Kuopion Palloseura

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
KuPS
KuPSin tunnus
Koko nimi Kuopion Palloseura
Perustettu 1923
Kaupunki Suomen lippu Kuopio, Suomi
Kotikenttä Kuopion keskuskenttä
– Kapasiteetti 2 700 + n. 800 seisomapaikkaa
Puheenjohtaja Suomen lippu Ari Lahti
Valmentaja Suomen lippu Esa Pekonen[1]
Sarja Veikkausliiga
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
KuPSin Miikka Turunen kulmalipun tuntumassa Liigacupin HJK-kotiottelussa, 11.3.2008.

Kuopion Palloseura (KuPS, vuosina 1923-1934 KPS) on kuopiolainen perinteikäs palloseura, joka on perustettu vuonna 1923. Sen päälajina läpi koko historian on toiminut jalkapallo. Seuralla on ollut merkittävää toimintaa aikaisemmin myös jääkiekossa (pääsarjassa 1954[2]) ja lentopallossa (mm. 10 peräkkäistä mitalia 1991–2000). Joukkueen peliasun värit ovat vuodesta 1935 lähtien olleet Savon tunnusvärit keltainen ja musta. Ne muuttuivat samassa yhteydessä kun KPS-lyhenteestä tuli KuPS. Alkuperäiset peliasun värit olivat musta, vihreä ja valkoinen.

KuPS pelasi kaudella 2010 Veikkausliigassa ja voitti kauden päätteeksi hopeaa. Edellisestä mitalista oli kulunut 31 vuotta.[3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Kuopion jalkapallo

Jalkapallo tuli Suomeen vuonna 1890, jolloin Turussa järjestettiin ensimmäiset pelit.[4] Vuonna 1907 perustettiin Suomen Palloliitto. Seuraavana vuonna jalkapallo rantautui Savon kansakouluihin ja Suomen mestaruudesta taisteltiin cup-muotoisessa kilpailussa.[4]

Kuopion Riento ja Kuopion Reipas ottivat jalkapallon virallisesti toimintaansa vuonna 1915. Seuraavina vuosina mukaan tulivat VPK:n urheiluseura Osmon Pojat, 1919 perustettu Männistön Elo, 1920 perustettu Kuopion Urheilu-Veikot ja 1921 perustettu Savon Sisu.[4] Palloliiton toimintaan savolaisseurat tulivat 1919, kun Reippaalla oli edustaja paikalla liiton vuosikokouksessa.[4]

Riento, Elo ja 1928 perustettu Kuopion Kisa-Veikot olivat TUL:n seuroja ja siten Palloliiton toiminnan ulkopuolella. Urheilu-Veikot, Sisu ja Reipas olivat puolestaan yleisseuroja, joissa jalkapallo oli vain yksi monista lajeista.[4]

KPS:n kokoonpano vuonna 1923.

[muokkaa] Kuopion Palloseura perustetaan

1920-luvulla Kuopion Reippaasta alkoi erota lajijaostoja tarkoituksenaan perustaa omia seuroja. 7. maaliskuuta 1923 kuusitoista henkilöä piti Kuopion Seurahuoneella kokouksen, jonka tavoitteena oli jalkapallon erikoisseuran perustaminen. Yhdeksän päivää myöhemmin pidettiin 25 hengen voimin samassa paikassa varsinainen Kuopion Palloseuran perustamiskokous, jossa puhetta johti varatuomari Lauri Backman. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi.[4]

Uuden seuran tilanne oli haasteellinen. Kenttäolot olivat alkeelliset, lajin sääntötuntemus oli huonoa eikä valmennuksesta ollut tietoakaan. Palloliiton organisaatiosta ei ollut apua, eikä taloudelliset resurssitkaan olleet kohdallaan.[4] Toiminta käynnistettiin kuitenkin heti samana keväänä. Kahtena ensimmäisenä vuonna helsinkiläisseurat osoittautuivat täysin ylivoimaisiksi ja cup-muotoisesta kisasta tipahdettiin heti ensimmäisellä kierroksella.[4]

[muokkaa] Palloliiton Savon piiri syntyy

2. toukokuuta 1925 Kuopiossa pidettiin Suomen Palloliiton Savon piirin perustamiskokous. Seuroista mukana olivat Kuopion Palloseura, Osmon Pojat, Kajaanin Palloilijat, Varkauden Palloilijat ja Iisalmen Palloilijat.[4] Vuonna 1927 kilpailtiin ensimmäisen kerran piirin mestaruudesta. Kuopion Palloseura pääsi finaaliin, mutta hävisi. Voitto tuli vuonna 1930, mikä merkitsi nousua Palloliiton B-sarjaan (myöhemmin Suomensarja).[4] Tavoitteeksi asetettiin heti nousu Mestaruussarjaan. Kuopion Palloseura, joka tunnettiin tuolloin lyhenteellä KPS, kärkkyi nousua heti alusta lähtien, mutta mestaruussarjan ovi ei avautunut samalla vuosikymmenellä. Savon sarjassa joukkue oli kuitenkin ylivoimainen. Joukkueen parhaimmistoon kuului tuolloin mm. Aaro Heikkinen, joka pelasi KPS:n edustuksessa 1929–1947 ja tämän jälkeen toimi valmentajana vuoteen 1967 asti.[4]

[muokkaa] Kilpailija Kuopion Pallo-Toverit perustetaan

Pääartikkeli: Koparit

Kuopion Palloseurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka puhkesivat julkiseksi hajaannukseksi syksyllä 1931.[4] Riita ratkesi kun 18. lokakuuta 1931 kaupunkiin perustettiin toinen jalkapalloseura, Kuopion Pallo-Toverit (KPT).[4]

[muokkaa] Aaro Heikkinen johti Palloseuran uuteen aikaan

Rauhan tultua Kuopion Palloseuran joukkue oli uusiutunut ja nuorentunut. Siitä tuli Aaro Heikkisen valmennuksessa pian parempi kuin seuralla oli koskaan ollut.[4] Vuonna 1946 KuPS johti Suomensarjan pohjoislohkoa ilman tappioita kun vastaan asettui KPT. Kiihkeään paikallisotteluun kerääntyi 1 700 katsojaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin näiden seurojen välisissä otteluissa. Palloseura voitti KPT:n 4-3 ja kaupungin herruus oli palaamassa 10 vuoden jälkeen KuPS:lle. Tuon ottelun paras pelaaja oli Palloseuran 17-vuotias Aulis Rytkönen.[4] Heikkisen aikana luotiin pohja myös kuopiolaiselle lyhytsyöttöpeliin ja vastustajan jujuttamiseen perustuvalle, naatiskelevalle pelitavalle.[4]

[muokkaa] Aulis Rytkönen siirtyi Ranskaan jalkapalloammattilaiseksi

Pääartikkeli: Aulis Rytkönen

Aulis ”Alis” Rytkönen oli lahjakkuus, jollaista ei oltu ennen nähty. Hän sai syksyllä 1950 armeijassa ollessaan ensimmäisen ammattilaistarjouksen. Kyseessä oli pariisilainen Stade Français -seura, jossa oli entuudestaan yksi ruotsalainen pelaaja. Suomen Palloliitto katsoi kuitenkin, ettei tarjous ollut asiallinen. Oikeana syynä saattoi olla kuitenkin se, että Rytkönen haluttiin pitää maajoukkueessa Helsingin kesäolympialaisten yli.[4] Rytkönen siirtyi lopulta 1952 syksyllä Ranskan Toulouse FC:hen.[4]

[muokkaa] Nestorin maine kasvaa yli 40 peräkkäisen pääsarjavuoden aikana

KuPS teki historiaa heti ensimmäisenä vuonnaan mestaruussarjassa. Joukkue nimittäin putosi ja nousi saman kesän aikana, eli suoritti hissiliikkeen ensimmäisenä.[4] Kuopiolainen lyhytsyöttöpeli oli tekemässä läpimurtoaan. Joukkuetta vahvistettiin myös seuran ensimmäisen ulkomaalaisvalmentajan, unkarilaisen Imre Nagyn ja tämän aisaparin Aaro Heikkisen opeilla.[4]

Oppi tarttui hyvin. KuPS pysyi vuodesta 1949 lähtien aina vuoteen 1992 asti yhtäjaksoisesti pääsarjassa. Vuonna 1950 seura taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan.[4] Ratkaisuottelussa keskuskentällä KuPS kohtasi Tampereen Ilves-Kissat. Tunnettu radioääni Martti Jukola teki tuossa pelissä historiaa. Se oli ensimmäinen suorana selostettu ottelu. Tamperelaiset voittivat ottelun 0-3. KuPSin käyrä oli kuitenkin nouseva, kun taas Ilves-Kissat aloitti tuosta ottelusta alamäkensä, joka johti aina maakuntasarjaan asti.[4]

Vuonna 1954 vastakkain olivat KPT ja KuPS. KuPS oli hankkinut Ranskaan siirtyneen Aulis Rytkösen korvaajaksi Joensuusta Seppo Pelkosen. KuPS voitti 4-0 ja Pelkonen teki hattutempun. Joukkue saavutti hopeaa kun KPT puolestaan tipahti pääsarjasta.[4]

[muokkaa] Mestaruus tuli vuonna 1956

Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956 kuuden pisteen kaulalla.[4] Kyseisellä kaudella valmennus oli harpannut myös eteenpäin. Pelaajille tehtiin lääkärintarkastus, minkä pohjalta jokainen pelaaja sai oman henkilökohtaisen valmennusohjelmansa.[4] Kaksi vuotta myöhemmin KuPS voitti taas, tällä kertaa uusintaottelun jälkeen. Pian tämän jälkeen peliesitykset kuitenkin huononivat. Sarjapaikka oli aidosti uhattuna vuonna 1961.[4]

[muokkaa] 1960-luku

KuPS saavutti SM-hopeaa vuosina 1964, 1967 ja 1969, sekä voitti Suomen Cupin 1968. Vuonna 1966 Markku Hyvärinen voitti edelleen ainoana KuPS:n pelaajana pääsarjan maalikuninkuuden 16 maalillaan.

[muokkaa] 1970-luku

[muokkaa] 1980-luku

Virolaismaalivahti Mart Poom pelasi KuPSissa vuonna 1992.

[muokkaa] 1990-luku

[muokkaa] Uusi vuosituhat

[muokkaa] Paluu pääsarjatasolle ja uuden jalkapallostadionin valmistuminen

KuPSin Jani Hartikainen (vas.) ja FC Hakan Mikko Innanen Valkeakoskella 28. huhtikuuta 2005.

KuPSin viime vuosikymmenet ovat pitkälti yhdistyneet Kallaveden ympäröimään Väinölänniemeen, jonka yleisurheilustadionilla seura pelasi kotiottelunsa aivan viime päiviin asti.

KuPS palasi Veikkausliigaan vuoden poissaolon jälkeen kaudelle 2005. Kausi aloitettiin vielä Väinölänniemellä, mutta heinäkuusta lähtien kotipelit siirtyivät tekonurmipäällysteiselle Keskuskentälle, jonne oli valmistunut uusi stadion. Muutto toi mukanaan selvän parannuksen pelaajien harjoitusolosuhteisiin ja samalla KuPSin sekä muun muassa Palloliiton Itä-Suomen piirin toimiston sijainti voitiin siirtää keskustasta koko kaupungin yhteiseen jalkapallokeskukseen. Joulukuussa stadionin nimi muuttui markkinointisopimuksen myötä Magnum Areenaksi.

Kuopiolaisten viideskymmenes kausi pääsarjatasolla päättyi etenkin loppukauden hyvän vireen ansiosta kymmenenteen tilaan, minkä myötä tavoitteena ollut sarjapaikan säilyttäminen täyttyi. KuPSin valmentajana kaudella 2005 toimi Juha Malinen, apurinaan Olavi Rissanen.

[muokkaa] Palanen menestystä matkalla kohti perikatoa

Kauden 2006 alussa maalinteossa parhaiten kunnostautunut, KuPSiin vuoden 2005 lopulla hankittu nigerialainen Raphael Edereho herätti esityksillään kiinnostusta. Sen johdosta hänet myytiin 15. helmikuuta Iranin pääsarjan FC Persepolikseen. Jussi Heikelä, Pyry Kärkkäinen ja Patrik Turunen esiintyivät lisäksi vuoden mittaan nuorisomaajoukkuekokoonpanoissa.

KuPSin Jonni Heikkinen karkaa PK-37:n pelaajalta Iisalmessa 11. kesäkuuta 2006.

Aprillipäivänä 2006 KuPS eteni pitkäaikaisen kapteeninsa Jani Hartikaisen edelliskauden Veikkausliigamestari MyPan verkkoon upottamalla maalilla Liigacupin finaaliin. 12. huhtikuuta Finnair Stadiumilla pelatussa loppuottelussa KuPS voitti Miikka Oinosen kahdella maalilla FC KooTeePeen 2–1, päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden. Veikkausliigakausi 2006 osoittautui loppumattomaksi viivytystaisteluksi, kunnes viimeisellä kierroksella pelin MIFKJaro 0–0 tasatulos sinetöi KuPSin viimeisen tilan ja tipahtamisen Ykköseen. KuPS oli jo päättänyt oman kautensa edellisellä kierroksella Hakaa vastaan häviten 1–2.

Syksyllä ilmeni, että usean peräkkäisen tappiollisen vuoden myötä seura oli taloudellisesti epävakaassa tilassa. Tilanteen vakavuus syveni ja lisää asioita selvisi sitä mukaa kun vuoden vaihde lähestyi. Talousvaikeuksien myötä päävalmentaja Juha Malinen vapautettiin tehtävistään ja 30. lokakuuta joukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kaudella 2006 KuPSin pelaaja/apuvalmentajana toiminut Kai Nyyssönen. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Raatikainen erosi, eikä hänen paikkaansa täytetty.[5] Urheilutoimenjohtajaksi nimettiin Esa Pekonen, jolle lankesi myös vastuu pelaajasopimusneuvotteluista.

Myös reservijoukkue KuPS Akatemia päätettiin lakkauttaa. Korvaavaksi järjestelyksi solmittiin joulukuussa 2006 Kakkosen C-lohkossa pelaavan Kings Kuopion ja KuPSin välille farmisopimus.[6] Perustettavaksi suunniteltuun A-juniorijoukkueeseen ei ollut tarpeeksi kiinnostusta.[6]

Palloseuran pelastajaksi ilmoittautuneen investointipankkiiri Ari Lahden ansiosta KuPS vältti joulun alla uhanneen konkurssin.[7] Aikaisemmin Veikkausliigan taustayhteisö Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtajanakin[8] toiminut Lahti laittoi kiinni lisää omaa rahaa noin 300 000 euron verran, millä kuitattiin seuran kaikki velat. Rahan vastineeksi Lahden omistusosuus KuPS Oy:stä nousi noin 95 prosenttiin ja hänestä tuli sen hallituksen puheenjohtaja. Lahti osallistui jo toistamiseen KuPSin pelastamiseen. Aikaisemmin 90-luvulla hän oli osa suurempaa sijoittajajoukkoa, joka perusti KuPS Oy:n seuran taloudelliseksi turvaksi.[9]

Ilja Venäläinen perässään Klubi-04:n Sakari Mattila. 13. toukokuuta 2007, Finnair Stadium.

[muokkaa] Konkurssiuhan hälvettyä tähtäin asetettiin kohti Veikkausliigaa

KuPS aloitti kauden 2007 Ykkösessä ilman useita Veikkausliigaan jääneitä edelliskauden runkopelaajia. Pyry Kärkkäinen ja Berat Sadik siirtyivät FC Lahteen, Jussi Heikelä FC Viikinkeihin ja Pietari Holopainen FC Hakaan. Lisäksi Olli-Pekka Itälä sai sopimuksen VPS:aan. Tärkeistä nuorista runkopelaajista lähinnä vain Tamás Gruborovics jäi seuraan. Vahvistuksena saatiin kokenut oma kasvatti Harri Ylönen. KuPS lähti kauteen tavoitteena nousta kahden vuoden sisällä takaisin Veikkausliigaan. KuPS johti sarjaa pitkään alkukaudesta, mutta loppukesän vaihtelevat otteet pudottivat sen sarjaa johtaneen RoPS:n taakse. KuPS kiri kuitenkin hurjan loppusyksyn ansiosta RoPSin jo kahdeksaan pisteeseen venähtäneen etumatkan kiinni.

Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä RoPS johti sarjaa kahdella pisteellä. Kierroksella FC Hämeenlinna voitti RoPSin 3-2 ja KuPS voitti JJK:n 4-1. KuPS olisi voittanut Ykkösen myös RoPSin pelatessa tasapelin, koska sillä oli selkeästi parempi maaliero. Kuopiolaisten sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palaa Veikkausliigaan kaudeksi 2008.[10]

[muokkaa] Jälleen Veikkausliigassa, pysähtyykö hissiliike?

Kauden 2007 runkopelaajista Jussi Hakasalo päätti uransa ja palasi kotikonnuilleen Tornioon. Tamás Gruborovics siirtyi puolestaan FC KooTeePeehen ja entinen KooTeePeeläinen Jussi Kinnaslampi tuli vastavuoroisesti KuPSiin. Lisäksi KuPS sai keskikentälle vahvistuksia, Hassan Sesayn Atlantiksesta ja Arto Lindbergin PP-70:sta. Edelliskauden loppupuolella KuPSia edustaneen Ilpo Vernon lainaa ei jatkettu. Vähän peliaikaa loppukaudella saaneet Miikka Oinonen, Aki Sipilä ja Roope Matsi siirtyivät muualle. Palloseura vahvisti kauden alla myös markkinointi- ja myyntiorganisaatiotaan.[11]

KuPS sai vihdoin maaliskuussa 2008 rahat kahden vuoden takaisesta Raphael Ederehon siirrosta iranilaiseen FC Persepolisiin. FIFAn ja CASn päätösten myötä mestaruustaistelussa olevaa iranilaisjoukkuetta uhattiin 6 pisteen menetyksellä, mikä oli riittävä painostustoimi. KuPS sai noin 100 000 euron siirtokorvauksen, joka on seuran ennätys.[12]

Tampere Unitedista tulleen Jussi-Pekka Savolaisen ja FC Interin Miikka Ilon lisäksi KuPS ei keväällä 2008 onnistunut houkuttelemaan todellisia vahvistuksia. Kokoonpano ei ollut alkukaudesta kovinkaan paljoa edellistä Ykkösessä viettettyä kautta parempi, mikä näkyi myös sarjataulukossa. Kauden puolivälin paikkeilla jouduttiinkin hankkimaan lisävahvistuksia. Tampereelta saatiin Antti Hynynen ja Myllykoskelta Adrian Webster. Molemmat saivat runsaasti peliaikaa, mutta KuPSin loppukausi ei ollut juuri alkua parempi. Seura säilyi kuitenkin Veikkausliigassa voitettuaan liigakarsinnan Ykkösen FC Viikinkejä vastaan.

Kuopion Palloseura aloitti Veikkausliigakauden 2009 heikosti. 14. toukokuuta 2009, viiden perättäisen tappion jälkeen seura ilmoittikin päävalmentaja Kai Nyyssösen erottamisesta. KuPS oli kerännyt 10 ottelusta vain 4 pistettä, mikä oikeutti viimeiseen tilaan.[13] Valmennusvastuun otti urheilutoimenjohtaja Esa Pekonen.[13]

23. kesäkuuta 2009 kerrottiin, että KuPSin 18-vuotiaat talentit Petteri Pennanen ja Tuomas Rannankari siirtyvät Hollannin pääsarjan FC Twenteen.Twente teki 23. kesäkuuta 2009 Pennasen kanssa kahden vuoden sopimuksen.[14] Pennanen oli ollut jo alkukauden lainalla seurassa.[14]

[muokkaa] KuPSin juniorityö

Petteri Pennanen on seuran kenties lahjakkain 2000-luvun kasvatti. Kuva 27. toukokuuta 2007 Magnum Areenalla pelatusta pelistä KuPS–PK-35.

KuPS aloitti poikajaoston nimellä nuorisotoiminnan jo vuonna 1928. KPT otti kuitenkin 1930-luvulla, heti perustamisestaan lähtien aloitteen käsiinsä ja kehitti nuorisotoimintaa siinä määrin, että KuPS ei pärjännyt kilpailussa pitkään aikaan.[4] KuPS palasi nuorisotyön kärkeen 1950-luvulla. Varsinkin 1950- ja 60-luvuilla puhuttiin yleisesti kalakukkokaupungin jalkapalloinstituutiosta, Savon jalkapallosammosta tai jalkapalloakatemiasta. Tuhansia nuoria opetettiin järjestelmällisesti jalkapallon saloihin jo alle 10-vuotiaina. Menestyksen tavoittelussa mentiin kuitenkin liian pitkälle, sillä jo A-nuorten iässä monet lopettivat jalkapallon kokonaan.[4]

KuPS oli vuodesta 1954 lähtien maan parhaita seuroja juniorijalkapallossa aina 1990-luvulle asti, jolloin toiminnassa tapahtui pitempiaikainen notkahdus. 2000-luvun alkuvuosien jälkeen KuPS:n juniorityö on palannut jälleen valtakunnan kärkeen. Kuopiolaisseurat ovat yhdessä kasvattaneet aikojen saatossa jopa yli 100 pelaajaa Suomen maajoukkueisiin.[4] Kuopiolaisen jalkapallokoulun kasvateista on tullut myös monta menestyksekästä valmentajaa.

[muokkaa] Kannattajatoiminta

Banzai ja "cup-juna Iisalmesta Kuopioon" vuonna 2005.
  • 1970- ja 80-luvulla:
    • KuPS Supporters' Club. KSC sai alkunsa KuPSin 70-luvun mestaruushuumassa. Se perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 nimellä KuPS S.C. ry. Ydinryhmä pelasi myös puulaakijalkapalloa ja perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, eli nykyisen Kings Kuopion. KSC:n toiminta hiipui 80-luvulla ja sen viimeiseksi kokoontumiseksi jäi vuoden 1989 Suomen Cupin finaali.
  • 2000-luvulla:
    • Banzai - KuPSin kannattajat ry. Banzaita aloitettiin pohjustaa vuonna 2000[15]. Varsinainen toiminta käynnistyi vuonna 2001 KuPS:n Veikkausliigapaluun myötä[16]. Rekisteröity yhdistys Banzaista tuli 4. heinäkuuta 2003. Ryhmä on nimetty Jukka Virtasen sanoittaman, Antti Hyvärisen säveltämän ja Kai Hyttisen vuonna 1975 ensi kertaa esittämän KuPSin kannatuslaulun mukaan[17].
    • KPO Crew (epävirallinen) on toiminut vuodesta 2006.

[muokkaa] Banzai-pelaaja

Vuodesta 2001 lähtien KuPSin kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle, joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.

Vuoden Banzai-pelaajat:

2011: Balazs Balogh ja Ilja Venäläinen 2010: Pietari Holopainen 2009: Dickson Nwakaeme 2008: Janne Reinikainen 2007: Ilja Venäläinen 2006: Miikka Oinonen 2005: Seth Ablade 2004: Istvan Mitring 2003: Jani Hartikainen 2002: Yrjö Happonen 2001: Angelo Cijntje

[muokkaa] Entisiä pelaajia

KuPSissa pelanneista kuuluisimpiin lukeutuvat mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen, 1980-luvun maajoukkueen tähtipelaaja Kari Ukkonen, turkulainen maalivahtilegenda Göran Enckelman, KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa johtava Olavi Rissanen, 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen, eniten otteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen sekä ainoa KuPSilainen pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen.

Jääkiekkosuuruus Juhani Wahlsten aloitti uransa Kuopion Palloseurassa seuran ollessa vielä mukana jääkiekkotoiminnassa.

[muokkaa] Seuran ulkomaalaiset pelaajat

Ensimmäisenä ulkomaalaisena KuPSin värejä kantoi ranskalainen Richard Boucher. Toulousea edustanut KuPS-kasvatti Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan. Ottelu pelattiin neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan.

KuPSin tunnetuimmat ulkomaalaiset pelaajat pelasivat seurassa 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 seurassa pelasi Neuvostoliittoa vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa edustanut Valeri Brošin. Hänen lisäksi parhaiten tunnetaan myöhemmin brittikentillä tunnetuksi nousseet Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) sekä Jamaikan maajoukkueen mukana 1998 MM-kisoissa Ranskassa esiintynyt Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista). Poom muistetaan parhaiten Derby Countysta sekä Sunderlandista, joissa hän teki pitkän Valioliiga-uran. Gayle puolestaan viihtyi Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan. Kaudella 2001 seurassa pelannut Alankomaiden Antillien maajoukkuemies Angelo Cijntje teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa.

Heinäkuussa 2009 seuraan siirtynyt nigerialainen Dickson Nwakaeme tullaan muistamaan yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajista. Nwakaemen ilmiömäiset otteet auttoivat KuPSia nousemaan tuona kautena liigan jumbosijalta sijalle 12., joka takasi suoran säilymisen liigassa. Nwakaeme jatkoi hyviä otteitaan seuraavalla kaudella, kunnes siirtyi kauden puolivälissä Tanskaan. Samaan aikaan loppukesästä 2010 seuraan siirtyi kaksi muuta ulkomaalaistapelaajaa; Dudu ja Oliver Risser. He esittivät vähintään yhtä vahvoja otteita ja kauden päätteeksi seura juhlikin hopea-mitalia, joka oli ensimmäinen mitali 31 vuoteen. Vahvan loppukauden, joka toi hopean, peruspilareina voidaan pitää Risserin johtamaa puolustusta ja Dudun lukuisia maaleja.

1958

(pelasi vain ystävyysottelussa)

1980

1982

1983

1984

1987

1988

1990

 

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1999

 

2000

2001

2002

2003

2004

 

2005

2006

(pelasi vain Liigacupissa)

(pelasi vain Liigacupissa)

(pelasi vain Liigacupissa)

2007

 

2008

(pelasi vain Liigacupissa)

(pelasi vain Liigacupissa)

2009

2010

 

2011

2012

[muokkaa] Valmentajat vuodesta 1945 lähtien

KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen yhteensä kahdeksantoista kauden ajan. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.

[muokkaa] Sarjat

  • 1923-1926: Cup-muotoisessa mestaruuskilpailussa
  • 1927-1929: Cup-muotoisessa Savon piirin mestaruuskilpailussa
  • 1930-1935: B-sarjassa
  • 1936-1940/41: Itä-Länsi-sarjassa
  • 1941/42-1943/44: Ei mukana sarjoissa
  • 1945-1946: Suomensarjassa
  • 1947: SM-sarjassa
  • 1948: Suomensarjassa
  • 1949-1989: SM-sarjassa
  • 1990-1992: Veikkausliigassa
  • 1993: Ykkösessä
  • 1994: Veikkausliigassa
  • 1995-1997: Ykkösessä
  • 1998: Kakkosessa
  • 1999-2000: Ykkösessä
  • 2001-2003: Veikkausliigassa
  • 2004: Ykkösessä
  • 2005-2006: Veikkausliigassa
  • 2007: Ykkösessä
  • 2008-: Veikkausliigassa

[muokkaa] Maalikuninkaat

Kauden 2010 maalikuninkuudesta käytiin tiukka taisto. Vain loppukauden pelannut Dudu teki hurjat kahdeksan maalia kymmenessä pelissä. Seitsemään maaliin ylsivät Miikka Ilo ja Pietari Holopainen. Loukkaantumisista kärsinyt Ilja Venäläinen teki kuusi maalia ja kesken kauden pois siirtynyt Dickson Nwakaeme viisi.

Kausi Nimi Maalit
2011 Suomen lippu Ilja Venäläinen 11
2010 Nigerian lippu Dudu 8
2009 Suomen lippu Ilja Venäläinen 7
2008 Suomen lippu Pele Koljonen 6
2007 Suomen lippu Ilja Venäläinen 12
2006 Suomen lippu Miikka Oinonen 6
2005 Suomen lippu Kalle Parviainen 11
2004 Suomen lippu Kalle Parviainen 11
2003 Brasilian lippu Marco Pogioli 6
2002 Brasilian lippu Marco Pogioli 10
2001 Suomen lippu Peter Sampo 12
2000 Suomen lippu Ilja Venäläinen 14
1999 Jugoslavian lippu Stevan Jakoba 13
1998 Suomen lippu Kimmo Pöyhönen 11
1997 Suomen lippu Tomi Airaksinen, Venäjän lippu Igor Kotsherga, Suomen lippu Juha Leskinen 3
1996 Suomen lippu Jussi Markkanen 14
1995 Suomen lippu Tomi Airaksinen 7
1994 Suomen lippu Juha Karvinen 9
1993 Suomen lippu Kimmo Pöyhönen 9
1992 Suomen lippu Harri Ylönen, Suomen lippu Markus Räsänen, Suomen lippu Mika Gröhn, Neuvostoliiton lippu Valeri Brošin 5
1991 Suomen lippu Jukka Turunen 9
1990 Jamaikan lippu. Marcus Gayle 9
1989 Suomen lippu Jukka Turunen 12
1988 Suomen lippu Jukka Turunen 5
1987 Suomen lippu Jukka Turunen 14
1986 Suomen lippu Jukka Sarnola 5
1985 Suomen lippu Jukka Sarnola 9
1984 Suomen lippu Leo Houtsonen 9
1983 Suomen lippu Jukka Sarnola 9
1982 Suomen lippu Esa Heiskanen 8
1981 Suomen lippu Leo Houtsonen, Suomen lippu Olavi Rissanen 11
1980 Suomen lippu Heikki Turunen 13
1979 Suomen lippu Olavi Rissanen 12
1978 Suomen lippu Olavi Rissanen 8
1977 Suomen lippu Olavi Rissanen 15
1976 Suomen lippu Esa Heiskanen, Suomen lippu Ossi Loikkanen, Suomen lippu Seppo Törnroos 7
1975 Suomen lippu Olavi Rissanen 12
1974 Suomen lippu Olavi Rissanen 13
1973 Suomen lippu Ossi Loikkanen 12
1972 Suomen lippu Olavi Rissanen 13
1971 Suomen lippu Olavi Rissanen 16
1970 Suomen lippu Olavi Rissanen 11

[muokkaa] Saavutukset

[muokkaa] KuPS:n eurocup-vastustajat

[muokkaa] Nykyinen joukkue

tilanne 8.1.2012, Pietari Holopaisen neuvottelut kesken

Nro. Paikka Pelaaja
1 Flag of Finland.svg GK Mika Hilander
12 Flag of Finland.svg GK Joonas Pöntinen
2 Flag of Finland.svg DF Joni Nissinen
3 Flag of Finland.svg DF Pietari Holopainen
4 Flag of Finland.svg DF Tero Taipale
6 Flag of Finland.svg DF Pyry Kärkkäinen
9 Flag of Finland.svg DF Markus Joenmäki
21 Flag of Finland.svg DF Sami Räsänen
24 Flag of Finland.svg DF Atte Hoivala
14 Flag of the United States.svg DF Etchu Tabe
Nro. Paikka Pelaaja
7 Flag of Finland.svg MF Antti Hynynen
8 Flag of Finland.svg MF Jerry Voutilainen
13 Flag of Finland.svg MF Aleksi Paananen
20 Flag of Finland.svg MF Miikka Ilo
25 Flag of Finland.svg MF Juuso Kupiainen
27 Flag of Finland.svg FW Ilja Venäläinen

[muokkaa] Joukkueen vahvuudessa olevat junioripelaajat

[muokkaa] Siirrot kaudella 2011

[muokkaa] Tulleet

Ennen kautta

Kesken kauden

Kauden jälkeen

 

[muokkaa] Lähteneet

Ennen kautta

Kesken kauden

Kauden jälkeen

[muokkaa] Organisaatiorakenne

  • Kuopion Palloseura Oy, perustettu vuonna 1999[19]
    • Omistus 94,98% Ari Lahti, 5% Jukka Pitkänen, 0,02% 30 pienosakasta
    • Osakeyhtiön hallitus: Ari Lahti (pj.), Jukka Pitkänen, Ari Pääkkö[20]
    • Hallinnoi edustusjoukkuetta ja SM-sarjassa pelaavaa talenttiakatemiajoukkuetta[20], liigapaikka on vuokrattu KuPS ry:ltä ja keskuskentän myynti- ja markkinointioikeudet Pohjois-Savon jalkapallosäätiöltä


Henkilöstö (muut kuin pelaajat)

  • Joukkueenjohtaja: Suomen lippu Jukka Röntynen
  • Junioripäällikkö: Suomen lippu Anssi Pellikka[20]
  • Huoltaja: Suomen lippu Sami Miettinen
  • Lääkäri: Suomen lippu Heikki Hämynen
  • Urheilutoimenjohtaja: Suomen lippu Esa Pekonen[20]
  • Tiedottaja: Suomen lippu Martti Juurtela
  • Myynti ja markkinointi:
  • Toimitusjohtaja:
  • Hallituksen puheenjohtaja: Suomen lippu Ari Lahti

Muut lajiyhteisön toimijat

  • Emoseura Kuopion Palloseura ry (perustettu 1923), vuokrannut liigapaikan edelleen KuPS Oy:lle
  • Juniori-KuPS ry, hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita[20]
  • Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry, omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön


[muokkaa] Talous

KuPS Oy:n tunnusluvut 2001–2008

Tilikausi Liikevaihto* Liikevaihdon muutos% Tilikauden tulos* Liikevoitto% Omavaraisuusaste% Henkilöstömäärä
2001 968 40,90 36 3,72 85 3
2002 818 -15,50 -57 -6,85 77 3
2003 698 -14,67 -98 -14,04 63 3
2004 704 0,86 -75 -10,51 21 3
2005 817 16,05 -65 -7,71 43 4
2006 636 -22,20 -287 -41,10 23
2007 717 12,70 21 1,10 23
2008 794 20,90 -184 -21,80 30

Tarkastelukaudella KuPS tipahti Veikkausliigasta vuonna 2003, pelasi kauden 2004 Ykköstä ja nousi takaisin liigaan vuodeksi 2005.
Kaudella 2005 KuPS pelasi viisi kotipeliä Väinölänniemellä ja kahdeksan keskuskentällä. Kaudella 2006 KuPS pelasi Veikkausliigaa, 2007 Ykköstä ja 2008 jälleen Veikkausliigaa. (*=tuhatta euroa[22])

[muokkaa] Tunnettuja kannattajia

[muokkaa] Lentopallo

Pääartikkeli: KuPS-Volley

Lentopallossa KuPS-Volley oli liki joka vuosi mitalikannassa 1980-luvun lopusta aina toiminnan loppumiseen vuoteen 2001 asti.

[muokkaa] Jääkiekko

Jääkiekkoa Kuopion Palloseurassa pelattiin vuoteen 1956 asti, kunnes toiminta lopetettiin taloudellisista syistä ja edustus sarjapaikkaa ja varusteita myöten annettiin lajiin erikoistuneelle KalPalle.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Huttunen, Jouni: Pekonen jatkaa kaksi kautta KuPSin valmentajana Savon Sanomat. 22.10.2009. Viitattu 22.10.2009.
  2. Arponen, Antti O.: Elä laakase, naatitaan, s. 55. , 1984. ISBN 951-657-128-X.
  3. KuPS otti hopeaa Maarianhaminassa Savon Sanomat. 23.10.2010. Viitattu 23.10.2010.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Arponen, Antti O. (toim.): Elä laakase, naatitaan.. Kustannuskiila Oy, 1984. ISBN 951-657-128-x.
  5. Esa Pekonen KuPS:n urheilutoimenjohtajaksi 30.10.2006. KuPS.fi: Kuopion Palloseura. Viitattu 23.7.2007.
  6. a b Kuopion futiskuviot uudistuvat Veikkausliiga. Viitattu 23.7.2007.
  7. Lommi, Ilpo: KuPS nousi jalkapalloilun Veikkausliigaan. Helsingin Sanomat. 20.10.2007. Viitattu 23.1.2008.
  8. Ari Lahti ICECAPITAL. Viitattu 23.1.2008.
  9. Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  10. KuPS palasi Veikkausliigaan 20.10.2007. Veikkausliiga. Viitattu 20.10.2007.
  11. Petteri Pennaselle parin viikon toipumisjakso 21.12.2007. KuPS.fi Viitattu 23.1.2008.
  12. Karjalainen, Markus: "KuPS sai vihdoin rahat Ederehosta" ja "KuPS voitti lopulta Ederehon siirtokiistan". Savon Sanomat, 2.3.2008, 101. vsk, nro 61, s. 1 ja 20.
  13. a b c d e KuPS:in valmentaja vaihtui. YLE Teksti-TV, s. 205. Viitattu 14.6.2009.
  14. a b KuPS-kaksikko siirtyy hollantilaiseen huippuseuraan MTV3. 23.6.2009. Viitattu 23.6.2009.
  15. Nimim. Jouni: Virtasesta. Banzine - KuPSn riippumaton kannattajalehti, 2003, 2. vsk, nro 4, s. 12-14. Banzai - KuPSin kannattajat ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.1.2008.
  16. Yleistä 2005. Banzai - KuPSin kannattajat ry. Viitattu 23.1.2008.
  17. Niemi, Marko & Tiitto, Veikko: Kai Hyttinen: Diskografia 1966 – 2006 2005–2007. Viitattu 23.1.2008.
  18. KuPS Eurocupeissa Kuopion Palloseura. Viitattu 28.5.2009.
  19. Kuopion Palloseura Oy Fonecta Inoa. Viitattu 3.12.2008.
  20. a b c d e Organisaatiorakenne Kuopion Palloseura. Viitattu 3.12.2008.
  21. a b Koistinen, Wesa: KuPS on yksi Valeri Popovitsin ensi kauden vaihtoehdoista. Savon Sanomat, 3.12.2008, s. B18.
  22. Kuopion Palloseura Oy Fonecta Inoa. Viitattu 21.9.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä