Erkki Salo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erkki Olavi Salo (30. kesäkuuta 194525. tammikuuta 2014) oli suomalainen kääntäjä ja kirjastonhoitaja.[1][2]

Salo toimi monen kunnan kirjastovirkailijana, tehden kuitenkin pääosan urastaan Lempäälän kunnan palveluksessa.[3] Hän jäi eläkkeelle Lempäälän kunnan kirjaston osastonjohtajan tehtävästä 31. heinäkuuta 2008. Kirjastonhoitajana Salo oli edelläkävijä tietotekniikassa. 1980-luvun puolivälissä hän ryhtyi vapaa-aikanaan laatimaan Arvostelevasta kirjaluettelosta (1908–1988) tietokantaa ilmaiseksi saatavana olleella 3by5-ohjelmalla. Salo tarjosi lopulta noin 12 000 viitettä sisältäneen ROMA-tietokannan kirjastojen vapaaseen käyttöön[4][5] .

Kääntäjänä Salo suomensi Edward Gibbonin (1776–1789) Rooman valtakunnan rappio ja tuho (The History and the Decline and Fall of Roman Empire) -teoksen kolme ensimmäistä osaa, mikä oli valtava, noin kymmenen vuotta kestänyt työ. Huolimatta siitä, että Gibbonin teosta pidetään länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksena, suomalaiset kustantamot eivät olleet kiinnostuneita ottamaan sitä kustannettavakseen. Siksi Salo julkaisi teoksen oman kustantamonsa Albionin kautta. Eräille tieteellisille kirjastoille luovutettujen painettujen kappaleiden lisäksi teos on luettavissa sähköisenä.

Salon ensimmäinen julkaistu käännös oli Francois Rabelais’n Pantagruel. Dipsodien kuningas (1989, alkup. 1532 ), teos, jota professori Jukka Kemppinen piti mahdottomana kääntää.[6] Muita Salon käännöksiä ovat muun muassa Jean-Jacques Rousseaun Yksinäisen kulkijan mietteitä (2010) sekä Voltairen Filosofinen sanakirja eli Järki aakkosissa (2013, alkup. 1764). Voltaire-käännös palkittiin postuumisti Maurice de Coppet -käännöspalkinnolla 2014 ja oli ehdokkaana J. A. Hollon palkinnon saajaksi.[3]

Salon käännöstyölle on tyypillistä tarkkuus ja huolellisuus. Hän hallitsi erinomaisesti sekä ranskan että englannin kielen, mutta harrasti myös latinaa ja kreikkaa ja pyrki Gibbonia kääntäessään tarkistamaan alkuperäislähteistä, oliko Gibbon kääntänyt viitteensä oikein. Salo osasi myös romaniaa ja vastasi pitkään romaniankielisen kirjallisuuden kokoelmasta, jota säilytettiin Toijalan kaupunginkirjastossa [7].

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gibbon, Edward (1999) Rooman valtakunnan rappio ja tuho. Osa 1. (luvut I-XVI) Suomentanut Erkki Salo. Helsinki: Albion.
  • Gibbon, Edward (2004) Rooman valtakunnan rappio ja tuho. Osa 2. (luvut XVII-XXVI) Suomentanut Erkki Salo. Helsinki: Albion.
  • Gibbon, Edward (2007) Rooman valtakunnan rappio ja tuho. Osa 3. (luvut XXVII-XXXVIII) Suomentanut Erkki Salo. Helsinki: Albion.
  • Rabelais, Francois (1989, alkup. 1532 ) Pantagruel. Dipsodien kuningas. Suomentanut Erkki Salo. Kuopio: Kustannuskiila Oy.
  • Rousseau, Jean-Jacques (2010) Yksinäisen kulkijan mietteitä. Suomentanut Erkki Salo. Esipuhe Lauri Mehtonen. Tampere: Vastapaino.
  • Voltaire (2013) Filosofinen sanakirja eli Järki aakkosissa. Suomentanut Erkki Salo. Esipuhe Lauri Mehtonen. Tampere: Vastapaino.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 2.2.2014, s. C 32. Artikkelin verkkoversio.
  2. Mäntysaari, Mikko: Erkki Salo - luontoa rakastava kulttuuri-ihminen. Muistokirjoitus. Lempäälän-Vesilahden Sanomat, 19.2.2014. Pirmedia.
  3. a b Maurice de Coppet -käännöspalkinto Filosofiselle sanakirjalle Helsingin yliopiston Nykykielten laitos. 28.9.2015. Viitattu 13.6.2022.
  4. Vastaajakirjasto Jyväskylä: Kysy kirjastonhoitajalta 4.12.2007. kirjastot.fi. Viitattu 19.6.2022.
  5. Saarti, Jarmo: Kaunokirjallisuuden indeksointi ja kaunokirjallisuuden tesauruksen kehittäminen. Informaatiotutkimus, 17 (4) 1998, 17. vsk, nro 4, s. 69-79.
  6. Erkki Salon Pantagruel - "se oli niin hauskaa" Helsingin Sanomat. 4.1.1990. Viitattu 13.6.2022.
  7. Romania-kokoelma Akaa. Akaan kaupunki. Viitattu 15.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]