Laukon kartano
Laukon kartano on Vesilahdella, Narvan kylässä sijaitseva historiallisesti merkittävä kartano. Kartano mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1416.[1] Suurimmillaan Laukon tilukset olivat 1600-luvulla yli 30 000 hehtaaria. Vuoteen 1817 Laukko kuului Kurki-suvulle. Sen jälkeen sen ovat omistaneet Törngren-, Standertskjöld-Nordenstam-, Haarla- ja nykyisin Lagerstam-suku.
Sisällysluettelo |
Kansantaruja Laukon kartanosta [muokkaa]
Kansantarinan mukaan pirkkalaispäällikkö Matti Kurki sai 1200-luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta kiitokseksi taistelemisesta Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.[1]
Kartanoon sijoittuu myös tunnettu kansanruno Elinan surma. Elias Lönnrot toimi nuoruudessaan Laukossa kotiopettajana, minkä yhteydessä hän keräsi toisintoja Elinan surma -runosta.[1]
Laukon torpparihäädöt vuonna 1907 [muokkaa]
- Pääartikkeli: Laukon torpparihäädöt 1907.
Vuonna 1906 Laukon kartanon torpparit ja mäkitupalaiset ryhtyivät vaatimaan työolosuhteiden parantamista, mutta kartanon silloinen isäntä vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstam ei suostunut tähän. Torpparit alkoivat lakkoilla. Niinpä vapaaherra vei asian oikeuteen. Oikeus tuomitsi lakkoilijat häädettäväksi ja 15. tammikuutalähde? vuonna 1907 häätöä aloitettiin toteuttaa. Paikallisten viranomaisten tueksi kutsuttiin Helsingin ratsupoliisiosasto. Yhteensä 41 ihmistä häädettiin.[1] Tapaus sai laajaa julkisuutta ja kärjisti yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ilmapiiriä, joka huipentui vuoden 1918 sisällissotaan. Nykyisinkin se lienee tunnetuin Laukon kartanon historiaan liittyvä yksittäinen tapahtuma.
Laukon valkohäntäpeurat [muokkaa]
Kartanon maille tuotiin vuonna 1934 Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat, ja lajista käytettiinkin aluksi suomenkielistä nimitystä "laukonpeura".
Nykypäivä [muokkaa]
Vuodesta 1968 lähtien kartano on ollut Juhani Lagerstamin ja vuodesta 2006 lähtien Lagerstam-suvun omistuksessa. Nykyisin kartano on tunnettu myös ravihevosistaan ja lukeutuu Suomen johtaviin ravihevoskasvattajiin.[1] Laukko-nimi on tämän ansiosta ympäri Eurooppaa tunnettu. Aluksi Laukon toiminnassa olivat mukana ratsuhevoset, mutta lämminverisiä amerikanravureita alkoi kasvattaa isäntä Juhani Lagerstam. Tunnetuimpia Laukosta tulleita hevosia ovat esimerkiksi Houston Laukko, Louise Laukko, Obelix Laukko, Jonas Laukko ja Dynamite Laukko. Näistä Houston Laukko viettää edelleen eläkepäiviä Laukon kartanolla. Monet Laukon kasvateista on myyty Eurooppaan, esimerkiksi Ranskaan.
Kartanon omistajia [muokkaa]
- Kurki (Kurck) -suku keskiajalta vuoteen 1817
- 1817–1859 Johan Agapetus Törngren (1772–1859)
- 1859–1869 Adolf Törngren (1824–1895)
- 1869–1872 Herman Johansson Hallonblad (1825–1894)
- 1872–1885 Carl August Standertskjöld (1814–1885)
- 1885–1923 Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam (1854–1934)
- 1923–1929 Gustaf Standertskjöld-Nordenstam (k. 1925) ja Rolf Standertskjöld-Nordenstam (k. 1953)
- 1929–1938 Rafael Haarla (1876–1938)
- 1938–1968 Rafael Haarlan perikunta
- 1968– Juhani Lagerstam [1]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Laukko Historicumin sivut
- Laukon kartanon sivut
- Laukon historiaa
- http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=73&t=648&a=7757
Koordinaatit:
Sivulta puuttuu