Lempäälä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lempäälä
Lempäälä.vaakuna.svg Lempäälä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.lempaala.fi
Sijainti 61°18′50″N, 023°45′10″EKoordinaatit: 61°18′50″N, 023°45′10″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1866
Kokonaispinta-ala 307,06 km²
264:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 269,52 km²
– sisävesi 37,54 km²
Väkiluku 21 982
50:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 81,56 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 23,6 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 13,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Olli Viitasaari
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2012-2016[5]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

12
10
8
4
3
3
3

Lempäälä (ruots. Lembois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa nopeasti kasvavaa, 350 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutua.

Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 21 982 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 307,06 km², josta 12,2 % eli 37,54 km² vesistöjä.[1] Väestötiheys on 81,56 asukasta/km².

Tampereelle on matkaa 23 kilometriä ja Helsinkiin 162 kilometriä. Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki–Tampere) ja 9 (Turku–Tampere) sekä Helsinki–Tampere-rautatien varrella.

Vuonna 1873 valmistunut Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven.

Lempäälän vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1950.[6]

Lempäälän nykyinen kunnanjohtaja on Olli Viitasaari.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti kuuluivat. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin vuonna 1346 mainitaan Vesilahden kirkkoherra.

Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen kivikirkko, pyhän Birgitan kirkko on valmistunut myöhemmin, 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.

Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.

Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.

Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.

Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi Lempäälän kanava valmistui vuonna 1873.

Sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisi radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan 25. huhtikuuta 1918.

Viime sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.

Lempäälän väestönkehitys
Vuosi Asukkaita
1751
  
1 945
1805
  
2 767
1860
  
3 256
1900
  
5 158
1930
  
4 637
1964
  
11 425
1980
  
12 660
1985
  
13 618
1990
  
14 564
1995
  
15 395
2000
  
16 331
2005
  
18 248
2010
  
20 588
Lähde: 1980–2010 Tilastokeskus;[7] 1751–1964 Historian Suursanakirja.[8]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Keskustan lisäksi Lempäälän muita taajamia ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Kuljussa ja Sääksjärvellä on asunut ja ollut tunnettuja henkilöitä, kuten oopperalaulajat Anita Välkki, Jaakko Ryhänen ja Kari Kuoppa, iskelmälaulaja Reijo Rajala, Veltto Virtanen,näyttelijät Timo Kankainen, Esko Roine, Veikko Sinisalo, säveltäjä Rauno Lehtinen. Kukkolan kartanosta läheltä Kuljua olivat syntyisin muun muassa Suomen sodan sankari Johan Spoof ja veljekset Raoul ja Roland af Hällström. Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajana tunnetuksi tullut Schwester Ruth eli vapaaherratar Ruth Munck oli taas syntyisin Innilän kartanosta.

Lempäälän ja Tampereen rajalle noussee lähitulevaisuudessa kuntien yhteinen 14 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Hakkari, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hollo, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Nurmi, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Ryynikkä, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Säijä, Sääksjärvi, Taipale, Vaihmala.

Vaihmalassa sijaitsee Lempäälän ratsastuskoulu Ratsuniitty, HiisiGolf ja FarmiGolf, sekä Hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän Kuljussa sijaitsee Pirunlinna, jossa on paljon luolia ja kallioita, jotka toimivat kivikaudella ihmisten asuinpaikkoina ja josta on löydetty myös kivikautisia jäänteitä. Lempäälässä, Marjamäessä on Ideaparkin suuri liikekeskus. Lempäälän keskustassa sijaitsee 1275 metriä pitkä Lempäälän kanava.

Marjamäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän Marjamäessä sijaitsee kauppakeskus Ideapark, joka avattiin joulukuussa 2006. Sen yhteyteen on rakenteilla myös muita palveluja.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempäälän kummikunta on Upplands-Bro Ruotsissa.

Urheiluseurat ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, 1959

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lempäälä.