokkaasti ja näkyvinä muutoksina hänen johdollaan maalattiin 2009 Tehtaan kentän katsomot, katsomon yhteyteen perustettiin päivittäin toimiva Paviljonki-ravintola ja yleisömäärät lähtivät menestyksen mukaan nousuun. Koskinen yhdisti FC Haka Oy:öön urheilun ja kolme Valkeakoskelaista ravintolaa.

Tilikaudella 2009 FC Haka Oy teki tappiota noin 1,5 miljoonan euroa. Vuonna 2010 seura ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka Koskinen oli sijoittanut FC Haka Oy:öön vuoden aikana lähes miljoona euroa. [1][2] Koskinen oli pitänyt rahoituksellaan Hakan liigassa kaksi kautta, mutta hän teki päätöksen luopua seuran omistajuudesta kesäkuussa 2010. Heinäkuun lopulla seura piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Koskinen erosi Hakan hallituksesta sekä toimitusjohtajan tehtävistä[3]. Kuluja karsiakseen Haka päästi Ik Kyoung Namin, Antti Hynysen, Niko Ikävalkon, Jukka Santalan ja Janne Korhosen lähtemään seurasta kesällä 2010.

Koskisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 Veikkausliigakausi oli Hakan osalta vaikea. Kauden loppua kohti putoamisen tullessa todennäköisemmäksi valmentaja Sami Ristilä sai potkut ja Hakaa yritettiin pitää Veikkausliigassa, ensin apuvalmentaja Asko Jussilan voimin ja sittemmin Juha Malisen voimin. Kausi päättyi kuitenkin Veikkausliigasta putoamiseen kahden viime kierroksen voitoista huolimatta FF Jaron voittaessa oman pelinsä viimeisellä kierroksella. Tälläkin kaudella kuten oikeastaan koko ajan vuoden 2010 jälkeen, seuran taloudellinen tilanne oli vaikea ja näin ollen seuran budjettia sekä panostusta pelaajahankintoihin jouduttiin jatkuvasti pienentämään.

Kauteen 2013 Haka lähti selkeänä nousijasuosikkina marraskuussa valmentajaksi tulleen Harri Kampmanin johdolla. Kesäkuuhun 2013 mennessä odotuksia huonommat tulokset ja sekalainen peluutus johtivat kuitenkin Kampmanin potkuihin. Kakkosvalmentaja Asko Jussilan johdolla pelattiin heinäkuun alkuun kunnes Juho Rantala siirtyi HJK:sta Hakan päävalmentajaksi. Rantalan johdolla joukkueen otteet paranivat ja lopulta Veikkausliigaan nousija ratkesi vasta kauden viimeisillä kierroksilla. Hakan osalta kausi päättyi pettymykseen ja toiseen sijaan, SJK:n noustessa Veikkausliigaan. Hakan syntinä kauden huono alun lisäksi oli lukuisat tasapelit, esimerkiksi kaikki kolme ottelua SJK:ta vastaa. Ainoa lohtu kaudesta oli Jussi Aallon maalipörssin voitto 15 maalilla.

Kausi 2014 alkoi Hakan osalta samoissa merkeissä kuin edellisetkin vuodet, vahvana nousijasuosikkina mutta talousongelmien kanssa painien. Heti alkukaudesta lähtien KTP hallitsi lähes suvereenisti Ykköstä ja vaikutti kauden puolivälissä täysin varmalta nousijalta ja seuraan viime kauden päätteeksi siirtynyt Jussi Aalto varmalta maalikuninkaalta. Haka puolestaan pelasi vaihtelevin tuloksin ja kamppaili lähinnä sijoista 2-5 Ilveksen, AC Oulun, PK-35:n ja HIFK:n kanssa. Kauden loppupuoliskolla alkoi myös Kalle Multasen armoton maalivire. Kausi päättyi lopulta erittäin värikkäiden vaiheiden jälkeen HIFK:n nousuun, KTP:n hyydyttyä todella pahasti kauden viimeisillä viikoilla. Haka sijoittui lopulta viidenneksi, tosin vain pisteen päähän kolmossijasta. Suoran nousun karattua tulleet vaisut esitykset loppukaudesta tulivat lopulta kalliiksi, sillä kauden jälkeisten lisenssisotkujen takia sekä Honka että MYPA putosivat pois Veikkausliigasta. Täydennysmenettelyn perusteella sekä kakkonen KTP että kolmonen Ilves nousivat lopulta Veikkausliigaan. Hakalle lohtua toi jälleen yksittäisen pelaajan loistava kausi, Kalle Multanen teki kauden aikana 30 maalia voittaen Ykkösen maalipörssin ja rikkoen yhden kauden maaliennätyksen. Vuodelta 1981 ollut maaliennätys oli Wladyslaw Dabrowskin nimissä 26:lla maalilla.[4]

Kauteen 2015 Haka lähtee taas kerran hieman pienemmällä budjetilla ja uuden valmennusorganisaation johdolla koska Juho Rantalan sopimusta ei kauden jälkeen jatkettu. [5]Uudeksi päävalmentajaksi valikoitui vahvasti Haka-taustainen Kari Martonen, apuvalmentajaksi tuotiin FC Hämeenlinnan organisaatiosta Lauri Hakanen. Entinen apuvalmentaja Asko Jussila siirrettiin uuteen seurapäällikön tehtävään. [6]Pelaajapuolelta voidaan mainita Hakaan paluun tekevä Cheyne Fowler.

Stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaan kenttä
Pääartikkeli: Tehtaan kenttä

Haka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä, joka on avattu 1934.

Stadionilla on 3 200 katettua istumapaikkaa.

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 9.Helmikuuta 2015.[7]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Flag of Finland.svg Pesonen, SakuSaku Pesonen
3 P Flag of Finland.svg Sanevuori, SamiSami Sanevuori
6 P Flag of Finland.svg Latosaari, Mikko-PetteriMikko-Petteri Latosaari
7 H Flag of Finland.svg Innanen, MikkoMikko Innanen
12 M Flag of Finland.svg Kauppinen, VilleVille Kauppinen
15 P Flag of Finland.svg Pirttijoki, JuhoJuho Pirttijoki
Nro Paikka Pelaaja
17 H Flag of Finland.svg Multanen, KalleKalle Multanen
18 P Flag of Finland.svg Nikkilä, JariJari Nikkilä
20 K Flag of Finland.svg Lindeman, OssiOssi Lindeman
24 K Flag of Finland.svg Muinonen, EetuEetu Muinonen
K Flag of South Africa.svg Fowler, CheyneCheyne Fowler

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakan tunnetuin kasvatti on Juhani Peltonen, joka valittiin neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Peltonen pelasi Hampurin HSV:ssa kaudet 1964–1966. Muita Valkeakoskella syntyneitä A-maajoukkueessa pelanneita kasvatteja ovat Antti Nieminen, Veijo Valtonen, Olli Mäkinen, Markku Kumpulampi, Esko Malm, Mauri Tuuri, Asko Mäkilä, Matti Pitko, Mauri Paavilainen, Juhani Tapola, Markku Lahti, Markku Närvä ja Jussi Nuorela.


Saavutukset ja ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus: 9 (1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004)
  • Suomen Cup: 12 (1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005)
  • Liigacup: 1 (1995)

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
  • 1/8 = neljännesvälierä
  • 1/4 = puolivälierä
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastus Tulos
1961–1962 Euroopan cup 1/8 Belgian lippu Standard Liege 1–5, 0–2
1963–1964 Euroopan cup Q Luxemburgin lippu Jeunesse d'Esch 4–1, 0–4
1964–1965 Cup-voittajien cup 1R Norjan lippu Skeid Oslo 0–1, 2–0
1/8 Italian lippu AC Torino 0–1, 0–5
1966–1967 Euroopan cup 1R Belgian lippu RSC Anderlecht 1–10, 0–2
1970–1971 Cup-voittajien cup 1R Bulgarian lippu TsSKA Sofia 0–9, 1–2
1977–1978 Uefa-cup 1R Puolan lippu Górnik Zabrze 3–5, 0–0
1978–1979 Euroopan cup 1R Neuvostoliiton lippu Dynamo Kiev 0–1, 1–3
1981–1982 Uefa-cup 1R Ruotsin lippu IFK Göteborg 2–3, 0–4
1983–1984 Cup-voittajien cup 1R Irlannin lippu Sligo Rovers 1–0, 3–0
1/8 Ruotsin lippu Hammarby IF 1–1, 2–1
1/4 Italian lippu Juventus 0–1, 0–1
1986–1987 Cup-voittajien cup 1R Neuvostoliiton lippu Torpedo Moskova 2–2, 1–3
1989–1990 Cup-voittajien cup 1R Unkarin lippu Ferencvaros 1–5, 1–1
1996–1997 Uefa-cup 1Q Viron lippu FC Flora Tallinn 2–2, 1–0
2Q Puolan lippu Legia Varsova 0–3, 1–1
1998–1999 Cup-voittajien cup Q Walesin lippu Bangor City 2–0, 1–0
1R Kreikan lippu Panionios FC 0–2, 1–3
1999–2000 Mestarien liiga 1Q Färsaarten lippu HB Tórshavn 1–1, 6–0
2Q Skotlannin lippu Rangers FC 1–4, 0–3
2000–2001 Mestarien liiga 1Q Pohjois-Irlannin lippu Linfield FC 1–2, 1–0
2Q Slovakian lippu Inter Bratislava 0–0, 0–1
2001–2002 Mestarien liiga 1Q Maltan lippu Valletta FC 0–0, 5–0
2Q Israelin lippu Maccabi Haifa 0–1, 3–0
3Q Englannin lippu Liverpool FC 0–5, 1–4
2001–2002 Uefa-cup 1R Saksan lippu 1. FC Union Berlin 1–1, 0–3
2002 Intertoto-cup 1R Serbia ja Montenegron lippu FK Obilic Belgrado 2–1, 1–1
2R Englannin lippu Fulham FC 0–0, 1–1
2003–2004 Uefa-cup Q Kroatian lippu Hajduk Split 2–1, 0–1
2004–2005 Uefa-cup 1Q Luxemburgin lippu Etzella Ettelbruck 2–1, 3–1
2Q Norjan lippu Stabæk IF 1–3, 1–3
2005–2006 Mestarien liiga 1Q Armenian lippu Pyunik Erevan 1–0, 2–2
2Q Norjan lippu Vålerenga IF 0–1, 1–4
2006–2007 Uefa-cup 1Q Viron lippu Levadia Tallinn 0–2, 1–0
2007–2008 Uefa-cup 1Q Walesin lippu Rhyl FC 1–3, 2–0
2Q Tanskan lippu FC Midtjylland 1–2, 2–5
2008–2009 Uefa-cup 1Q Irlannin lippu Cork City FC 2–2, 4–0
2Q Tanskan lippu Brøndby IF 0–4, 0–2

Seuraennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kausia pääsarjatasolla: 60
  • Otteluita pääsarjatasolla: 1427
  • Voittoja: 667
  • Tasapelejä: 316
  • Tappioita: 444
  • Tehdyt maalit: 2507
  • Päästetyt maalit: 1846
  • Sijoitus pääsarjan maratontaulukossa: 2.
  • Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 78 (1960)
  • Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 15 (1977)
  • Suurin voitto pääsarjassa: 9–1, Lahden Reipas (1967)
  • Suurin tappio pääsarjassa: 0–8, KTP (1952)
  • Yleisöennätys: 33 217 (FC Haka–Liverpool FC, Helsingin olympiastadion 2001)
  • Yleisöennätys Tehtaan kentällä: 6 401 (FC Haka–HJK, 1999)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kauppalehti: Sedu Koskisen Haka - rahat alkavat loppua? 7.5.2010
  2. Kauppalehti: FC Haka henkitoreissaan - maksuhäiriöitä jo 12 7.7.2010
  3. Veikkausliiga: Työryhmä antoi selvityksen FC Hakan osakkaille 30.7.2010
  4. Multanen rikkoi Ykkösen maaliennätyksen Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.2.2015.
  5. Valmentaja vaihtuu, Juho Rantala lähtee Hakasta Valkeakosken Sanomat. 11.10.2014. Valkeakosken Sanomat. Viitattu 9.2.2015.
  6. Ari Virtanen: Kari Martosesta FC Hakan päävalmentaja Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.2.2015.
  7. Haka: Joukkue fchaka.fi. Viitattu 9.2.2015.
  8. http://www.fchaka.fi/seura

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]