Kuopion Palloseura

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
KuPS
KuPSin tunnus
Koko nimi Kuopion Palloseura
Perustettu 1923
Kaupunki Kuopio
Kotikenttä Kuopion keskuskenttä
– Kapasiteetti 4 000
Puheenjohtaja Ari Lahti
Valmentaja Marko Rajamäki
Sarja Veikkausliiga
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Mitalit
Miesten jalkapallo
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa Mestaruussarja 1956
Kultaa Kultaa Mestaruussarja 1958
Kultaa Kultaa Mestaruussarja 1966
Kultaa Kultaa Mestaruussarja 1974
Kultaa Kultaa Mestaruussarja 1976
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1950
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1954
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1964
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1967
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1969
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1975
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1977
Hopeaa Hopeaa Mestaruussarja 1979
Hopeaa Hopeaa Veikkausliiga 2010
Pronssia Pronssia Mestaruussarja 1953
Suomen Cup
Kultaa Kultaa Suomen Cup 1968
Kultaa Kultaa Suomen Cup 1989
Hopeaa Hopeaa Suomen Cup 2011
Hopeaa Hopeaa Suomen Cup 2012
Hopeaa Hopeaa Suomen Cup 2013
Liigacup
Kultaa Kultaa Liigacup 2006

Kuopion Palloseura (KuPS) on vuonna 1923 perustettu kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden viisi kertaa, Suomen Cupin kaksi kertaa ja Liigacupin kerran[1], Suomen cupin finaalin KuPS on hävinnyt kolme kertaa 2011 – 2013[2] [3]. KuPS pelaa tällä kaudella Veikkausliigassa, jossa seura on pelannut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen. Ennen vuotta 2008 KuPS oli jo pelannut 51 kautta Suomen ylimmällä sarjatasolla Mestaruussarjassa ja Veikkausliigassa. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion Keskuskentällä ja seuran tunnusvärit ovat keltainen ja musta. Seuran edustusjoukkueen käyttämät peliasuvärit on esitetty Veikkausliigan seuraesittelyssä [4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaosuus on kirjoitettu koosteena pääasiassa seurahistorioista KuPS 60 vuotta[5] (1983) ja Kuopion Palloseura 1923 – 2004[6]. Vanhemman kirjan tietoja on referoitu 70-luvun loppuun, uudemman siitä eteenpäin. Muualta kotoisin olevien tietojen lähteet on esitetty erikseen.

Seuran alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiossa jalkapalloilu alkoi jonkinlaisena koululaispelinä vuonna 1905. Paikallisista urheiluseuroista mm. Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ”harrastusalakseen” samalla vuosikymmenellä. Kuopion jalkapalloilun varsinaisena lähtöpisteenä voidaan pitää 12.6.1910 Väinölänniemellä pelattua ottelua VPK:n Osmo vastaan Kuopion Riento.[7]

Kuopion Reipas oli perustettu 1906, kun Kuopion Raittiusseuran Miesvoimistelijat, Kuopion Voimistelijat ja Rautatieläisten voimisteluseura yhdistyivät. Seuran lajeina olivat hiihto, paini, yleisurheilu, voimistelu ja jalkapallo. [8]

Kuopion Palloseura niminen yhdistys oli toiminut vuosina 1872 - 77. Seurassa oli harrastettu kuningaspalloa, krikettiä, miekkailua ja voimistelua. Silloisessa Palloseurassa toimineita henkilöitä oli ollut perustamassa Kuopion Reipasta, joka liittyi 1919 Suomen Palloliittoon ja osallistui samana vuonna ensimmäisenä kuopiolaisseurana SPL:n vuosikokoukseen.

Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irroittautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran. Reipas hajosi ja siitä oli vuoden 1924 jälkeen jäljellä vain Kuopion Reippaan Naisvoimistelijat.

Uusi seura perustettiin vauhdilla. 7.3.1923 Kuopion Seurahuoneella oli valmisteleva kokous, jossa päädyttiin SPL:n alaisen palloiluseuran perustamiseen ja asetettiin väliaikainen toimikunta valmistelemaan perustamiseen liittyviä toimia. Kuopion Palloseuran varsinainen perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16.3.1923. Kokouksen puheenjohtajana toimi varatuomari Lauri Backman (teki pelaajana KuPS:n ensimmäisen virallisen maalin), sihteerinä toimi Aarne Hirvonen. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi.

Toiminta käynnistettiin heti samana keväänä. Ensimmäisen ottelunsa KuPS pelasi Osmon Poikia vastaan 20.5. Väinölänniemellä ja voitti 5-2. Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella SM-kilpailuun. Seuran sihteeri (Aarne Hirvonen) kirjoitti SPL:lle 3.7.1923: ”Siinä tapauksessa, että seuramme on tullut hyväksytyksi S. P. L.:oon, ilmoitamme täten koht. ottavamme osaa jalkapallokilpailuihin Suomen mestaruudesta.” [9] Seura oli hyväksytty Palloliittoon (28.6.1923) ja osallistuminen SM:n tavoitteluun on jatkunut yhtäjaksoisesti vuotta 1925 ja paria 40-luvun sota-ajan kautta lukuun ottamatta.

1920-luvun SM-kilpailuissa, jotka pelattiin cup-muotoisesti, Kuopion Palloseura päätyi pelaamaan lähinnä alkukierroksia. Pienestä osallistujamäärästä johtuen avauskierroksen voitolla KuPS saavutti tuon kilpailun parhaan sijoituksensa heti ensimmäisellä kerralla 1923 päästessään välierään (häviö HJK:lle Kuopiossa 0-8), seuraavana vuonna yksi voitto riitti puolivälierään, 8 parhaan joukkoon (häviö KIF:lle 1-12). 20-luvun virallisten kilpailuotteluiden (6.9.1923 - 25.8.1929) saldo KuPS:lla oli 10 ottelua, joista tuli 3 voittoa, 1 tasapeli ja 6 häviötä; maalieroksi syntyi 21 tehtyä ja 41 päästettyä maalia. [10]

Suomen Palloliiton viidenneksi piiriksi perustettiin Kuopiossa 2. toukokuuta 1926 Savon piiri. Sen perustamiskokouksessa olivat läsnä Kuopion Palloseuran lisäksi Osmon Pojat, Iisalmen Palloilijat, Kajaanin Palloilijat ja Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat. Vuonna 1927 kilpailtiin ensimmäisen kerran piirin mestaruudesta. Mikkelin Kilpa-Veljet voitti mestaruuden kolmena ensimmäisenä vuonna.[11]

Vuosi 1930 oli merkittävä koko Suomen jalkapalloilulle, kun siirryttiin sarjajärjestelmään, joka laadittiin kaksitasoiseksi. Pääsarjaa (nyk. Veikkausliiga) vastasi A-sarja tai Suomensarja, joksi sitä aluksi myös kutsuttiin. Alempaa tasoa kutsuttiin B-sarjaksi (myöhemmin Itä-Länsi –sarja, Suomensarja, II divisioona). Vuonna 1936 käynnistyi kolmantena sarjatasona Maakuntasarja. Myöhemmin neljänneksi korkeimmaksi sarjatasoksi muodostettiin 1956 Aluesarja. 1973 I divisioona muodostettiin uudeksi toiseksi korkeimmaksi sarjatasoksi Mestaruussarjan alle ja syntyi nykyisenlainen sarjajärjestelmäpyramidi.

Kesällä 1930 Kuopion jalkapalloilu koki selvän läpimurron. Lehdistössä kirjoitettiin esim. miten kuopiolainen yleisö sai nähdäkseen hyökkäyspeliä kauniine yhdistelmineen, jollaista se ei ollut vuosikausiin kaupungissa nähnyt. Kuopion Palloseura voitti 1930 piirin mestaruuden, mikä merkitsi pääsyä Palloliiton B-sarjaan. KuPS ylsi heti ensi yrityksellä B-sarjan välierään, jonka voittajat nousivat pääsarjaan, mutta KuPS hävisi Viipurin Susille 1-3.

Kuopion Palloseurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka puhkesivat julkiseksi hajaannukseksi syksyllä 1931. Näkemyseroja oli lähinnä siitä, ketkä saivat pelata. Kaupungissa alkoi olla runsaudenpulaa taitavista pelaajista ja ongelma ratkesi, kun 18. lokakuuta 1931 kaupunkiin perustettiin toinen jalkapalloseura, Kuopion Pallo-Toverit (KPT). Sitä olivat perustamassa mm. Hannes Hiltunen ja Lennart Savolainen, kumpikin entisiä Palloseuran pelaajia. Savolainen oli lisäksi kerinnyt toimia KuPS:n puheenjohtajanakin (1925-27). [12]

Seurasta alkuvuosina käytetty nimilyhenne KPS sekaantui muihin vastaaviin (esim. Kotkan Palloseura). Lyhenne KuPS esiintyi ensimmäisen kerran Huvudstadsbladetissa kesällä 1934. Uusi lyhenne yleistyi kuitenkin vasta seuraavana vuonna, ja tässä esityksessä seuran nimilyhennys esitetään koko ajan muodossa KuPS. Peliasua päädyttiin muuttamaan myös samoihin aikoihin. Seuran alkuperäisenä asuna oli mustavihreäpystyraitaiset paidat ja valkoiset housut. Kun tarvittiin uusia asusteita, ei ollut löytynyt paitaa, jossa vihreä väri olisi pysynyt kunnollisesti. Mietittiin eri värivaihtoehtoja, ja päädyttiin Savon väreihin, keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiiin. Uudet asusteet otettiin käyttöön keväällä 1935.

Savon piirinsarjassa menestymisellä oli vuosina 1930-35 KuPS:lle se merkitys, että vain sen kautta seuran oli mahdollista päästä pelaamaan valtakunnan sarjoihin. Savon sarjassa seura oli kuitenkin ylivoimainen, kunnes vuonna 1935 paikalliskilpailija KPT oli parempi; molemmat selviytyivät B-sarjaan.[6] Kuopion Palloseura kärkkyi siis nousua heti sarjapelaamisen alusta lähtien, mutta Mestaruussarjan ovi ei avautunut samalla vuosikymmenellä. Joukkueen parhaimmistoon kuului tuolloin mm. Aaro Heikkinen, joka pelasi KuPS:n edustuksessa 1929–1947 ja tämän jälkeen toimi valmentajana vuoteen 1967 asti[13].

30-luvun kilpailullisesti paras saavutus Kuopion Palloseuralle oli vuosikymmenen ensimmäisenä vuonna 1930 tullut edellä kerrottu pääsy mestaruussarjan nousukarsintaan, jonka KuPS kuitenkin hävisi. 30-luvun kilpailutoiminta KuPS:n osalta päättyi Itäsarjan mestaruuden (mestaria oli odottamassa pääsarjapaikka) ratkaisuottelun ensimmäiseen osaotteluun Viipurissa 1.10.1939, ja taas tuli häviö Susille, nyt 0-1. Toinen osaottelu siirtyi sodan takia seuraavan vuoden kesään. KuPS pelasi 1930-luvulla valtakunnan kakkostasolla (24.8.1930 - 1.10.1939) yhteensä 68 virallista ottelua (31 voittoa, 12 tasapeliä, 25 häviötä) ja maaliero oli 154 – 108. [10]

Talvisota (30.11.1939 – 13.3.1940) ja jatkosota (25.6.1941 – 19.9.1944) hankaloittivat kilpailutoimintaa. 1940-luku alkoi epävirallisella SM-cup-kilpailulla, jossa KuPS hävisi heti ensimmäisellä kierroksella 16.6.1940 Helsingin Tovereille 1-2. Saman vuoden juhannuksena kariutui nousu Mestaruussarjaan, kun Sudet voitti siirtyneen nousukarsinnan toisenkin osaottelun. Sarjapelaamisessa siirryttiin syys-kevät –rytmiin kaudella 1940/41. Vuoden 1942 SM ratkaistiin taas cup-muotoisesti. Kuopiolaiset osallistuivat kilpailuun eri seuroista koottujen pelaajien yhdistetyllä joukkueella, joka on jäänyt aikakirjoihin KuPS-nimisenä. Joukkue voitti ensimmäisellä kierroksella helsinkiläisen Pallo-Pojat, mutta hävisi toisella kierroksella Susille. 1943/44-kaudella KuPS luopui kokonaan sarjapelaamisesta (pelaajia tarvittiin sotarintamilla).[10]

Rauhan tultua (1944) KuPS:n joukkue oli uudistunut ja nuorentunut. Jalkapalloilun ja KuPS:n kilpailutoiminta jatkui melkein normaalisti rauhan jälkeen. 1945 - 46 pelattin SPL-sarjoissa kaksi kautta ja ratkaistiin SM neljä kertaa (SPL:n mestaruudet 1943/44, 1945 ja 1945/46, sekä SPL:n ja TUL:n yhteinen 1945 SM). 1945 SPL+TUL yhteinen SM ratkaistiin cup-kilpailuna ja KuPS:n taival pysähtyi toisella kierroksella. 1945/46 Suomensarjassa KuPS oli yhden ottelun päässä pudota kolmannelle sarjatasolle; karsintapeli Pallo-Poikia vastaan päättyi Kuopiossa kuitenkin 7-0 voittoon.[10]

Seuraavalla kaudella 1946/47 KuPS teki omaa historiaansa häviämättä kauden aikana kertaakaan (17 ottelua). Em. Pallo-Pojat -voiton kanssa häviötön virallisten pelien putki on siis 18 ottelua. Kauden neljännessä ottelussa vastaan asettui KPT. Seurojen välisissä virallisissa keskinäisissä derbyissä KuPS ei ollut voittanut uutta paikalliskilpailijaansa sitten vuoden 1934. Kiihkeään paikallisotteluun kerääntyi 1 700 katsojaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin näiden seurojen välisissä otteluissa. Palloseura voitti KPT:n 4-3 ja kaupungin herruus oli palaamassa yli 10 vuoden jälkeen KuPS:lle. Tuon ottelun paras pelaaja oli Palloseuran 17-vuotias Aulis Rytkönen. KPT-peliä seuranneen tasapelin jälkeen KuPS pelasi ennätyksellisen 9 voiton putken. Suomensarjan kummankin lohkon (Etelä ja Pohjoinen) kaksi parasta karsivat lopuksi Suomensarjan loppusarjassa kahdesta pääsarjan nousupaikasta. KuPS pelasi ensin tasapelin vieraissa Kotkan Jäntevän kanssa, voitti sitten kotonaan VPV:n ja ratkaisevassa ottelussa Helsingissä 15.6.1947 pelasi tasan 1-1 Kallion Palloseuran kanssa[10]. Mestaruussarjapaikka oli näin saavutettu. Paikan tavoittelu oli alkanut Savon piirinsarjapelillä kesällä 1930, eli pääsarjaan nousu kesti KuPS:lta hieman yli 17 vuotta. Oheisessa kuvassa on esitetty ottelussa pelanneet kupsilaiset.

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947. Ylärivissä hyökkääjät vasemmalta Pentti Heiskanen (oh), Aulis Rytkönen (ovh), Martti Pirinen (kh), Ilmari Turunen (vvh), Urho Väänänen (vh) ja valmentaja Aaro Heikkinen, keskirivissä tukilinja Viljo Laakkonen (ot), Kosti Martikainen (kt) ja Reino Miettinen (vt), alarivissä Yrjö Pulkkinen (op), Thure Leskinen (mv) ja Paavo Pirinen (vp).(kuva[5], nimet[6] )

KuPS aloitti Mestaruussarjassa 3.8.1947 häviämällä HIFK:lle 0-2 Kuopiossa.[10] KPT oli pelannut ensimmäisenä kuopiolaisseurana Mestaruussarjassa 1938, ja Elosta tuli kolmas kuopiolainen pääsarjaseura 1969.

KuPS teki historiaa heti ensimmäisenä vuotenaan mestaruussarjassa. Joukkue nimittäin putosi ja nousi pelaamalla takaisin saman kalenterivuoden aikana. Putoamisen ratkaissut kauden viimeinen kierros pelattiin 20.6.1948 (Jäntevä – KuPS 4 - 2), Suomensarjan kausi alkoi 21.7.1948 ja nousu varmistui viimeisessä ottelussa Tampereella TPV:tä vastaan 3-5, 31.10.1948. Edellä kerrotun tapainen hissiliike on ainutkertainen suomalaisen pääsarjapelaamisen historiassa. Yli 43-vuotinen pääsarjavisiitti (eli 44 peräkkäistä kautta) alkoi 1.5.1949 HJK-häviöllä Kuopiossa. Taival päättyi Vänärillä 17.10.1992 KuPS – MP –ottelussa.[10]

Kuopiolainen lyhytsyöttöpeli oli tekemässä läpimurtoaan. Aaro Heikkisen kakkosvalmentajana toimi jonkin aikaa 40-luvun lopulla seuran ensimmäinen ulkomaalaisvalmentaja. Kesäksi 1948 SPL oli palkannut unkarilaisvalmentajia eri puolille Suomea. Kuopioon osoitettiin entinen maajuokkuepuolustaja Janos Nagy. Hän auttoi KPT:tä ja KuPS:aa 1948 nousukaudella[12]. Vuonna 1950 KuPS taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan. Ratkaisuottelussa keskuskentällä KuPS kohtasi Tampereen Ilves-Kissat. Tunnettu radioääni Martti Jukola teki tuossa pelissä historiaa: se oli ensimmäinen suorana selostettu ottelu. Tamperelaiset voittivat ottelun 0-3. KuPS hävisi myös kauden jäljellä olevat kaksi otteluaan [10] ja jäi lopulta 3 pisteen päähän mestari-Ilves-Kissoista. KuPS:n käyrä oli kuitenkin nouseva, kun taas Ilves-Kissat aloitti tuosta ottelusta alamäkensä, joka johti aina maakuntasarjaan asti.

Vuonna 1954 ensimmäistä kertaa pääsarjassa vastakkain olivat (16.6.) KPT ja KuPS. KuPS oli hankkinut Ranskaan siirtyneen Aulis Rytkösen korvaajaksi Joensuusta Seppo Pelkosen (1953 kaudella Pelkonen oli jo tehnyt KuPS:lle 11 maalia). KuPS voitti ensimmäisen pääsarjaderbyn 4-0 ja Pelkonen teki hattutempun, joka oli hänen KuPS-uransa ensimmäinen. Joukkue saavutti hopeaa, kun KPT puolestaan tipahti pääsarjasta.

Mestaruuksien vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956. Kyseisellä kaudella myös valmennus oli harpannut eteenpäin. Pelaajille tehtiin lääkärintarkastus, jonka pohjalta jokainen pelaaja sai oman henkilökohtaisen valmennusohjelmansa. Mestaruus ratkesi Helsingin Olympiastadionilla kolmanneksi viimeisellä kierroksella KuPS:n lyödessä HPS:n 0-2.

KuPS:n ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin heinä-elokuussa 1957 Neuvostoliittoon, jossa seura osallistui Suomen edustajana festivaaleihin. Pitkä ja raskas matka verotti kotimaan sarjamenestystä, ja hyvin alkanut kausi päättyi neljänteen sijaan.

KuPS voitti toisen mestaruutensa 1958, jolloin valmentajana oli vuosikymmenen alussa seurassa pelannut Martti Kosma. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja HPS. KuPS:n 4-1 –voitolla molemmat päätyivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu mestaruudesta ja se pelattiin Olympiastadionilla 1.11. Ottelun katsojamäärä oli Suomen sarjapelien ennätys, 8321. KuPS voitti Antero Kostilaisen jatkoajan toisen puoliajan viidennellä minuutilla tekemällä maalilla.

KuPS oli ollut 50-luvulla huonoimmillaan kaksi kertaa viides (sarjassa pelasi tuohon aikaan 10 seuraa). 60-luvulle tultaessa peliesitykset kuitenkin huononivat. Sarjapaikka oli aidosti uhattuna vuonna 1961. Viimeisessä ottelussa Väinölänniemellä vastaan tuli Pallo-Pojat; häviö olisi tiennyt putoamista, mutta 6-0 –voitolla varmistui sarjapaikka. KuPS saavutti SM-hopeat vuosina 1964, 1967 ja 1969. Vuosikymmenen 6-loppuisena vuonna valmentajana aloitti Gunnar Boman, kun Aaro Heikkinen oli siirtynyt edelliskauden jälkeen vastaamaan koko seuran valmennusjohtamisesta. Kolme kierrosta ennen sarjan päätöstä KuPS:lla oli viiden pisteen johto ja tilaisuus mestaruuden sinetöimiseen, kun HJK tuli Väinölänniemelle. Kuopion siihen astinen ennätysyleisö, 5691, joutui pettymään HJK:n 2-3 voittoon Aulis Rytkösen tehdessä vieraille 2 maalia. Seuraavana viikonloppuna samassa paikassa Kuopiossa saattoi nähdä ensimmäisen kerran KuPSin voittavan pytyn TPS:n hävitessä 3-0. Yksi Suomen mestareista oli Keijo Koistinen, joka oli ensimmäinen suomalainen pelaaja, joka saavutti mestaruuden sekä jalkapallossa että jääkiekossa (Porin Karhut). Vuonna 1966 Markku Hyvärinen voitti edelleen ainoana KuPS:n pelaajana pääsarjan maalikuninkuuden 16 maalillaan.

1967 syksyllä KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan cup-ottelunsa. KuPS olisi päässyt jo vuonna 1959 mukaan kilpailuun, mutta seuran talous ei antanut siihen mahdollisuutta. Nyt oli vastassa ranskalainen huippuseura St. Etienne. Ensimmäinen osaottelu Ranskassa päättyi 2-0, ja toinen osaottelu Kuopiossa päättyi myös St. Etiennen voittoon 0-3.

1968 tuli Kuopioon ensimmäinen Suomen cupin voitto. Olympiastadionilla KuPS voitti KTP:n 2-1. Toisena puolustajana oli tavallisesti tolppien välissä vahtia pitänyt Pertti Hänninen. Loppuottelussa pelasivat Veli Pohjolainen, Hänninen, Pekka Mäkelä, Eero Rissanen, Matti Terästö, Matti Väänänen, Heiki Tirkkonen, Pekka Louesola, Antero Kostilainen, Matti Tirkkonen ja Teuvo Korpinen.

1969 paikallisvastustaja Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa, ja seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä tehtiin KuPS:n edelleen voimassa oleva yleisöennätys 6787. KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. Syksyllä KuPS matkasi Portugaliin Euroopan cup-voittajien cupin otteluun Academica de Coimbraa vastaan ja pelasi tasan 0-0. Kuopion peli käytiin arki-iltapäivänä syksyn harmaudessa, koska käytettävissä ei ollut valaistua kenttää. Siksi vain vähälukuinen yleisö saattoi nähdä yhden hienoimmista Kuopiossa pelatuista otteluista, joka päättyi vierasvoittoon 0-1.

1970-luvun alkuun osui lievä aallonpohja. Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen. KuPS oli sarjakärjessä vielä 19. kierroksella, kun kolme kierrosta oli enää jäljellä, mutta loppusijoitukseksi tuli lopulta neljäs. Sijoitus oli sama vuonna 1973. KuPS oli noussut 26 pääsarjakauden jälkeen maratontaulukossa jo kolmanneksi TPS:n ja HJK:n jälkeen, ja tehdyissä maaleissa oli tulossa 1000:s pääsarjamaali täyteen seuraavalla kaudella. 1974 kauden toiseksi viimeisellä kierroksella tasalukumaalin teki Esa Heiskanen, kun KuPS voitti toiseksi viimeisellä kierroksella KPV:n 8-0. Mestaruus varmistui viimeisellä kierroksella kun HJK - KuPS päättyi 2-4. Kyseessä oli kolmas kerta, kun KuPS:n mestaruus ratkesi Olympiastadionilla. 1975 oli vuorossa hopeaa. Euroopan cupissa KuPS kärsi Puolassa 5-0 tappion Ruch Chorzow´lle, mutta Mikkelin keinovaloissa pelatussa kotiottelussa KuPS ylsi tasapeliin 2-2.

Kaudella 1976 KuPS johti sarjaa pitkään. Toiseksi viimeisessä ottelussa mestaruuteen riitti tasapeli. Väinölänniemellä vastaan asettui HJK: 0-0 eli KuPS sai viidennen mestaruutensa. UEFA-cupissa KuPS saavutti ensimmäisen kansainvälisen voittonsa virallisessa ottelussa lyömällä ruotsalaisen Öster IF:n kotona 3-2, mutta Växjössä tuli 2-0 tappio, joka katkaisi tien toiselle kierrokselle.

1976 joukkueesta KuPS menetti viisi miestä Ouluun ja yhden KPT:lle. Menetyksistä huolimatta 1977 tuli hopeaa. Euroopan cupissa belgialainen FC Brügge voitti Kuopiossa 0-4 ja kotonaan 5-2. 1978 UEFA-cupissa KuPS löi ensimmäisellä kierroksella kööpenhaminalaisen B 1903:n Kuopiossa ja pelasi tasan 4-4 vieraissa, eli selvitti tiensä ensimmäistä kertaa Euro-kilpailussa toiselle kierrokselle. Toinen kierros pelattiin Mikkelissä, josta löytyi keinovalot. Esbjerg BK voitti 0-2; myös Tanskassa tuli KuPS:lle tappio 4-1.

Sarjajärjestelmä koki huomattavia muutoksia kaudella 1979. Aikaisempaa kaksinkertaista sarjaa alettiin kutsua runkosarjaksi, jonka 8 parasta jatkoivat yksinkertaiseen loppusarjaan. Molempien sarjojen pisteet laskettiin yhteen. KuPS ylsi hopealle, mutta mikäli runkosarjan pisteet olisi puolitettu seuraavana vuonna aloitetun käytännön mukaan, olisi KuPS ollut mestari OPS:n asemesta.

1980-luku aloitti KuPS:n vaikeat vuodet. KPT aloitti rynnistyksensä kovemmin kuin koskaan, ja myös Elo nosti päätään alemmista sarjoista suursaeurojen kilpailijaksi. Jalkapallo oli vaihtumassa amatöörien harrastuksesta kilpaurheiluksi, johon haettiin koko ajan lisää vaikutteita ammattilaisseuroista. Kuopiossa ammattimaiseen toimintaan ei kuitenkaan pystytty hyppäämään. KPT:n täysimittainen hyökkäys kotimaisen jalkapallovaltikan voittamiseksi päättyi yhtälön taloudelliseen mahdottomuuteen muutamassa vuodessa, ja Elonkin nousun takaa löytyivät kestämättömät perusteet, mikä johti toiminnan loppumiseen 80-luvulla.

Kaikki kolme kuopiolaisseuraa pelasivat pääsarjassa yhtä aikaa ensimmäisen ja viimeisen kerran vuonna 1982. Tämän jälkeen jalkapallon elinvoimaa alkoivat nakertaa KalPa ja jääkiekko Niiralan jäähallin vamistuttua 1980. Ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja KuPS:ssa oli puolalainen Boguslaw Hajdas, 1983-85. Mitalit jäivät kauaksi hänenkin aikanaan (9., 8. ja 6.). Kuutos-loppuisena vuosikymmenen vuotena ei tullut enää mestaruutta, eli -56, -66, -76 kultainen sarja ei jatkunut KPT-legenda Jouko Pasasen valmennuksessa.

Pasasen potkujen jälkeen alkoivat Markku Hyvärisen KuPS:n pelastusoperaatiot hänen toimiessaan apuna valmennuksessakin. 80-luku päättyi KuPS:lta komeasti Suomen cupin voittoon Olympiastadionilla kun Haka hävisi 3-2. Harri Nyyssönen pisti pallon kahdesti suoraan kulmapotkusta maaliin; toki Olli Huttunen Hakan maalivahtina auttoi maaleissa osaltaan ”Peleä”. KuPS voitti historiansa toisen Suomen cupin, kapteeni Tuomo Hyvärinen pääsi nostamaan voittokannun ilmaan ensimmäisenä. Markku Hyvärisestä tuli ensimmäinen kuopiolainen, joka on palkittu sekä Kuopion parhaana urheilijana (1966 maalikuninkuus) että valmentajana (1989 cupvoitto).

Liiga-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauteen 1990 KuPS:ssa palattiin valmennuksellisesti vanhaan tuttuun, Martti Räsäseen. Sarjan nimi oli uusi, Futisliiga, joka nykyisin kulkee Veikkausliigan nimellä. Uutta vanhaa olivat jo aikaisemminkin kokeillut pudotuspelit, joihin KuPS selviytyi oltuaan runkosarjassa neljäs. Paras kolmesta järjestelmällä pelatulla 1. pudotuspelikierroksella KuPS hävisi otteluvoitoin 0-2, kotiottelussa tuli rangaistuspotkukilpailuhäviö Reippaalle. Euroopan cupvoittajien cupissa vastassa oli Kiovan Dynamo, joka joutui tyytymään Väinölänniemellä 2-2 tasapeliin, mutta Kiovassa ukrainalaiset voittivat 4-0.

Kesä 1991 oli paluu pettymyksiin. Kausi tuotti sijan 10. Räsäsen aikakausi KuPS:n valmentajana päättyi seuraavana kesänä, kun KuPS oli juuttunut hännille, ja syyskauden viiteen viimeiseen otteluun valmennusvastuun sai Jouni Jäntti apunaan Markku Hyvärinen. Keinot olivat lopussa, ja MP lähetti kauden viimeisessä ottelussa KuPS:n I divisioonaan. Ratkaisumaalin laukoi vapaapotkusta oma kasvatti Juha Karvinen, jonka laukoma 0-1 hiljensi lumen peittämän Väinölänniemen.

Alasarjapelaaminen oli hoppeetakin häpeällisempää KuPS:lle. Paluu huipulle haluttiin varmistaa palkkaamalla valmentajavelho Keijo Voutilainen. 1993 I divisioonasta nousu pääsarjaan oli tehty helpoksi, sarjan 4 parasta pelasi Veikkausliigan 4 huonoimman kanssa karsintasarjan, jonka 6 parasta pääsi pääsarjaan. KuPS voitti divarin ja oli karsintasarjassa kolmas. 1994 Veikkausliigasta putoamisen ei pitänyt olla helppoa, kun kaksi huonointa 14:stä pudotettiin, mutta KuPS oli selvästi huonoin. Viimeisessä pelissä Anjalankoskella 8.10.1994 MyPa voitti 8-0. KuPS ei ollut koskaan hävinnyt sarjapeliä noin rumin lukemin[10]. Sami Hyypiä oli tuolloin urallaan lähimpänä voittaa SM:n, mutta kun TPV voitti samanaikaisesti vieraissa Jaron 86. minuutin maalilla 1-2, niin mestaruudesta ei päädytty pelaamaan uusintaottelua. Jaro oli tasoittanut 81. minuutilla, ja Jaron voitolla MyPa olisi ollut heti Suomen mestari [14].

KuPS:n realismia oli nyt yrittää selvitä hengissä talousongelmista pikemminkin kuin yrittää välitöntä paluuta liigaan. Onnistunut puheenjohtajan vaihdos piristi seuraa, sillä kaudet 1995-2003 KuPS ry:n puheenjohtajana toiminut Eija Vähälä loi seuraan uutta henkeä. Kaudet 1995-96 KuPS säilyi vielä Ykkösessä, mutta seuraavana kesänä odotti jo putoaminen Kakkoseen. 1997 hämmästeltiin, että aikoinaan suuri ja mahtava KuPS ei selvinnyt edes Ykkönen-Kakkonen karsintasarjassa otteluistaan Nokian Pyryä ja kemiläistä lähiöjoukkuetta Visan Palloa vastaan kunnialla. Kaksi tasapeliä tiesi, että KuPS oli Kakkosessa, tasolla, joka vastasi aikoinaan Maakuntasarjaa.

KuPS aloitti historiansa alimmalla sarjatasolla pelaamiskauden 3.5.1998 Nilsiän Halssilla, NP-H – KuPS päättyi 1-2 (0-2). KuPSin kokoonpano ottelussa oli numerojärjestyksessä (tuohon aikaan ottelupöytäkirjoissa ei esitetty aikoja maaleille, varoituksille eikä vaihdoille): 3. Vesa Rovio (mv), 10. Marko Karhunen, 11. Jarkko Flink, 13. Harri Nyyssönen (teki maalin), 22. Olli Kosonen, 24. Miikka Turunen (teki maalin), 26. Esa Rovio (sai kaksi keltaista eli punaisen), 30. Kimmo Pöyhönen (tilalleen vaihdettiin 27. Ilja Venäläinen), 55. Markku Raatikainen (joukkueen kapteeni), 70. Yrjö Happonen (tilalleen vaihdettiin 16. Jarno Ollikainen), 77. Tommi Antikainen (tilalleen vaihdettiin 18. Antti Konttinen). Muut vaihtopelaajat: 2. Lassi-Pekka Kauhanen (mv), 16. Timo Mikkonen, 21. Toni Kinnunen. 9-paitaa KuPS:ssa 1998 kaudella kantoi Mikko Pantsu, joka ei ollut mukana kauden avauspelissä. Kotijoukkueessa (Nilsiän Pallo-Haukat) numerolla 109 pelasi Jani Hartikainen, joka vaihtoi vastustajien riviin kaudelle 2000.[15]

Kauden avausottelussa KuPS:ssa pelasi siis 17-vuotias espoolaissyntyinen [16] Ilja Venäläinen. Ilja oli aloittanut pallon potkimisen neljän vanhana, ensiopit hän omaksui Kopari-nappuloissa, mutta vaihtoi viiden-kuuden ikäisenä keltamustiin. Kesän 1997 Ilja pelasi lähes yksinomaan B-junioreissa (KuPS saavutti SM-pronssia), A-junioreissa Ilja pelasi vajaan yhden puoliajan. 1997/98 talvella Ilja harjoitteli ykkösjoukkueen mukana. [17]

KuPS kilpaili Kakkosessa 1998 Kuopion herruudesta Kings SC:n kanssa. Paikallisotteluissa Kings jäi kupsilaisilta voittamatta, kevätkierroksella Kings voitti 1-0 ja syksyllä pisteet jaettiin 2-2. Nousu onnistui, valmentajana toimi Jouni Jäntti.

Kakkosessa pelaaminen hankaloitti kuitenkin velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka tuli ja pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta. Oy hoiti ry:n velat verottajalle, ja näin oltiin valmiit aloittamaan uusi nousu takaisin kotimaan huipulle.

Oy-kauden ensimmäisen vuoden (1999) KuPS pelasi Ykkösessä ja säilytti sarjapaikkansa. Uuden vuosituhannen ensimmäiseen kauteen lähdettiin uudella valmentajalla, Esa Pekosella. Joukkueen kapteenina toimi Peter Sampo. Maalikuningas oli Ilja Venäläinen, joka oli debytoinut KuPSin edustuksessa Kakkosessa. Pekonen nosti KuPS:n Veikkausliigaan, jossa ensimmäinen kausi toi kahdeksannen sijan. 2002 Pekonen korvattiin Jari Pyykölällä, mutta hän ei löytänyt seuran ja pelaajien kanssa yhteistä säveltä. KuPS säilyi sarjassa karsintojen kautta. 2003 Pyykölä joutui lähtemään kesken kauden, jonka päätteeksi KuPS putosi.

Kauden 2003 surkea loppu sai Oy:n johtoon uutta puhtia, suuntaa piti muuttaa. Toiminnalle haettiin uskottavuutta palkkaamalla hyvätasoinen päävalmentaja. Juha Malinen onnistui nostamaan KuPS:n heti takaisin Veikkausliigaan.

KuPS:n Jani Hartikainen (vas.) ja FC Hakan Mikko Innanen Valkeakoskella 28. huhtikuuta 2005.

Kauden 2004 KuPS-uutuus oli seuran nimellä kulkeneen reservijoukkueen perustaminen. KuPS/2:lle myönnettiin sarjapaikka suoraan Itä-Suomen piirin Kolmoseen[18], joka on sarjapelaamisen 4. ylin sarjataso. Joukkue nousi heti Kakkoseen, ja nimeksi muuttui KuPS Akatemia. KuPS:ssa ei oltu koettu A-nuorten SM-sarjaa riittävästi pelaajia kehittäväksi sarjaksi, ja 2-joukkueen myötä A-juniorit luopuivat SM-sarjapaikastaan. Kakkosjoukkuekokeilu kesti kolme kautta, eikä KuPS-A:ta nähty valtakunnan juniorisarjoissa 2004-07. B-juniorit voittivat Suomen mestaruuden 2007, ja kaudella 2008 KuPS palasi myös A-junioreiden sarjaan ja päätyi pronssille. [19]

KuPS:n viime vuosikymmenet ovat pitkälti yhdistyneet Kallaveden ympäröimälle Väinölänniemen stadionille, jolla seura pelasi kotiottelunsa aivan kauteen 2005 asti. KuPS palasi Veikkausliigaan vuoden poissaolon jälkeen kaudella 2005. Kausi aloitettiin vielä Väinölänniemellä, mutta heinäkuusta lähtien kotipelit siirtyivät tekonurmipäällysteiselle Keskuskentälle, jonne oli valmistunut uusi stadion. Muutto toi mukanaan selvän parannuksen pelaajien harjoitusolosuhteisiin ja samalla KuPS:n sekä muun muassa Palloliiton Itä-Suomen piirin toimiston sijainti voitiin siirtää keskustasta koko kaupungin yhteiseen jalkapallokeskukseen. Kuopiolaisten viideskymmenes kausi pääsarjatasolla päättyi etenkin loppukauden hyvän vireen ansiosta kymmenenteen tilaan, minkä myötä tavoitteena ollut sarjapaikan säilyttäminen täyttyi. KuPS:in valmentajana kaudella 2005 toimi Juha Malinen.

Kauden 2006 alussa maalinteossa parhaiten kunnostautunut, KuPS:aan vuoden 2005 lopulla hankittu nigerialainen Raphael Edereho herätti esityksillään kiinnostusta. Sen johdosta hänet myytiin 15. helmikuuta Iranin pääsarjan FC Persepolikseen. Jussi Heikelä, Pyry Kärkkäinen ja Patrik Turunen esiintyivät lisäksi vuoden mittaan nuorisomaajoukkuekokoonpanoissa. Aprillipäivänä 2006 KuPS eteni pitkäaikaisen kapteeninsa Jani Hartikaisen edelliskauden Veikkausliigamestari MyPan verkkoon upottamalla maalilla Liigacupin finaaliin. 12. huhtikuuta Finnair Stadiumilla pelatussa loppuottelussa KuPS voitti Miikka Oinosen kahdella maalilla FC KooTeePeen 2–1, päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden. Veikkausliigakausi 2006 osoittautui loppumattomaksi viivytystaisteluksi, kunnes viimeisellä kierroksella pelin IFK Mariehamn – FF Jaro 0–0 tasatulos sinetöi KuPSin viimeisen tilan ja tipahtamisen Ykköseen. KuPS oli jo päättänyt oman kautensa edellisellä kierroksella Hakaa vastaan häviten 1–2. Syksyllä ilmeni, että usean peräkkäisen tappiollisen vuoden myötä seura oli taloudellisesti epävakaassa tilassa. Tilanteen vakavuus syveni ja lisää asioita selvisi sitä mukaa kun vuoden vaihde lähestyi. Talousvaikeuksien myötä päävalmentaja Juha Malinen vapautettiin tehtävistään ja 30. lokakuuta joukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kaudella 2006 KuPS:in pelaaja/apuvalmentajana toiminut Kai Nyyssönen. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Raatikainen erosi, eikä hänen paikkaansa täytetty. Urheilutoimenjohtajaksi nimettiin Esa Pekonen, jolle lankesi myös vastuu pelaajasopimusneuvotteluista. Myös reservijoukkue KuPS Akatemia päätettiin lakkauttaa. Korvaavaksi järjestelyksi solmittiin joulukuussa 2006 Kakkosen C-lohkossa pelanneen Kings Kuopion ja KuPS:n välille farmisopimus. Perustettavaksi suunniteltuun A-juniorijoukkueeseen ei ollut tarpeeksi kiinnostusta.

Syksyllä 2006 KuPS Oy:n hallituksen jäsen Ari Lahti omisti seurasta neljänneksen, ja totesi ettei homma toimi. ”KuPS oli taas pudonnut Liigasta, ja kaikki rahat olivat menneet, ei ollut enää ketään, joka panisi seuraan lisää rahaa”, Lahti muistelee. Hän teki omat selvityksensä seuran taloudellisesta tilanteesta ja pohti, pitäisikö se vielä kerran pelastaa. Marraskuun lopussa lehdet kertoivat, että KuPS on menossa konkurssiin. Joulukuun 1. päivänä KuPS ja Lahti järjestivät lehdistötilaisuuden. Seuraavan päivän lehdet kertoivat, että ”savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti pelastaa KuPS Oy:n konkurssilta”. Apu tuli viime hetkellä.[20]

Aiemmin Veikkausliigan taustayhteisö Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtajanakin toiminut Lahti laittoi kiinni lisää omaa rahaa noin 300 000 euron verran, millä kuitattiin seuran kaikki velat, ja rahan vastineeksi Lahden omistusosuus KuPS Oy:stä nousi noin 95 prosenttiin ja hänestä tuli sen hallituksen puheenjohtajalähde?. Lahti osallistui jo toistamiseen KuPS:n pelastamiseen. Aikaisemmin 90-luvulla hän oli osa suurempaa sijoittajajoukkoa, joka perusti KuPS Oy:n seuran taloudelliseksi turvaksi[6].

Ilja Venäläinen perässään Klubi-04:n Sakari Mattila. 13. toukokuuta 2007, Finnair Stadium.

KuPS aloitti kauden 2007 Ykkösessä ilman useita edelliskauden runkopelaajia. Vahvistuksena saatiin kokenut oma kasvatti Harri Ylönen [21]. KuPS kiri hurjan loppusyksyn ansiosta RoPS:n jo kahdeksaan pisteeseen venähtäneen etumatkan kiinnilähde?. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä RoPS johti sarjaa kahdella pisteellä. Kierroksella FC Hämeenlinna voitti RoPS:n 3-2 ja KuPS voitti JJK:n 4-1. KuPS olisi voittanut Ykkösen myös RoPS:n pelatessa tasapelin, koska sillä oli selkeästi parempi maaliero. Kuopiolaisten sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palasi Veikkausliigaan kaudeksi 2008.[22].

Maaliskuussa 2008 KuPS sai vihdoinkin rahat kahden vuoden takaisesta Raphael Ederehon siirrosta iranilaiseen FC Persepolisiin. FIFAn ja CASin päätösten myötä mestaruustaistelussa olevaa iranilaisjoukkuetta uhattiin 6 pisteen menetyksellä, mikä oli riittävä painostustoimi. KuPS sai noin 100 000 euron siirtokorvauksen, joka on seuran ennätys.[23]. KuPS säilytti kaudella 2008 Veikkausliigapaikkansa voitettuaan liigakarsinnan Ykkösen FC Viikinkejä vastaan[24].

Kuopion Palloseura aloitti Veikkausliigakauden 2009 heikosti. 14. toukokuuta 2009, viiden perättäisen tappion jälkeen seura ilmoittikin päävalmentaja Kai Nyyssösen erottamisesta. KuPS oli kerännyt 10 ottelusta vain 4 pistettä, mikä oikeutti viimeiseen tilaan. Valmennusvastuun otti urheilutoimenjohtaja Esa Pekonenlähde?. 23. kesäkuuta 2009 kerrottiin, että KuPS:n 18-vuotiaat talentit Petteri Pennanen ja Tuomas Rannankari siirtyvät Hollannin pääsarjan FC Twenteen. Twente teki 23. kesäkuuta 2009 Pennasen kanssa kahden vuoden sopimuksen. Pennanen oli ollut jo alkukauden lainalla seurassa[25]. Dickson Nwakaemen ilmiömäiset otteet auttoivat KuPSia nousemaan 2009 kaudella liigan jumbosijalta sijalle 12., joka takasi suoran säilymisen liigassalähde?.

Vuoden 2009 jälkeen KuPS:n kannattamista kymmenkunta vuotta harrastanut Banzai ry päätettiin lopettaa, koska toimintakin oli jo hiljennyt; Banzain kerrottiin jatkavan toimintaa vain nettiyhteisönä [26].

2010 kaudella Nwakaeme jatkoi hyviä otteitaan, kunnes siirtyi kauden puolivälissä Tanskaan. Kauden päätteeksi KuPS juhli hopea-mitalia, joka oli ensimmäinen mitali 31 vuoteen.

Stadionit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä
Kuopion keskuskenttä 2.11.2010

KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion Keskuskentällä, jonka sponsorinimeksi tuli 2012 kaudelle Savon Sanomat Areena (3+2 vuoden sopimus)[27]. Alkuaan Keskuskenttä avattiin toukokuussa 1939. Vuonna 2003 kentälle asennettiin tekonurmi, ja kesäkuussa 2005 valmistui uusi pääkatsomo. KuPS on pelannut stadionilla kaudesta 2005 alkaen.

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasitetti on yhteensä 3 190, jonka lisäksi stadionilla siirrettävä aurinkokatsomo, joten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa.

KuPS on pelannut historiansa aikana myös Väinölänniemen stadionilla, missä KuPS pelasi ensimmäisen virallisen kilpailuottelunsa 6.9.1923, vastassa oli Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat, ottelu kuului cup-muotoiseen Sm-kilpailuun, tulos oli 2-2, uusintaottelussa 23.9. Väinölänniemellä KuPS voitti 3-1.[10] Nykyiseltä ”Vänäriltä” näytävä stadion valmistui 1952, ja katsomorakennus vihittiin käyttöön samana vuonna 8.7. Pelialue oli leventynyt virallisiin mittoihin ja pelialusta oli kunnollinen ruohomatto, joka oli kaupungissa toinen Keskuskentän jälkeen.[11] Edellä mainittujen lisäksi muita Kuopion kenttiä, joilla KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita ovat Keskuskentän stadionin vieressä sijainnut hiekkakenttä, joka oli käytössä keväisin, kun nurmikentät eivät oleet vielä pelikuntoisia (esim. kauden 1991 avausottelu[28] ). Myös Kuopio-hallissa KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita (esim. kauden 1994 avausottelu[28]).

Kannattajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Banzai ja cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä. Maaninkalaiset jännärit aloittivat toimintansa jo 60-luvulla[29]. Yhdistyksen perustamisvuosi ollee 1967, koska KuPS:n 1977 kauden päätöstilaisuudessa jaettiin Maaningan kannatuskerhon 10-v juhlapalkinto[30]. Yhdistys rekisteröitiin virallisesti tammikuussa 1973[31].

KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 70-luvun mestaruushuumassa. Se perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 ja rekisteröitiin samana vuonna nimellä KuPS S.C. ry. [32] Ydinryhmä pelasi myös puulaakijalkapalloa ja perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, eli nykyisen Kings Kuopion. KSC:n toiminta hiipui 80-luvulla ja sen viimeiseksi kokoontumiseksi jäi vuoden 1989 Suomen Cupin finaali.

Banzai - KuPS:n kannattajat ry:tä aloitettiin pohjustaa vuonna 2000. KuPS:n nettisivujen vieraskirjassa monet kirjoittajat halusivat oman faniklubin perustamista. Idea alkoi konkretisoitua KuPS:n nousuhuumassa marraskuussa 2000, jolloin pidettiin ensimmäinen fanitapaaminen Kuopiossa, ja synnytettiin Banzai – KuPS Fan Club. Ryhmä on nimetty Jukka Virtasen sanoittaman, Antti Hyvärisen säveltämän ja Kai Hyttisen vuonna 1975 ensi kertaa esittämän KuPS:n kannatuslaulun mukaan. Singlellä on kappaleet Banzai Banzai / Älä laakase naatitaan (B-puolen esittäjäksi on merkitty Pelurit).[33]Toiminta alkoi omien nettisivujen avaamisella 2.1.2001. Samalla sovittiin seuran kanssa, että keskustelupalsta siirtyy KuPS:n sivuilta Banzain sivuille. Tämä siksi, että KuPS-keskustelu ei hajoaisi kahteen eri foorumiin. [34]Yhdistys päätettiin rekisteröidä lähinnä rahaliikenteen ja pienimuotoisen fanituotekaupan sujuvan toimimisen vuoksi.[26] Ry:n perustava kokous pidettiin 21.12.2002. [35] Rekisteröity yhdistys Banzaista tuli 4. heinäkuuta 2003.

KuPS:n etäkannattamiselle syntyi heti Banzai Fan Clubin perustamisen jälkeen paikallisten Banzain kannattajien toimesta nettiyhteisöjä muuallekin Suomeen: Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit[36] ja Banzai-Jyväskylä, KuPS:n jyväskyläläiset kannattajat [37].

2005 kauden lopuksi osa Banzain jäsenistä ilmoitti eroavansa jäsenyydestä, ja he perustivat KPO Crew' n.[38]

Kun Banzain toiminta hiljeni, ry:n virallinen toiminta päätettiin laittaa hyllylle vuoden 2009 jälkeen[26].

Nettiyhteisökannattamisen tilanne oli tammikuussa 2014 oheinen: ”Keskustelufoorumin sopimus päättyi jo ja banzaikups.net sivutkin päättyvät ensi syksynä. Näiden tilalle KuPS ry on perustanut Facebook-sivun - niille, jotka siellä roikkuu. Nämä Piäkirkon sivut nyt jatkaa ainakin vielä...” [39]

Banzai-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle (tai useammalle), joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.[40]

Tunnettuja KuPS:aan julkisuudessa liitettyjä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listan henkilöt ovat olleet tekemisissä jollakin tavalla seuran kanssa ja tuoneet KuPSia esille julkisuudessa.

  • Reijo Heiskanen - KuPS:n edustusjoukkueen pelaaja SM-sarjassa 1982[41], OP-Pohjola -ryhmän pääekonomisti, 50 v 29.1.2013[42]
  • Yrjö "Josa" Jäntti - ex-KPT-juniori, oli mukana pelastamassa KuPSia 90-luvulla[12], ollut KuPS ry:n vpj[6]
  • Osmo P. Karttunen - SPL:n puheenjohtaja 1963 – 73, ollut KuPS:n jäsen[5]
  • Pekka Kejonen - Kuopiossa vaikuttanut runoilija, Banzai-termin ”isä”[43]
  • Lasse Lehtinen - ex-KPT-juniori[12], ex-Elon vpj[44], vannoutunut KuPS-mies seurakaulaliina kaulassa Eurooppaliigan ottelussa 2.8.2012[45]
  • Paavo Lipponen - valtiomies, käy usein KuPS:n peleissä, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 1[43]
  • Jukka Pakkanen - kirjailija, sympatiseeraa KuPS:aa erittäin suuresti johtuen seuran kulttuurisuudesta, ei siksi, että vaimonsa on kuopiolaistaustainen[46]
  • Spede Pasanen – viihdetaiteilija, KuPSin ex-jääkiekkoilija[47], KuPSin jäsen 1946 saakka[48]
  • Wille Riekkinen - kuopiolainen kirkonmies, jonka piispa-aikana toinen istuimensa sijaitsi Keskuskentän lehtereillä[49]
  • Jukka Turunen - KPT:n kasvatti, KuPS:n ex-pääsarjapelaaja (1986-91, -94) ja markkinointipäällikkö (1989-91), pitää nykyään itseään kupsilaisena, 50 v 29.1.2014[50]
  • Jukka Virtanen - kirjoittaja, savolaisen jalkapalloilun ihailija, Banzai-laulun sanoittaja, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 2.[51]

Organisaatio ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle.

Kuopion Palloseura Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus:[52]

  • Ari Lahti, puheenjohtaja
  • Antti Haapakorva
  • Jukka Pitkänen

Toimitusjohtaja:

  • Jarmo Heiskanen

Muut toimijat:

  • Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
  • Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
  • Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.

Talouden tunnusluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilikausi Sarja Liikevaihto Tulos
2001 Veikkausliiga 968 000 € 36 000 €
2002 Veikkausliiga 818 000 € -57 000 €
2003 Veikkausliiga 698 000 € -98 000 €
2004 Ykkönen 704 000 € -75 000 €
2005 Veikkausliiga 817 000 € -65 000 €
2006 Veikkausliiga 636 000 € -287 000 €
2007 Ykkönen 717 000 € 21 000 €
2008 Veikkausliiga 794 000 € -184 000 €
2009 Veikkausliiga 1 103 000 € -114 000 €
2010 Veikkausliiga 823 000 € -551 000 €
2011 Veikkausliiga

Lähde: Finder[53]

Kuopion Palloseuran puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ry:n puheenjohtajat

  • 1923 – 25, 1928 Ali Rautakorpi
  • 1925 – 27 Lennart Savolainen
  • 1929, 1933 – 34 Aarne Hirvonen
  • 1930 Mikko Miettinen
  • 1931 – 32, 1935 – 39 Vilho Soininen
  • 1940 – 48, 1963 – 68 Väinö Heikkinen
  • 1949 – 52 Paavo Hillu
  • 1953 Väinö J. Rinne
  • 1954 – 60 Lennart Tapola
  • 1961, 1969 Sulo Kirsi
  • 1962 Erkki Kontivaara
  • 1970 – 75 Olli Herranen
  • 1976 – 78 Juhani Koskinen
  • 1979 – 80 Matti Pitkänen
  • 1981 Erkki Holopainen
  • 1982 – 88 Eino Laulainen
  • 1989 – 90 Risto Kuuluvainen
  • 1991 – 94 Juhani Pirskanen
  • 1995 – 2003 Eija Vähälä

Oy:n hallituksen puheenjohtajat

  • 1998 – Manu Vesalo

Lähde [6]

Pelaajat ja valmentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Palloseuran edustusjoukkue kaudella 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 22.7.2014[54]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Flag of Finland.svg Tomi Maanoja
2 K Flag of Finland.svg Vili-Verneri Roivainen
3 P Flag of Finland.svg Sami Räsänen
4 P Flag of Finland.svg Tero Taipale
6 H Flag of Finland.svg Saku Savolainen
8 K Flag of Finland.svg Jerry Voutilainen
9 H Flag of Canada.svg Michael Cox
10 H Flag of Estonia.svg Ats Purje
11 K Flag of Finland.svg Ilmari Niskanen
13 K Flag of Finland.svg Aleksi Paananen
14 P Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Toni Markić
Nro Paikka Pelaaja
15 P Flag of The Gambia.svg Omar Colley
16 M Flag of Finland.svg Joonas Pöntinen
17 H Flag of Bosnia and Herzegovina.svg Admir Ćatović
18 K Flag of Finland.svg Jussi Kujala
20 K Flag of Finland.svg Miikka Ilo (C)
22 K Flag of Finland.svg Joel Vartiainen
23 K Flag of The Gambia.svg Ebrima Sohna
24 P Flag of Finland.svg Juuso Korhonen
30 H Flag of Nigeria.svg Chibuike Nnah
32 P Flag of Finland.svg Tuomas Rannankari

Valmennus ja muu joukkueenjohto

  • Päävalmentaja: Marko Rajamäki
  • Valmentaja: Harri Ylönen
  • Pelaajavalmentaja: Tero Taipale
  • Fysiikkavalmentaja: Sami Länsivuori
  • Huoltopäällikkö: Sami Miettinen
  • Lääkäri: Janne Pesonen

Entisiä pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS:ssa pelanneista kuuluisimpiin, voidaan esittää lukeutuneen mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen, 10-vuotiaana KuPS-junioreissa ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut tuleva pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen, Linnanpellon Susien kaupunginosajoukkueessa uransa aloittanut Kari Ukkonen, joka päätyi edustukseen ja edelleen 1982 syksyllä ammattilaiseksi keski-Eurooppaan 16 kaudeksi ja 53 A-maaottelun pelaajaksi, 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen, KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa (pääsarjamaalit) johtava Olavi Rissanen, ja eniten pääsarjaotteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen; [6] pelaajaennätykset, ks. myöhemmin pelaajatilastot.

Vain Aulis Rytkönen on valittu Vuoden jalkapalloilijaksi edustaessaan KuPSia. Tämän arvostetun palkinnon Rytkönen voitti peräti kolme kertaa vuosina 1949, 1950 ja 1952. KuPSia uransa aikana edustaneista pelaajista tämän palkinnon ovat myös voittaneet: Matti Hiltunen (1954), Jouko Suomalainen (1973) ja Aki Heiskanen (1976) edustaessaan Kuopion Pallotovereita, maalivahti Göran Enckelman (1975, TPS) sekä Kari Ukkonen (1983) edustaessaan belgialaista Cercle Bruggeä. [55]

Ranskalainen keskustuki Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut jalkapallo-ottelun KuPS:n keltapaidassa. Toulousea edustanut Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan. Ottelu pelattiin 15. kesäkuuta Väinölänniemellä yli 5000 katsojan edessä ja vieraat voittivat 3 - 5. Boucher ei pelannut sarjaotteluita, joten saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 KuPS:n historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa. [6]

KuPSin tunnetuimmiksi ulkomaalaispelaajiksi voitaneen lukea seurassa 1990-luvun alussa pelanneet Valeri Brošin, Mart Poom ja Marcus Gayle. Brošin (1992 KuPS:ssa) edusti Neuvostoliittoa jalkapallon vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa[6]. Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) tuli myöhemmin tunnetuksi pitkästä Valioliiga-urastaan (mm. Derby ja Sunderland)[41]. Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista) viihtyi myöhemmin Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan ja pelasi Jamaikan maajoukkueessa vuoden 1998 MM-kisoissa Ranskassa[56]. Kausina 1983-84 KuPSissa pelasivat puolalaiset olympiamitalistitlähde? Jerzy Kraska ja Wojciech Rudy [41]. Kaudella 2001 seurassa pelannut Angelo Cijntje [41] teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa ja pelasi myöhemmin myös Alankomaiden Antillien maajoukkueessa. Kannattajat valitsivat hänet kaikkien aikojen ensimmäiseksi Banzai-pelaajaksi.

Kausina 2009 - 2011 KuPS:ssa pelannutta nigerialaista Dickson Nwakaemea[57] jotkut pitävät yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajistalähde?.

Päävalmentajat (1945 alkaen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen, yhteensä kahdeksanatoista kautena. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.

Jos luetteloissa on esitetty valmentajapari, niin ei ole tiedossa, kumpi vai molemmatko toimivat päävalmentajina.

  • 1945-1945/46 syyskausi: Väinö Heikkinen[58]
  • 1945–1957: Aaro Heikkinen
  • 1958: Martti Kosma
  • 1959: Reino Miettinen
  • 1960: Veijo Pehkonen ja Asser Väisänen
  • 1961–1965: Aaro Heikkinen
  • 1966–1968: Gunnar Boman
  • 1969–1971: Veikko Jokinen ja Unto Nevalainen
  • 1972–1979: Martti Räsänen
  • 1980: Matti Terästö (alkukausi), Jarmo Flink (loppukausi)
  • 1981: Ari Savolainen
  • 1982: Matti Väänänen
  • 1983–1985: Puolan lippu Boguslaw Hajdas
  • 1986: Jouko Pasanen
  • 1987: Jouko Pasanen, 15.7. lähtien Aarre Miettinen

Valmentajatilaston lähteet (ellei toisin mainittu):

1945-1989 KuPS-historia 2004[6]

1986, 1988, 1993, 1995-2000, 2004, 2007 Kups.fi[60]

Veikkausliigat 1990-92, 1994, 2001-03, 2005-06, 2008-12) tietojen lähde on Veikkausliigan valmentajajatilastot[61]

Juniorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiolaisen jalkapalloilun nuorisotyöstä on kerrottu yleisemmin artikkelissa Kuopion jalkapallo. Tässä yhteydessä esitettyjen tietojen lähteenä on käytetty mm. KuPS:n 60-v historiakirjaa[5], Kopari-historiakirjaa[12], SPL:n vuosikertomuksia 1942 – 1970[62] ja Jalkapallokirjoja 1972 - 2013[63].

Jo KuPSin perustavassa kokouksessa (1923) seuraan oli valittu poikajaosto, mutta nuorten pelaajien kasvatustyö pääsi käyntiin vasta 1928. Alussa työstä puuttui suunnitelmallisuus, koska toimintamuotoja piti ensin hakea. 30-luvun alussa koulutukseen otettiin mukaan tekniikkaharjoitukset ja peliteorian opetus. Myös oikean käyttäytymisen merkitystä kentällä ja sen ulkopuolella korostettiin. Kilpailija-Koparit käynnisti poikatoiminnan jo ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan eli keväällä 1932. KuPS:aan verrattuna Koparit tekivät juniorityötä paljon määrätietoisemmin, esim. heillä oli alusta alkaen omat kaupunginosajoukkueet, joiden nimet otettiin eläinkunnasta (Haukat, Ilves, Kotkat, Sudet).

Valtakunnalliset nuorten jalkapallosarjat alkoivat Suomessa varsin myöhään. SM-kilpailu A-nuorille (18 v) järjestettiin ensimmäisen kerran 1942, B-, C- ja D-nuorten (16, 14 ja 12 v) SM-kilpailut alkoivat 1971. Nappulat (nykyiset E-nuoret) alkoivat pelata Suomen mestaruudesta jo 1964. Savon piirissä A-junioreiden piirin mestaruuksien ratkonta alkoi vuonna 1943 (B- ja C-juniorit 1945, D 1951, E 1974 ja F 1976). Ensimmäinen varsinainen A-juniorijoukkue muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945[64] (Aulis Rytkösen ensimmäinen pelivuosi KuPS:ssa). KuPS voitti ensimmäiset piirin mestaruutensa A- ja C- junioreissa 1945, B:ssä seuraavana kesänä, D:ssä 1951, E:ssä 1974 ja F:ssä 1976. KPT saavutti Kuopion ensimmäisenä seurana jalkapalloilussa Suomen mestaruuden voittamalla nuorten SM:n 1945; Aulis Rytkönen ja KuPS-A hävisivät KPT:lle heti piirin karsinnassa. Nuorten SM ratkaistiin vuoteen 1953 asti siten, että SPL:n seurat pelasivat omasta mestaruudestaan, ja SM ratkaistiin ns. Liitto-ottelussa TUL:n vastaavaa mestaria vastaan. KPT voitti A-nuorissa toisenkin SM:n (1950).

Kun Nuorten SM-kilpailu muuttui 1954 kaikille avoimeksi (TUL-seurat tulivat mukaan SPL:oon), ensimmäinen mestari oli KuPS ( jo edellisenä vuonna 1953 KuPS oli ollut lähellä, kun oli hävinnyt välierässä SPL:n tulevalle mestarille). A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1954 - 2013 SM-mitaleita yhteensä 34 kpl (kulta 12, hopea 9 ja pronssi 13).

B-nuorten SM-kilpailussa KuPS oli kolme ensimmäistä kertaa paras (1971 - 73). Tällä hetkellä (2013 kilpailu mukaan lukien) mitalilista on 8 - 5 - 7 (viimeisin SM-kulta on vuodelta 2013lähde?).

C-nuorissa KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” - nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen –turnaus - toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964 - 66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa). Suomalaisen jalkapalloilun nuorempien kilpailutoiminnassa Suomen mestaruuksien tavoittelu vaihtui ”Kaikki pelaamiseen” nappuloissa alkaen 1994 ja D-junioreissa alkaen 1999.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-mitalit ja cup-finaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen mestaruus: 5 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976)
  • SM-hopea: 9 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010)
  • SM-pronssi: 1 (1953)
  • Suomen Cup: 2 (1968, 1989)
  • Suomen Cup, hopea: 3 (2011, 2012, 2013)
  • Liigacup: 1 (2006)

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPSin saldo Eurocup-otteluista on (Eurokaudet 1957/58 - 2012/13) 6 voittoa, 5 tasapeliä, sekä 15 häviötä.

Kuopion Palloseuran suurin meriitti Euroopan kentillä on nykyisen tanskalaisjätti FC Kööpenhaminan edeltäjän B1903 Kööpenhaminan pudottaminen UEFA Cupista vuonna 1978. Muita mainittavia saavutuksia ovat vierastasapeli portugalilaista Académicaa vastaan, kotivoitto ruotsalaisesta Allsvenskan seura Östersistä, kotitasapeli neuvostoliittolaista suurseura Kiovan Dynamoa vastaan, kotivoitto romanialaisesta Gaz Metanista, kotivoitto turkkilaisesta Bursasporista, sekä israelilaisen Maccabi Netanyan pudottaminen Eurooppaliigasta. Netanyasta KuPS otti lisäksi ainoan vierasvoittonsa Eurocupeissa.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjasijoitukset pääsarjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausittaiset sijoitukset 1. sarjatasolla[65]
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1940 7 8
1950 2 5 5 3 2 4 1 4 1 4
1960 6 9 5 6 2 6 1 2 4 2
1970 4 7 4 4 1 2 1 2 7 2
1980 8 7 8 9 8 6 10 8 11 7
1990 6lähde? 10 12 14
2000 8 9 14 10 13 13 12
2010 2 6 10

Taulukossa esitetty 1947-kausi tarkoittaa kautta 1947/48.

Eurocup-ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS on osallistunut Eurocupeihin seuraavasti:

  • Euroopan cup (4 kertaa): 1957/58 ei lähtenyt mukaan, 1959/60, 1967/68, 1975/76, 1977/78
  • Euroopan cup-voittajien cup (2): 1969/70, 1990/91
  • UEFA-cup (3): 1976/77, 1978/79, 1980/81
  • Eurooppa-liiga (2): 2011/12, 2012/13

KuPS:n ottelut Eurocupeissa. Kotiottelut Ruch Chorzowaa ja Esbjergiä vastaan pelattiin Mikkelissä. (Ottelutuloksissa on kotijoukkueen maalit mainittu aina ensin)

Pelaajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainoastaan pääsarjasta voidaan esittää luotettavia kattavia pelaajatilastoja. Tietojen lähteenä pääsarjan osalta ovat 1947/48 – 1989 Pelimiehet-kirja[41] ja 1990-2012 Veikkausliiga-pelaajat ja -tilastot[57].

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonaa.[67]

Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia; pelaajauransa KuPSissa alkoi 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa ja hän pelasi vielä vuonna 1948[5]lähde tarkemmin?. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua.lähde? Pääsarjatasolla eniten maaleja teki Olavi Rissanen, joka teki 121 maalia seuran paidassa. Hän pelasi urallaan myös muissa kuopiolaisseuroissa ja on pääsarjan kaikkien aikojen maalitilastossa neljäs 185 maalillaan.[68][69]

Eniten pääsarjaotteluita
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Ottelut
1 Tuomo Hyvärinen 1980–1991 275 [67]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 257 [70]
3 Olavi Rissanen 1970–1981 248 [71]
4 Gunnar Boman 1952, 1955–1968 241 [72]
Eniten pääsarjamaaleja
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Maalit
1 Olavi Rissanen 1970–1981 121 [68]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 87 [70]
3 Ossi Loikkanen 1972–1979 70 [73]
4 Jukka Turunen 1986–1994 50 [74]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS-aiheista kirjallisuutta:[75]

  • Arponen, Antti; Karjalainen, Jarmo; Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila, 1984. ISBN 951657128X.
  • Karjalainen, Markus; Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923-2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 9529183860.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. , 1983. ISBN.
  • Rytkönen, Aulis; Alaja, Erkki: Monsieur Magic. Teos, 2009. ISBN 9789518511857.
  • Savolaenen jalakapallokirja - Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. cupien voitot KuPS. Viitattu 7.4.2014.
  2. Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 2013, s. 315. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2013. ISSN 0787-7188.
  3. cup-häviö 2013 KuPS. Viitattu 7.4.2014.
  4. KuPS peliasut ym Veikkausliiga. Viitattu 4.3.2014.
  5. a b c d e Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta
  6. a b c d e f g h i j Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  7. Vilja. Y.E.: Jalkapallohistoria. 1968. Suomen Urheiluarkisto, Helsinki. (julkaisematon käsikirjoitus)
  8. Savon Sanomat 23.1.2014 (toim. Outi Poikonen)
  9. Urheilukirjaston SPL-arkisto. Kirje 3.7.1923 Kuopion Palloseuralta Suomen Palloliitolle
  10. a b c d e f g h i j Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  11. a b Laakkonen, Aimo. Suomen Palloliiton Savon piiri 1926 – 1976: 50 v. 1976. SPL:n Savon piiri. 87 s.
  12. a b c d e Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  13. Arponen, Antti O. (toim.): Elä laakase, naatitaan.. Kustannuskiila Oy, 1984. ISBN 951-657-128-x.
  14. Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1994. SPL:n Keski-Uudenmaan piiri ry, 1994. ISSN 1236-9861.
  15. Ottelupöytäkirjat Kakkonen 1998. SPL:n arkisto.
  16. Soccerdatabase.eu
  17. Viikkosavo 14/8.4.1998 (toim. Jorma Ylinen)
  18. Savon Sanomat 27.10.2003
  19. Jalkapallokirjat 2005 - 09
  20. Taipale, Taru. Arvopaperi-lehti, Huhtikuu nro 4/2008.
  21. Pelaajat 2006 ja -07 Kuopion Palloseura. Viitattu 11.2.2014.
  22. KuPS nousi jalkapalloilun Veikkausliigaan hs.fi.
  23. Karjalainen, Markus: "KuPS sai vihdoin rahat Ederehosta". Savon Sanomat, 2.3.2008, 101. vsk, nro 61, s. 1 ja 20.
  24. 2008 karsinta vs. Viikingit Kuopion Palloseura. Viitattu 11.2.2014.
  25. KuPS-kaksikko siirtyy hollantilaiseen huippuseuraan mtv3.fi/urheilu.
  26. a b c Yleistä Banzai ry. Viitattu 16.11.2013.
  27. Keskarin uusi nimi Savon Sanomat 1.4.2012. Viitattu 15.2.2014.
  28. a b Ottelutilastot, KuPS Veikkausliiga, viitattu 15.2.2014.
  29. Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta, s. 51. Antin Paino Oy, 1983.
  30. Helsingin Sanomat 3.12.1977
  31. Ry:n perustiedot PRH. Viitattu 16.4.2014.
  32. Kettunen, Jari (puh.joht). KuPS SC 1980-81, KuPS SC:n toisen toimintavuoden 1981 päätteeksi laadittu katsaus yhdistyksen toimintaan. 1981.
  33. Niemi, Marko & Tiitto, Veikko: Kai Hyttinen: Diskografia 1966 – 2006 2005–2007. Viitattu 16.11.2013.
  34. Niiranen, Ilkka. Banzai!. Banzine I/2002. BANZAI – KuPS Fan Club. 2002. 12 s.
  35. Pöytäkirja 21.12.-02 Banzai ry. Viitattu 16.11.2013.
  36. Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit Viitattu 16.11.2013.
  37. 'Banzai-Jyväskylä, KuPS:n jyväskyläläiset kannattajat Viitattu 16.11.2013.
  38. Haapakorva, Antti. Pääkirjoitus. Banzine II/2003. BANZAI - KuPS:n kannattajat ry. 2006. 16 s.
  39. Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit, vieraskirja, nimim. ”Harri” Viitattu 24.2.2014.
  40. Banzai-pelaaja KuPS ry.. Viitattu 16.11.2013.
  41. a b c d e Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  42. Savon Sanomat 28.1.2013
  43. a b Virtanen ja KuPS Banzaikups. Viitattu 4.2.2014.
  44. ELO pelaa -kirjanen, toimittanut Seppo Hyvärinen, painettu Kuopiossa 1979, 48 s + Liitteet 7s.
  45. L. Lehtinen KuPS-ottelussa Savon Sanomat. Viitattu 4.2.2014.
  46. J. Pakkanen nettivieraana SPL. Viitattu 4.2.2014.
  47. KalPa-historiikki Savon Sanomat 2.11.2009. Viitattu 12.2.2014.
  48. Speden erotodistus KuPS:sta Kuopion Eräveikkoihin, 19.11.1946. SPL:n arkisto. Urheilukirjasto.
  49. Piispa Riekkisen jp-harrastaminen Turun Sanomat. Viitattu 4.2.2014.
  50. (toim. Kari Haavisto) Savon Sanomat 28.1.2014
  51. Banzine II/2003. BANZAI - KuPS:n kannattajat ry. 2003.
  52. KuPS: KuPS Oy kups.fi. Viitattu 26.4.2012.
  53. Finder: KuPS, taloustiedot finder.fi. Viitattu 26.4.2012.
  54. Edustusjoukkue 2014 KuPS. Viitattu 22.7.2014.
  55. Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 2013, s. 28. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2013. ISSN 0787-7188.
  56. (toim. Eero Laurila) Urheilusanomat nro 4 / 23.1.2014
  57. a b Liigapelaajat Veikkausliiga, viitattu 24.1.2014.
  58. KuPS toimintakertomus 13.2.1945 – 31.1.1946
  59. Pekosen ero KuPS. Viitattu 25.4.2014.
  60. KuPS tilastot ja taulukot 1974-2012 Kuopion Palloseura. Viitattu 27.12.2013.
  61. Liigavalmentajat Veikkausliiga, viitattu 27.12.2013.
  62. SPL Vuosikertomukset 1942 - 1970 Urheilumuseo. Viitattu 23.12.2013.
  63. Jalkapallokirjat 1972 - 2013
  64. (Mauno Ikäheimonen) Savon Sanomat 28.10.1980
  65. Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables rsssf.com. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  66. KuPS Eurocupeissa Kuopion Palloseura. Viitattu 28.5.2009.
  67. a b Vuorinen, Kasila s. 90.
  68. a b Vuorinen, Kasila s. 288.
  69. Pietarinen, Heikki: Finland - Premier Division All-Time Topscorers rsssf.com. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  70. a b Vuorinen, Kasila s. 149.
  71. Vuorinen, Kasila s. 288.
  72. Vuorinen, Kasila s. 31.
  73. Vuorinen, Kasila s. 192.
  74. Vuorinen, Kasila s. 351.
  75. Banzai!, Kuopion kaupunginkirjasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]