Vesilahti

Vesilahti
vaakuna	sijainti
www.vesilahti.fi
Sijainti	61°18′35″N, 023°37′00″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1869
Kokonaispinta-ala	353,94 km² 264:nneksi suurin 2012
– maa	300,91 km²
– sisävesi	53,03 km²
Väkiluku	4 414 206:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	14,67 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	24,1 %
– 15–64-v.	60,5 %
– yli 64-v.	15,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	20,5 % 51:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Erkki Paloniemi

Vesilahti (epävir. ruots. Vesilax) on Suomen kunta joka sijaitsee Pyhäjärven etelä- ja kaakkoisrannalla Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Tampereen seutukuntaan. Vesilahden naapurikuntia ovat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Sastamala ja Urjala.

Historia

Vesilahden kunta on perustettu vuonna 1869, mutta asutusta Vesilahdella on ollut jo tuhansia vuosia, mistä kertovat muun muassa runsaat kivikautiset löydöt. Vesilahden seurakunta on perustettu jo katolisella ajalla ja ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1346.

Vesilahdelta on taltioitu rikas kansantarusto. Tarut kertovat muun muassa kristinuskoa levittäneestä Hunnun Herrasta ja häntä vastustaneesta soturipäällikkö Kirmukarmusta. Kunnan pitkään ja rikkaaseen historiaan voi tutustua Klaus Kurjen tiellä joko matkaten tai virtuaalisesti verkossa. Vesilahtelaissyntyinen kirkkoherra, myös kansanedustajana toiminut Frans Kärki, keräsi kotikunnastaan runsaasti suullista ja kirjallista perimätietoa.

Viime sotien jälkeen Vesilahdelle asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Kylät

• Vesilahden kunnan nykyisin käyttämä kyläjako: Kirkonkylä, Koskenkylä, Krääkkiö, Narva, Onkemäki, Palho-Vakkala, Riehu, Rämsöö

• Maarekisterikylät: Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Naarva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä (kursivoidut kylät sijaitsevat nykyisin kokonaan tai pääosiltaan Vesilahdesta erotetuilla alueilla.)

• Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, Nyberginkylä, Otso, Rudangonmaa, Suomela

Kylistä Narva on tunnettu perinteikkäistä Narvan Markkinoistaan, joita järjestetään joka viides vuosi (2000, 2005, 2010 ...).

Liikenne

Vesilahti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien lähellä noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen. Lähin rautatieasema on naapurikunnassa Lempäälässä, jonne on matkaa kymmenen kilometriä. Lempäälän kautta kulkee myös Tampereelle asti moottoritieksi rakennettu valtatie 3. Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee 30 kilometrin päässä Pirkkalassa. Lempäälästä Sastamalan Stormiin valtatie 12 johtava seututie 301 kulkee Vesilahden Kirkonkylän ja Narvan kylän kautta. Seututie 301 erkanee Kuralan kylän kohdalla maantie 2992 Nokian Tottijärvelle ja edelleeen valtatie 12. Narvan eteläpuolelta seututie 301 erkanee maantie 2986 Punkalaitumelle ja Kirkonkylän länsipuolelta erkanee maantie 2985 Koskenkylän kautta Akaan Viialaan. Lisäksi kunnan alueella kulkee useita lyhyempiä kunnan sisäisiä maanteitä.

Palvelut

Vesilahdella on neljä alakoulua (Kirkonkylän, Narvan, Onkemäen ja Ylämäen koulut) ja yläaste. Kansalaisopisto-opetuksen Vesilahdella järjestää Lempäälä-opisto. Vesilahden pääkirjasto sijaitsee Kirkonkylässä, jonka lisäksi Narvan kylässä on Narvan kirjasto. Vesilahdella ilmestyy Lempäälän kanssa yhteinen Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

Nähtävyyksiä

• Vesilahden kirkko on valmistunut 1802.
• Vesilahden sakaristo, kivisakasti 1400-luvulta
• Klaus Kurjen reitti
• Laukon kartano
• Narvan kyläkirkko

Vesilahden alueellinen supistuminen

Vesilahden nykyinen alue punaisella ja nykyiset rajat mustalla. Kunnan rajat ennen vuotta 1906 keltaisella. Tottijärvi itsenäistyi 1906 (vaaleanpunaisella), Ania liitettiin Pirkkalaan 1921 (vihreällä), Viialaan liitettiin alue 1927 (ruskealla), Halkivaha liitettiin Urjalaan 1953 (sinisellä) ja Säijä liitettiin Lempäälään 1964 (violetilla).

Vesilahden alue oli 1900-luvun alussa nykyistä laajempi, mutta myöhemmin siitä on useita kertoja siirretty alueita naapurikuntiin.

Vuonna 1900 Vesilahden asukasluku oli 6781. Ensimmäisenä Vesilahdesta erosi Tottijärvi, joka oli jo vuodesta 1662 ollut rukoushuonekunta ja vuodesta 1689 Vesilahden kappeliseurakunta. Tottijärven alueesta muodostettiin itsenäinen kunta ja seurakunta vuonna 1906. Kappelin alueella oli vuonna 1900 1418 asukasta. Nykyisin Tottijärvi on osa Nokian kaupunkia, johon se liitettiin vuonna 1976.

Vuonna 1921 Vesilahdesta liitettiin Pirkkalaan Anian kylä, joka sijaitsee Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden kirkonkylä ja sijaitsee järven etelärannalla.

Vuonna 1927 muodostettiin uusi Viialan kunta ottamalla osia Akaan, Lempäälän ja Vesilahden kunnista. Vesilahdesta Viialaan liitettiin Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät, minkä lisäksi osia kuudesta muusta kylästä kuului liitosalueeseen. Viiala yhdistyi vuonna 2008 yhdessä Toijalan kanssa uudeksi Akaan kaupungiksi.

Vuonna 1953 Vesilahdesta liitettiin Urjalaan Halkivahan kylän Vesilahden puoleinen osa. Halkivaha on kylä, joka on muodostunut kolmen kunnan alueelle, lähelle Punkalaitumen, Vesilahden ja Urjalan yhteistä vanhaa rajakiveä. Vesilahden puoleiseen Halkivahaan rakennettiin rukoushuone vuonna 1908 ja vuonna 1926 se laajentamisen jälkeen vihittiin kirkoksi. Halkivahasta yritettiin muodostaa itsenäistä seurakuntaa 1910-luvulla, mutta seurakunnan sijaan siitä muodostettiin Valtioneuvoston päätöksellä rukoushuonekunta vuonna 1919. Myös Halkivahan kunnan perustaminen oli suunnitteilla, mutta Valtioneuvosto on antanut asiasta kielteisen päätöksen vuonna 1931.

Vuonna 1964 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitseva Säijä liitettiin Lempäälään. Kylä oli viimeinen Vesilahden osa, joka sijaitsi Pyhäjärven pohjoispuolella. Vesilahden väkiluku oli 4639 asukasta vuonna 1964. Väkiluku laski edelleen alle kolmentuhannen, kunnes se lähti uudelleen nousuun 1970-luvulla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vesilahti Wikimedia Commonsissa
• Vesilahden kunnan kotisivut

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä