Lempäälä

Wikipedia

Lempäälä
vaakuna	sijainti
www.lempaala.fi
Sijainti	61°18′50″N, 23°45′10″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1866
Kokonaispinta-ala	306,92 km² 281:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	269,44 km²
– sisävesi	37,48 km²
Väkiluku	19 867 56:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	73,73 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	22,7 %
– 15–64-v.	65,1 %
– yli 64-v.	12,2 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	19 % 242:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Olli Viitasaari

Lempäälä (epävirallisesti ruots. Lembois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, ja on osa nopeasti kasvavaa, 330 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutua.

Lempäälän naapurikunnat ovat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti.

Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Historia 3 Taajamat 4 Kylät 5 Marjamäki 6 Tapahtumat 7 Ystävyyskunnat 8 Urheiluseurat ja järjestöt 9 Kirjallisuutta 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Yleistä

Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 19 867 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 306,92 km², josta 12,2 % eli 37,48 km² vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 73,73 asukasta/km².

Tampereelle on matkaa 23 kilometriä ja Helsinkiin 162 kilometriä. Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki–Tampere) ja 9 (Turku–Tampere) sekä Helsinki–Tampere-rautatien varrella.

Vuonna 1873 valmistunut Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven.

Lempäälän vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1950.^[6]

Lempäälän nykyinen kunnanjohtaja on Olli Viitasaari.

[muokkaa] Historia

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään, johon myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti kuuluivat. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin vuonna 1346 mainitaan Vesilahden kirkkoherra.

Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen kivikirkko, pyhän Birgitan kirkko on valmistunut myöhemmin, 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.

Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.

Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.

Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600–1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.

Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi Lempäälän kanava valmistui vuonna 1873.

Sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisi radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan 25. huhtikuuta 1918.

Viime sotien jälkeen Lempäälään asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

[muokkaa] Taajamat

Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Keskustan lisäksi Lempäälän muita taajamia ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Kuljussa ja Sääksjärvellä on asunut ja ollut tunnettuja henkilöitä, kuten Veltto Virtanen, Esko Roine, Veikko Sinisalo ja Rauno Lehtinen. Kukkolan kartanosta läheltä Kuljua olivat syntyisin muun muassa Suomen sodan sankari Johan Spoof ja veljekset Raoul ja Roland af Hällström. Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajana tunnetuksi tullut Schwester Ruth eli vapaaherratar Ruth Munck oli taas syntyisin Innilän kartanosta.

Lempäälän ja Tampereen rajalle noussee lähitulevaisuudessa kuntien yhteinen 14 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores.

[muokkaa] Kylät

Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lempoinen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Nurmi, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Säijä, Sääksjärvi, Taipale, Vaihmala.

[muokkaa] Marjamäki

Lempäälän Marjamäessä sijaitsee kauppakeskus Ideapark, joka avattiin joulukuussa 2006. Sen yhteyteen on rakenteilla muun muassa hotellipalveluja, hiihtoputki ja uimahalli.

[muokkaa] Tapahtumat

• Puntala-rock Lempäälään Karuselli ry:n (LeKa) järjestämä vuosittainen punk-festivaali
• Mekanisaatio lan-tapahtuma Lempäälässä. http://www.mekanisaatio.fi
• Uusi Alku vuosittainen kristillinen loppiaistapahtuma Hakkarin liikuntahallissa, joka kerää yli 1000 kävijää. http://uusialku.fi/

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Ulricehamn (Ruotsi)
• Øvre Eiker (Norja)
• Kerteminde (Tanska)
• Tapolca (Unkari)

Lempäälän kummikunta on Upplands-Bro Ruotsissa.

[muokkaa] Urheiluseurat ja järjestöt

• Lempäälän Tennisseura - LeTS
• Lempäälän Kisa - LeKi: jalkapallo, jääkiekko, hiihto, lentopallo, yleisurheilu, tennis, painonnosto, taekwondo, kuntoilu
• Lempäälän Jyry - LeJy: lentopallo
• Lempäälän Pandat: voimistelu
• Sääksjärven Loiske - Loiske: jalkapallo, lentopallo, hiihto, voimistelu, yleisurheilu
• Hiisi-Golf: golf
• Lempäälän urheiluautoilijat
• Lempäälän ampujat
• Lempäälän NMKY: koripallo
• Lempäälän seudun samoojat
• Tarpian suunta - TarpS: suunnistus
• Ratsastusseura Pirkanmaan piaffe
• [http://www.leto-lacrosse.net/ Lempäälän Toivot - LeTo: haavipallo, jääkiekko, jalkapallo, kaukalopallo, katukiekko

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, 1959

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lempäälän viralliset sivut
• Lempäälän ja Tampereen yhteisen Vuores-hankkeen sivut
• Marjamäen yritysalueen kehittämishankkeen sivut