Mestaruussarja (jalkapallo)
| Laji | jalkapallo |
| Maa(t) | |
| Perustettu | 1930 |
| Lopetettu | 1989 |
| Joukkueita | 8–12 |
Mestaruussarja eli SM-sarja oli Suomen jalkapallon korkein sarjataso vuosina 1930–1989. Muutaman ensimmäisen vuoden ajan sarja tunnettiin nimellä Suomensarja.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Suomen-mestaruudesta pelattiin ensimmäistä kertaa sarjamuotoisessa kilpailussa vuonna 1930, jota ennen mestaruus oli ratkaistu cup-kilpailulla. Sarjan alkuvuosia hallitsivat Helsingin, Turun ja Viipurin joukkueet, ja sen ensimmäinen mestari oli helsinkiläinen HIFK. Vuonna 1935 Helsingin joukkueet ottivat neloisvoiton ja vuosina 1934 ja 1936 kolmoisvoiton. Aikaisemat cup-kilpailut mukaan lukien mestaruus meni vuoteen 1940 mennessä vain kuudesti Helsingin ulkopuolelle. Kuopio tuli ensimmäisenä sisämaakaupunkina sarjaan Pallotovereiden noustua 1938. 1930–1940-lukujen sotavuosina sarja jäi välillä kesken ja joskus sitä ei pelattu lainkaan. Joinakin vuosina taas pelattiin vain cup-kilpailu.
1940-luvulle asti Työväen urheiluliiton (TUL) seurat eivät kilpailleet lainkaan Palloliiton (SPL) järjestämässä Mestaruussarjassa, vaan osallistuivat vain TUL:n omaan kilpailuun. Kaudella 1943–1944 sarjassa oli ensimmäistä kertaa TUL-edustusta, mutta seurat, Maarian Kisa-Veikot ja Tampereen Pallo-Veikot, luovuttivat ennen viimeistä ottelukierrosta ja niiden ottelutulokset mitätöitiin. Vuosina 1945–1947 Suomen-mestaruus ratkaistiin erillisessä SM-kilpailussa, johon osallistuivat SPL:n ja TUL:n parhaat seurat, ja vuonna 1948 TUL:n seurat liittyivät lopullisesti SPL:n sarjoihin.[1]
Viimeisen kerran SM-sarja pelattiin vuonna 1989, minkä jälkeen pääsarjataso eriytettiin omaksi organisaatiokseen, joka tunnetaan nykyään nimellä Veikkausliiga. Viimeisen Mestaruussarjasta Suomen-mestaruuden saavuttanut joukkue oli Lahden Kuusysi. Kun Mestaruussarja alkoi, oli joukkueita mukana kahdeksan, mutta joukkuemäärä laajeni ensin kymmeneen ja lopuksi joukkueita oli 12. SM-sarjan suosio oli huipussaan 1960-luvulla. Kymmenessä HJK:n vuosien 1964–1969 kotiottelussa oli yli 10 000 katsojaa. Ennätys oli HJK–Haka-ottelun 17 293 katsojaa vuonna 1965. Mestaruussarjan yleisökeskiarvoennätys on vuodelta 1967, jolloin otteluissa kävi yleisöä keskimäärin 3 071 henkilöä ottelua kohti. Tätä ei ole pystynyt edes nykyinen Veikkausliiga rikkomaan.
Mestarit[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista
Maalikuninkaat[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Finland – List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939
1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949
1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959
1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969
1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979
1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989
Erilliset Palloliiton mestaruussarjan kaudet
Miesten sarjatasot: Veikkausliiga | Ykkönen | Kakkonen | Kolmonen | Nelonen | Vitonen | Kutonen | Seiska
Miesten aiemmat sarjatasot: Mestaruussarja | Suomensarja | Maakuntasarja
Naisten sarjatasot: Naisten Liiga | Naisten Ykkönen | Naisten Kakkonen | Naisten Kolmonen | Naisten Nelonen | Naisten Vitonen
Cup-turnaukset: Suomen Cup | Liigacup | Naisten Suomen Cup | Ålandscupen
Lajiliitto: Suomen Palloliitto
Maajoukkueet: Suomen maajoukkue | Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkue | Suomen alle 19-vuotiaiden maajoukkue | Suomen alle 17-vuotiaiden maajoukkue | Suomen naisten maajoukkue
Suomen jalkapallon historia
Sivulta puuttuu