Kuopion Palloseura
 |
|||
| Koko nimi | Kuopion Palloseura | ||
| Perustettu | 1923 | ||
| Kaupunki | Kuopio | ||
| Kotikenttä | Kuopion keskuskenttä | ||
| – Kapasiteetti | 4 000 | ||
| Puheenjohtaja | Ari Lahti | ||
| Valmentaja | Esa Pekonen | ||
| Sarja | Veikkausliiga | ||
|
|||
Kuopion Palloseura (KuPS) on vuonna 1923 perustettu kuopiolainen jalkapalloseura, joka pelaa kaudella 2012 Veikkausliigassa. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion Keskuskentällä ja seuran tunnusvärit ovat keltainen ja musta. KuPS on pelannut 55 kautta SM-sarjassa ja Veikkausliigassa, sekä kahdeksan kautta Ykkösessä. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden viisi kertaa ja Suomen Cupin kaksi kertaa. Kaudella 2011 KuPS oli Veikkausliigassa kuudes.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Kuopion jalkapallo
KuPS:in perustaminen [muokkaa]
Jalkapallo tuli Suomeen vuonna 1890, jolloin Turussa järjestettiin ensimmäiset pelit. Vuonna 1907 perustettiin Suomen Palloliitto. Seuraavana vuonna jalkapallo rantautui Savon kansakouluihin ja Suomen mestaruudesta taisteltiin cup-muotoisessa kilpailussa. Kuopion Riento ja Kuopion Reipas ottivat jalkapallon virallisesti toimintaansa vuonna 1915. Seuraavina vuosina mukaan tulivat VPK:n urheiluseura Osmon Pojat, 1919 perustettu Männistön Elo, 1920 perustettu Kuopion Urheilu-Veikot ja 1921 perustettu Savon Sisu. Palloliiton toimintaan savolaisseurat tulivat 1919, kun Reippaalla oli edustaja paikalla liiton vuosikokouksessa. Riento, Elo ja 1928 perustettu Kuopion Kisa-Veikot olivat TUL:n seuroja ja siten Palloliiton toiminnan ulkopuolella. Urheilu-Veikot, Sisu ja Reipas olivat puolestaan yleisseuroja, joissa jalkapallo oli vain yksi monista lajeista.
1920-luvulla Kuopion Reippaasta alkoi erota lajijaostoja tarkoituksenaan perustaa omia seuroja. 7. maaliskuuta 1923 kuusitoista henkilöä piti Kuopion Seurahuoneella kokouksen, jonka tavoitteena oli jalkapallon erikoisseuran perustaminen. Yhdeksän päivää myöhemmin pidettiin 25 hengen voimin samassa paikassa varsinainen Kuopion Palloseuran perustamiskokous, jossa puhetta johti varatuomari Lauri Backman. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi. Uuden seuran tilanne oli haasteellinen. Kenttäolot olivat alkeelliset, lajin sääntötuntemus oli huonoa eikä valmennuksesta ollut tietoakaan. Palloliiton organisaatiosta ei ollut apua, eikä taloudelliset resurssitkaan olleet kohdallaan. Toiminta käynnistettiin kuitenkin heti samana keväänä. Kahtena ensimmäisenä vuonna helsinkiläisseurat osoittautuivat täysin ylivoimaisiksi ja cup-muotoisesta kisasta tipahdettiin heti ensimmäisellä kierroksella.
2. toukokuuta 1925 Kuopiossa pidettiin Suomen Palloliiton Savon piirin perustamiskokous. Seuroista mukana olivat Kuopion Palloseura, Osmon Pojat, Kajaanin Palloilijat, Varkauden Palloilijat ja Iisalmen Palloilijat. Vuonna 1927 kilpailtiin ensimmäisen kerran piirin mestaruudesta. Kuopion Palloseura pääsi finaaliin, mutta hävisi. Voitto tuli vuonna 1930, mikä merkitsi nousua Palloliiton B-sarjaan (myöhemmin Suomensarja). Tavoitteeksi asetettiin heti nousu Mestaruussarjaan. Kuopion Palloseura, joka tunnettiin tuolloin lyhenteellä KPS, kärkkyi nousua heti alusta lähtien, mutta mestaruussarjan ovi ei avautunut samalla vuosikymmenellä. Savon sarjassa joukkue oli kuitenkin ylivoimainen. Joukkueen parhaimmistoon kuului tuolloin mm. Aaro Heikkinen, joka pelasi KPS:n edustuksessa 1929–1947 ja tämän jälkeen toimi valmentajana vuoteen 1967 asti.[1]
Mestaruussarjan aika [muokkaa]
Kuopion Palloseurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka puhkesivat julkiseksi hajaannukseksi syksyllä 1931. Riita ratkesi kun 18. lokakuuta 1931 kaupunkiin perustettiin toinen jalkapalloseura, Kuopion Pallo-Toverit (KPT). Rauhan tultua Kuopion Palloseuran joukkue oli uusiutunut ja nuorentunut. Siitä tuli Aaro Heikkisen valmennuksessa pian parempi kuin seuralla oli koskaan ollut. Vuonna 1946 KuPS johti Suomensarjan pohjoislohkoa ilman tappioita kun vastaan asettui KPT. Kiihkeään paikallisotteluun kerääntyi 1 700 katsojaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin näiden seurojen välisissä otteluissa. Palloseura voitti KPT:n 4-3 ja kaupungin herruus oli palaamassa 10 vuoden jälkeen KuPS:ille. Tuon ottelun paras pelaaja oli Palloseuran 17-vuotias Aulis Rytkönen. Heikkisen aikana luotiin pohja myös kuopiolaiselle lyhytsyöttöpeliin ja vastustajan jujuttamiseen perustuvalle, naatiskelevalle pelitavalle.
KuPS teki historiaa heti ensimmäisenä vuonnaan mestaruussarjassa. Joukkue nimittäin putosi ja nousi saman kesän aikana, eli suoritti hissiliikkeen ensimmäisenä. Kuopiolainen lyhytsyöttöpeli oli tekemässä läpimurtoaan. Joukkuetta vahvistettiin myös seuran ensimmäisen ulkomaalaisvalmentajan, unkarilaisen Imre Nagyn ja tämän aisaparin Aaro Heikkisen opeilla. Oppi tarttui hyvin. KuPS pysyi vuodesta 1949 lähtien aina vuoteen 1992 asti yhtäjaksoisesti pääsarjassa. Vuonna 1950 seura taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan. Ratkaisuottelussa keskuskentällä KuPS kohtasi Tampereen Ilves-Kissat. Tunnettu radioääni Martti Jukola teki tuossa pelissä historiaa. Se oli ensimmäinen suorana selostettu ottelu. Tamperelaiset voittivat ottelun 0-3. KuPSin käyrä oli kuitenkin nouseva, kun taas Ilves-Kissat aloitti tuosta ottelusta alamäkensä, joka johti aina maakuntasarjaan asti.
Vuonna 1954 vastakkain olivat KPT ja KuPS. KuPS oli hankkinut Ranskaan siirtyneen Aulis Rytkösen korvaajaksi Joensuusta Seppo Pelkosen. KuPS voitti 4-0 ja Pelkonen teki hattutempun. Joukkue saavutti hopeaa kun KPT puolestaan tipahti pääsarjasta. Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956 kuuden pisteen erolla. Kyseisellä kaudella valmennus oli harpannut myös eteenpäin. Pelaajille tehtiin lääkärintarkastus, minkä pohjalta jokainen pelaaja sai oman henkilökohtaisen valmennusohjelmansa. Kaksi vuotta myöhemmin KuPS voitti taas, tällä kertaa uusintaottelun jälkeen. Pian tämän jälkeen peliesitykset kuitenkin huononivat. Sarjapaikka oli aidosti uhattuna vuonna 1961. KuPS saavutti SM-hopeaa vuosina 1964, 1967 ja 1969, sekä voitti Suomen Cupin 1968. Vuonna 1966 Markku Hyvärinen voitti edelleen ainoana KuPS:in pelaajana pääsarjan maalikuninkuuden 16 maalillaan.[1]
Uusi aika Veikkausliigassa [muokkaa]
KuPS:in viime vuosikymmenet ovat pitkälti yhdistyneet Kallaveden ympäröimälle Väinölänniemen stadionille, jolla seura pelasi kotiottelunsa aivan kauteen 2005 asti. KuPS palasi Veikkausliigaan vuoden poissaolon jälkeen kaudella 2005. Kausi aloitettiin vielä Väinölänniemellä, mutta heinäkuusta lähtien kotipelit siirtyivät tekonurmipäällysteiselle Keskuskentälle, jonne oli valmistunut uusi stadion. Muutto toi mukanaan selvän parannuksen pelaajien harjoitusolosuhteisiin ja samalla KuPS:in sekä muun muassa Palloliiton Itä-Suomen piirin toimiston sijainti voitiin siirtää keskustasta koko kaupungin yhteiseen jalkapallokeskukseen. Kuopiolaisten viideskymmenes kausi pääsarjatasolla päättyi etenkin loppukauden hyvän vireen ansiosta kymmenenteen tilaan, minkä myötä tavoitteena ollut sarjapaikan säilyttäminen täyttyi. KuPS:in valmentajana kaudella 2005 toimi Juha Malinen.
Kauden 2006 alussa maalinteossa parhaiten kunnostautunut, KuPSiin vuoden 2005 lopulla hankittu nigerialainen Raphael Edereho herätti esityksillään kiinnostusta. Sen johdosta hänet myytiin 15. helmikuuta Iranin pääsarjan FC Persepolikseen. Jussi Heikelä, Pyry Kärkkäinen ja Patrik Turunen esiintyivät lisäksi vuoden mittaan nuorisomaajoukkuekokoonpanoissa. Aprillipäivänä 2006 KuPS eteni pitkäaikaisen kapteeninsa Jani Hartikaisen edelliskauden Veikkausliigamestari MyPa:n verkkoon upottamalla maalilla Liigacupin finaaliin. 12. huhtikuuta Finnair Stadiumilla pelatussa loppuottelussa KuPS voitti Miikka Oinosen kahdella maalilla FC KooTeePee:n 2–1, päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden. Veikkausliigakausi 2006 osoittautui loppumattomaksi viivytystaisteluksi, kunnes viimeisellä kierroksella pelin IFK Mariehamn – FF Jaro 0–0 tasatulos sinetöi KuPS:in viimeisen tilan ja tipahtamisen Ykköseen. KuPS oli jo päättänyt oman kautensa edellisellä kierroksella Hakaa vastaan häviten 1–2. Syksyllä ilmeni, että usean peräkkäisen tappiollisen vuoden myötä seura oli taloudellisesti epävakaassa tilassa. Tilanteen vakavuus syveni ja lisää asioita selvisi sitä mukaa kun vuoden vaihde lähestyi. Talousvaikeuksien myötä päävalmentaja Juha Malinen vapautettiin tehtävistään ja 30. lokakuuta joukkueen uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin kaudella 2006 KuPS:in pelaaja/apuvalmentajana toiminut Kai Nyyssönen. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Raatikainen erosi, eikä hänen paikkaansa täytetty. Urheilutoimenjohtajaksi nimettiin Esa Pekonen, jolle lankesi myös vastuu pelaajasopimusneuvotteluista. Myös reservijoukkue KuPS Akatemia päätettiin lakkauttaa. Korvaavaksi järjestelyksi solmittiin joulukuussa 2006 Kakkosen C-lohkossa pelanneen Kings Kuopion ja KuPS:in välille farmisopimus. Perustettavaksi suunniteltuun A-juniorijoukkueeseen ei ollut tarpeeksi kiinnostusta.
Palloseuran pelastajaksi ilmoittautuneen investointipankkiiri Ari Lahden ansiosta KuPS vältti joulun alla uhanneen konkurssin.[2] Aikaisemmin Veikkausliigan taustayhteisö Jalkapalloliiga ry:n hallituksen puheenjohtajanakin toiminut Lahti laittoi kiinni lisää omaa rahaa noin 300 000 euron verran, millä kuitattiin seuran kaikki velat. Rahan vastineeksi Lahden omistusosuus KuPS Oy:stä nousi noin 95 prosenttiin ja hänestä tuli sen hallituksen puheenjohtaja. Lahti osallistui jo toistamiseen KuPSin pelastamiseen. Aikaisemmin 90-luvulla hän oli osa suurempaa sijoittajajoukkoa, joka perusti KuPS Oy:n seuran taloudelliseksi turvaksi.[3]
KuPS aloitti kauden 2007 Ykkösessä ilman useita Veikkausliigaan jääneitä edelliskauden runkopelaajia. Pyry Kärkkäinen ja Berat Sadik siirtyivät FC Lahteen, Jussi Heikelä FC Viikinkeihin ja Pietari Holopainen FC Hakaan. Lisäksi Olli-Pekka Itälä sai sopimuksen VPS:aan. Tärkeistä nuorista runkopelaajista lähinnä vain Tamás Gruborovics jäi seuraan. Vahvistuksena saatiin kokenut oma kasvatti Harri Ylönen. KuPS lähti kauteen tavoitteena nousta kahden vuoden sisällä takaisin Veikkausliigaan. KuPS johti sarjaa pitkään alkukaudesta, mutta loppukesän vaihtelevat otteet pudottivat sen sarjaa johtaneen RoPS:in taakse. KuPS kiri kuitenkin hurjan loppusyksyn ansiosta RoPSin jo kahdeksaan pisteeseen venähtäneen etumatkan kiinni. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä RoPS johti sarjaa kahdella pisteellä. Kierroksella FC Hämeenlinna voitti RoPS:in 3-2 ja KuPS voitti JJK:n 4-1. KuPS olisi voittanut Ykkösen myös RoPS:in pelatessa tasapelin, koska sillä oli selkeästi parempi maaliero. Kuopiolaisten sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palaa Veikkausliigaan kaudeksi 2008.
Kauden 2007 runkopelaajista Jussi Hakasalo päätti uransa ja palasi kotikonnuilleen Tornioon. Tamás Gruborovics siirtyi puolestaan FC KooTeePee:hen ja entinen KooTeePee:läinen Jussi Kinnaslampi tuli vastavuoroisesti KuPSiin. Lisäksi KuPS sai keskikentälle vahvistuksia, Hassan Sesayn Atlantiksesta ja Arto Lindbergin PP-70:sta. Edelliskauden loppupuolella KuPSia edustaneen Ilpo Vernon lainaa ei jatkettu. Vähän peliaikaa loppukaudella saaneet Miikka Oinonen, Aki Sipilä ja Roope Matsi siirtyivät muualle. Palloseura vahvisti kauden alla myös markkinointi- ja myyntiorganisaatiotaan. KuPS sai vihdoin maaliskuussa 2008 rahat kahden vuoden takaisesta Raphael Ederehon siirrosta iranilaiseen FC Persepolisiin. FIFA:n ja CAS:in päätösten myötä mestaruustaistelussa olevaa iranilaisjoukkuetta uhattiin 6 pisteen menetyksellä, mikä oli riittävä painostustoimi. KuPS sai noin 100 000 euron siirtokorvauksen, joka on seuran ennätys.[4] Tampere Unitedista tulleen Jussi-Pekka Savolaisen ja FC Interin Miikka Ilon lisäksi KuPS ei keväällä 2008 onnistunut houkuttelemaan todellisia vahvistuksia. Kokoonpano ei ollut alkukaudesta kovinkaan paljoa edellistä Ykkösessä viettettyä kautta parempi, mikä näkyi myös sarjataulukossa. Kauden puolivälin paikkeilla jouduttiinkin hankkimaan lisävahvistuksia. Tampereelta saatiin Antti Hynynen ja Myllykoskelta Adrian Webster. Molemmat saivat runsaasti peliaikaa, mutta KuPSin loppukausi ei ollut juuri alkua parempi. Seura säilyi kuitenkin Veikkausliigassa voitettuaan liigakarsinnan Ykkösen FC Viikinkejä vastaan.
Kuopion Palloseura aloitti Veikkausliigakauden 2009 heikosti. 14. toukokuuta 2009, viiden perättäisen tappion jälkeen seura ilmoittikin päävalmentaja Kai Nyyssösen erottamisesta. KuPS oli kerännyt 10 ottelusta vain 4 pistettä, mikä oikeutti viimeiseen tilaan. Valmennusvastuun otti urheilutoimenjohtaja Esa Pekonen. 23. kesäkuuta 2009 kerrottiin, että KuPSin 18-vuotiaat talentit Petteri Pennanen ja Tuomas Rannankari siirtyvät Hollannin pääsarjan FC Twenteen. Twente teki 23. kesäkuuta 2009 Pennasen kanssa kahden vuoden sopimuksen. Pennanen oli ollut jo alkukauden lainalla seurassa.[5]
Stadion [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä
KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion Keskuskentällä (Savon Sanomat Areena), jonka avajaiset pidettiin toukokuussa 1939. Vuonna 2003 kentälle asennettiin tekonurmi, ja kesäkuussa 2005 valmistui uusi pääkatsomo. KuPS on pelannut stadionilla kaudesta 2005 alkaen.
Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasitetti on yhteensä 3 190, jonka lisäksi stadionilla siirrettävä aurinkokatsomo, joten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa.
KuPS on pelannut historiansa aikana myös Väinölänniemen stadionilla.
Kannattajat [muokkaa]
KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:in 70-luvun mestaruushuumassa. Se perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 nimellä KuPS S.C. ry. Ydinryhmä pelasi myös puulaakijalkapalloa ja perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, eli nykyisen Kings Kuopion. KSC:n toiminta hiipui 80-luvulla ja sen viimeiseksi kokoontumiseksi jäi vuoden 1989 Suomen Cupin finaali.
Banzai - KuPS:in kannattajat ry:tä aloitettiin pohjustaa vuonna 2000.[6] Varsinainen toiminta käynnistyi vuonna 2001 KuPS:n Veikkausliigapaluun myötä.[7] Rekisteröity yhdistys Banzaista tuli 4. heinäkuuta 2003. Ryhmä on nimetty Jukka Virtasen sanoittaman, Antti Hyvärisen säveltämän ja Kai Hyttisen vuonna 1975 ensi kertaa esittämän KuPSin kannatuslaulun mukaan.[8]
Tunnettuja kannattajia:
- Yrjö "Josa" Jäntti
- Osmo P. Karttunen
- Jyrki Katainen
- Pekka Kejonen
- Lasse Lehtinen
- Paavo Lipponen
- Jukka Pakkanen
- Wille Riekkinen
- Jukka Virtanen
Vuodesta 2001 lähtien KuPS:in kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle, joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.
Vuoden Banzai-pelaajat:
- 2001: Angelo Cijntje
- 2002: Yrjö Happonen
- 2003: Jani Hartikainen
- 2004: Istvan Mitring
- 2005: Seth Ablade
- 2006: Miikka Oinonen
- 2007: Ilja Venäläinen
- 2008: Janne Reinikainen
- 2009: Dickson Nwakaeme
- 2010: Pietari Holopainen
- 2011: Balazs Balogh ja Ilja Venäläinen
Organisaatio ja talous [muokkaa]
KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle.
Kuopion Palloseura Oy [muokkaa]
Hallitus:[9]
- Ari Lahti, puheenjohtaja
- Antti Haapakorva
- Jukka Pitkänen
Toimitusjohtaja:
- Jarmo Heiskanen
Muut toimijat:
- Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
- Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
- Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.
Talouden tunnusluvut [muokkaa]
| Tilikausi | Sarja | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|
| 2001 | Veikkausliiga | 968 000 € | 36 000 € |
| 2002 | Veikkausliiga | 818 000 € | -57 000 € |
| 2003 | Veikkausliiga | 698 000 € | -98 000 € |
| 2004 | Ykkönen | 704 000 € | -75 000 € |
| 2005 | Veikkausliiga | 817 000 € | -65 000 € |
| 2006 | Veikkausliiga | 636 000 € | -287 000 € |
| 2007 | Ykkönen | 717 000 € | 21 000 € |
| 2008 | Veikkausliiga | 794 000 € | -184 000 € |
| 2009 | Veikkausliiga | 1 103 000 € | -114 000 € |
| 2010 | Veikkausliiga | 823 000 € | -551 000 € |
| 2011 | Veikkausliiga |
Lähde: Finder[10]
Pelaajat ja valmentajat [muokkaa]
Päivitetty 6. huhtikuuta 2013.[11]
Nykyinen joukkue (2013) [muokkaa]
|
|
Entiset pelaajat [muokkaa]
KuPSissa pelanneista kuuluisimpiin lukeutuvat mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen, 1980-luvun maajoukkueen tähtipelaaja Kari Ukkonen, turkulainen maalivahtilegenda Göran Enckelman, KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa johtava Olavi Rissanen, 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen, eniten pääsarjaotteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen, sekä ainoa KuPSilainen pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Jääkiekkosuuruus Juhani Wahlsten aloitti uransa Kuopion Palloseurassa seuran ollessa vielä mukana jääkiekkotoiminnassa.
Vain Aulis Rytkönen on valittu Vuoden jalkapalloilijaksi edustaessaan KuPSia. Tämän arvostetun palkinnon Rytkönen voitti peräti kolme kertaa vuosina 1949, 1950 ja 1952. KuPSia uransa aikana edustaneista pelaajista tämän palkinnon ovat voittaneet myös Matti Hiltunen, Jouko Suomalainen ja Aki Heiskanen edustaessaan Kuopion Pallotovereita, sekä Kari Ukkonen edustaessaan belgialaista Cercle Bruggeä.
Ulkomaalaispelaajat:
Ensimmäisenä ulkomaalaisena KuPSin värejä kantoi ranskalainen Richard Boucher. Toulousea edustanut KuPS-kasvatti Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan. Ottelu pelattiin neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan.
Kausina 1983-84 KuPSissa pelasivat puolalaiset olympiamitalistit Jerzy Kraska ja Wojciech Rudy. KuPSin tunnetuimmat ulkomaalaiset pelaajat pelasivat seurassa 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 seurassa pelasi Neuvostoliittoa vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa edustanut Valeri Brošin. Hänen lisäksi parhaiten tunnetaan myöhemmin brittikentillä tunnetuksi nousseet Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) sekä Jamaikan maajoukkueen mukana 1998 MM-kisoissa Ranskassa esiintynyt Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista). Poom muistetaan parhaiten Derby Countysta sekä Sunderlandista, joissa hän teki pitkän Valioliiga-uran. Gayle puolestaan viihtyi Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan. Kaudella 2001 seurassa pelannut Alankomaiden Antillien maajoukkuemies Angelo Cijntje teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa.
Heinäkuussa 2009 seuraan siirtynyt nigerialainen Dickson Nwakaeme tullaan muistamaan yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajista. Nwakaemen ilmiömäiset otteet auttoivat KuPSia nousemaan tuona kautena liigan jumbosijalta sijalle 12., joka takasi suoran säilymisen liigassa. Nwakaeme jatkoi hyviä otteitaan seuraavalla kaudella, kunnes siirtyi kauden puolivälissä Tanskaan. Samaan aikaan loppukesästä 2010 seuraan siirtyi kaksi muuta ulkomaalaistapelaajaa; Dudu ja Oliver Risser. He esittivät vähintään yhtä vahvoja otteita ja kauden päätteeksi seura juhlikin hopea-mitalia, joka oli ensimmäinen mitali 31 vuoteen. Vahvan loppukauden, joka toi hopean, peruspilareina voidaan pitää Risserin johtamaa puolustusta ja Dudun lukuisia maaleja.
21.5.2013 mennessä 80 ulkomaalaispelaajaa on edustanut Kuopion Palloseuraa virallisissa otteluissa.
|
1958 (pelasi vain ystävyysottelussa) 1980 1982 1983 1984 1987 1988 1990 1992 |
1993 1994 1995 1996 1997 1999 2000 2001 |
2002 2003 2004 2005 |
2006 (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) 2007 2008 (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) |
2009 (pelasi vain Liigacupissa) 2010 2011 |
2012
(pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) 2013 (pelasi vain Liigacupissa) (pelasi vain Liigacupissa) |
Valmentajat [muokkaa]
- Päävalmentaja: Esa Pekonen (2009- )
- Valmentaja: Harri Ylönen
- Maalivahtivalmentaja: Jarmo Vlasov
- Fysiikkavalmentaja: Sami Länsivuori
Entiset päävalmentajat [muokkaa]
KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen yhteensä kahdeksantoista kauden ajan. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.
|
|
Juniorit [muokkaa]
KuPS aloitti poikajaoston nimellä nuorisotoiminnan jo vuonna 1928. KPT otti kuitenkin 1930-luvulla, heti perustamisestaan lähtien aloitteen käsiinsä ja kehitti nuorisotoimintaa siinä määrin, että KuPS ei pärjännyt kilpailussa pitkään aikaan. KuPS palasi nuorisotyön kärkeen 1950-luvulla. Varsinkin 1950- ja 60-luvuilla puhuttiin yleisesti kalakukkokaupungin jalkapalloinstituutiosta, Savon jalkapallosammosta tai jalkapalloakatemiasta. Tuhansia nuoria opetettiin järjestelmällisesti jalkapallon saloihin jo alle 10-vuotiaina. Menestyksen tavoittelussa mentiin kuitenkin liian pitkälle, sillä jo A-nuorten iässä monet lopettivat jalkapallon kokonaan. KuPS oli vuodesta 1954 lähtien maan parhaita seuroja juniorijalkapallossa aina 1990-luvulle asti, jolloin toiminnassa tapahtui pitempiaikainen notkahdus. 2000-luvun alkuvuosien jälkeen KuPS:n juniorityö on palannut jälleen valtakunnan kärkeen. Kuopiolaisseurat ovat yhdessä kasvattaneet aikojen saatossa jopa yli 100 pelaajaa Suomen maajoukkueisiin.[1] Kuopiolaisen jalkapallokoulun kasvateista on tullut myös monta menestyksekästä valmentajaa.
Saavutukset ja ennätykset [muokkaa]
Saavutukset [muokkaa]
- Suomen mestaruus: 5 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976)
- SM-hopea: 9 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010)
- SM-pronssi: 1 (1953)
- Suomen Cup: 2 (1968, 1989)
- Suomen Cup, hopea: 2 (2011, 2012)
- Liigacup: 1 (2006)
Eurocup-ottelut [muokkaa]
KuPSin saldo Eurocup-otteluista on 12.8.2012 mennessä 6 voittoa, 5 tasapeliä, sekä 15 häviötä.
Kuopion Palloseuran suurin meriitti Euroopan kentillä on nykyisen tanskalaisjätti FC Kööpenhaminan edeltäjän B1903 Kööpenhaminan pudottaminen UEFA Cupista vuonna 1978. Muita mainittavia saavutuksia ovat vierastasapeli portugalilaista Académicaa vastaan, kotivoitto ruotsalaisesta Allsvenskan seura Östersistä, kotitasapeli neuvostoliittolaista suurseura Kiovan Dynamoa vastaan, kotivoitto romanialaisesta Gaz Metanista, kotivoitto turkkilaisesta Bursasporista, sekä israelilaisen Maccabi Netanyan pudottaminen Eurooppaliigasta. Netanyasta KuPS otti lisäksi ainoan vierasvoittonsa Eurocupeissa.
Kotiottelut Ruch Chorzowaa ja Esbjergiä vastaan pelattiin Mikkelissä.
- 1959–1960:
Eintracht Frankfurt, Euroopan Cup, 1. kierros (KuPS luopui kilpailusta) - 1967–1968:
AS Saint-Étienne, Euroopan Cup, 1. kierros (V: 2-0, K: 0-3) - 1969–1970:
Académica de Coimbra, Cup-voittajien cup, 1. kierros[12] (V: 0-0, K: 0-1) - 1975–1976:
Ruch Chorzow, Euroopan Cup, 1. kierros (V: 5-0, K: 2-2) - 1976–1977:
Östers IF, UEFA Cup, 1. kierros (K: 3-2, V: 2-0) - 1977–1978:
Club Brugge, Euroopan Cup, 1. kierros (K: 0-4, V: 5-2) - 1978–1979:
B1903 Kööpenhamina, UEFA Cup, 1. kierros (K: 2-1, V: 4-4) - 1978–1979: Esbjerg fB, UEFA Cup, 2. kierros (K: 0-2, V: 4-1)
- 1980–1981: AS Saint-Étienne, UEFA Cup, 1. kierros (K: 0-7, V: 7-0)
- 1990–1991:
Kiovan Dynamo, Cup-voittajien cup, 1. kierros (K: 2-2, V: 4-0) - 2011–2012:
Gaz Metan, Eurooppa-liiga, 2.kierros (K: 1-0, V: 2-0) - 2012–2013:
Llanelli A.F.C., Eurooppa-liiga, 1.kierros (K: 2-1, V: 1-1) - 2012–2013:
Maccabi Netanya, Eurooppa-liiga, 2.kierros (V: 1-2, K: 0-1) - 2012–2013:
Bursaspor, Eurooppa-liiga, 3.kierros (K: 1-0, V: 6-0)
.svg){kind=small}
Maalintekijät Eurocup-otteluissa [muokkaa]
(tilanne 6.8.2012)
Kolme maalia:
Kaksi maalia:
Yksi maali:
Tapani Hämäläinen- Arvo Rautio
- Harri Nyyssönen
Marcus Gayle- Ilja Venäläinen
- Markus Joenmäki
Ats Purje- Sander Puri
Tilastot [muokkaa]
Sarjat [muokkaa]
|
|
Pelaajatilastot [muokkaa]
- Eniten sarjaotteluita: Ilja Venäläinen 292
- Eniten pääsarjaotteluita: Tuomo Hyvärinen 275
- Eniten sarjamaaleja: Aaro Heikkinen 126 [13]
- Eniten pääsarjamaaleja: Olavi Rissanen 125
- Eniten sarjakausia: Antero Kostilainen 16 (1955-1970)
- Eniten pääsarjakausia: Antero Kostilainen 16 (1955-1970)
Parhaat maalintekijät kausittain [muokkaa]
Olavi Rissanen on voittanut KuPSin maalikuninkuuden yhdeksänä eri kautena. Kuudesti KuPSin parhaaksi maalintekijäksi ovat yltäneet Martti Pirinen sekä Antero Kostilainen. Aulis Rytkönen ja Ilja Venäläinen tulevat seuraavina neljällä maalikuninkuudella.
Kauden 2010 maalikuninkuudesta käytiin tiukka taisto. Vain loppukauden pelannut Dudu teki hurjat kahdeksan maalia kymmenessä pelissä. Seitsemään maaliin ylsivät Miikka Ilo ja Pietari Holopainen. Loukkaantumisista kärsinyt Ilja Venäläinen teki kuusi maalia ja kesken kauden pois siirtynyt Dickson Nwakaeme viisi.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Arponen, Antti O. (toim.): Elä laakase, naatitaan.. Kustannuskiila Oy, 1984. ISBN 951-657-128-x.
- ↑ KuPS nousi jalkapalloilun Veikkausliigaan hs.fi.
- ↑ Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
- ↑ Karjalainen, Markus: "KuPS sai vihdoin rahat Ederehosta" ja "KuPS voitti lopulta Ederehon siirtokiistan". Savon Sanomat, 2.3.2008, 101. vsk, nro 61, s. 1 ja 20.
- ↑ KuPS-kaksikko siirtyy hollantilaiseen huippuseuraan mtv3.fi/urheilu.
- ↑ Nimim. Jouni: Virtasesta. Banzine - KuPSn riippumaton kannattajalehti, 2003, 2. vsk, nro 4, s. 12-14. Banzai - KuPSin kannattajat ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.1.2008.
- ↑ Yleistä 2005. Banzai - KuPSin kannattajat ry. Viitattu 23.1.2008.
- ↑ Niemi, Marko & Tiitto, Veikko: Kai Hyttinen: Diskografia 1966 – 2006 2005–2007. Viitattu 23.1.2008.
- ↑ KuPS: KuPS Oy kups.fi. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ Finder: KuPS, taloustiedot finder.fi. Viitattu 26.4.2012.
- ↑ KuPS: Joukkue kups.fi. Viitattu 9.9.2012.
- ↑ KuPS Eurocupeissa Kuopion Palloseura. Viitattu 28.5.2009.
- ↑ Alaja, Erkki: Monsieur Magic – Aulis Rytkönen, s. 54. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-185-7.
Aiheesta muualla [muokkaa]
|
1908: Unitas | 1909: PUS | 1910: ÅIFK | 1911: HJK | 1912: HJK | 1913: KIF | 1914: ei pelattu | 1915: KIF | 1916: KIF | 1917: HJK | 1918: HJK | 1919: HJK | 1920: ÅIFK | 1921: HPS | 1922: HPS | 1923: HJK | 1924: ÅIFK | 1925: HJK | 1926: HPS | 1927: HPS | 1928: TPS | 1929: HPS | 1930: HIFK | 1931: HIFK | 1932: HPS | 1933: HIFK | 1934: HPS | 1935: HPS | 1936: HJK | 1937: HIFK | 1938: HJK | 1939: TPS | 1940: Sudet | 1941: TPS | 1942: HT | 1943: ei pelattu | 1944: VIFK | 1945: VPS | 1946: VIFK | 1947: HIFK | 1948: VPS | 1949: TPS | 1950: I-Kissat | 1951: KTP | 1952: KTP | 1953: VIFK | 1954: Pyrkivä | 1955: KIF | 1956: KuPS | 1957: HPS | 1958: KuPS | 1959: HIFK | 1960: Haka | 1961: HIFK | 1962: Haka | 1963: Reipas | 1964: HJK | 1965: Haka | 1966: KuPS | 1967: Reipas | 1968: TPS | 1969: KPV | 1970: Reipas | 1971: TPS | 1972: TPS | 1973: HJK | 1974: KuPS | 1975: TPS | 1976: KuPS | 1977: Haka | 1978: HJK | 1979: OPS | 1980: OPS | 1981: HJK | 1982: Kuusysi | 1983: Ilves | 1984: Kuusysi | 1985: HJK | 1986: Kuusysi | 1987: HJK | 1988: HJK | 1989: Kuusysi | 1990: HJK | 1991: Kuusysi | 1992: HJK | 1993: Jazz | 1994: TPV | 1995: Haka | 1996: Jazz | 1997: HJK | 1998: Haka | 1999: Haka | 2000: Haka | 2001: TamU | 2002: HJK | 2003: HJK | 2004: Haka | 2005: MyPa | 2006: TamU | 2007: TamU | 2008: FC Inter | 2009: HJK | 2010: HJK | 2011: HJK | 2012: HJK |
