Kuru

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Kuru
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Ylöjärvi
Kuru.vaakuna.svg Kuru.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°52′45″N, 023°43′45″EKoordinaatit: 61°52′45″N, 023°43′45″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1867
Liitetty 2009
– liitoskunnat Ylöjärvi
Kuru
– syntynyt kunta Ylöjärvi
Pinta-ala 821,08 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 717,59 km²
– sisävesi 103,49 km²
Väkiluku 2 759  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 3,84 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 22,9 %

Kuru on entinen Suomen kunta ja nykyinen Ylöjärven taajama, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kunnassa asui ennen sen lakkauttamista 2 759 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 821,08 km2, josta 103,49 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,84 asukasta/km2.

Kurun naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Ruovesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi.

Kuru on tunnettu harmaasta ja mustasta graniitistaan, jota viedään ympäri maailmaa. Muun muassa Helsingin Kallion kirkon julkisivun kivet ovat peräisin Kurusta. Myös kurulainen metsätalousosaaminen on kuulua - pääosin vuonna 1937 toimintansa aloittaneen Kurun metsäoppilaitoksen (nykyisin osa Tredua) ansiosta. Kaksi kolmasosaa Seitsemisen kansallispuistosta sijaitsee entisen kunnan alueella.[4]

Kurun vaakunan oli suunnitellut Kimmo Kara ja se on vahvistettu vuonna 1956.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurusta on tehty muutamia esihistoriallisia, lähinnä kivikauden aikaisia esinelöytöjä. Myös lappalaisten otaksutaan liikkuneen seudulla.Keskiajalla Kuru oli hyvin suurelta osin Kangasalan, Pirkkalan ja Vesilahden talollisten erämaa-aluetta. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen eränkävijöiden jälkeläisiä asettui pysyvästi asumaan Kurun seudulle. Vuonna 1580 Kurussa mainitaan olleen 21 veroa maksanutta taloa, mutta tämän jälkeen asutuksen leviäminen hidastui niin, että vuonna 1700 taloluku oli lisääntynyt vain 27:ään.[4]

Kuru kuului alkujaan Ruoveteen ja muodostettiin siihen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1666. Kurun ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1778, mutta se paloi jo seuraavan vuoden kesällä salaman sytyttämänä. Kurun seurakunta itsenäistyi vuonna 1872, mutta sai ensimmäisen oman kirkkoherransa vasta vuonna 1893.[4] Kuruun liitettiin vuonna 1954 Teiskon kunnasta osa Länsi-Teiskoa ja samalla siirrettiin Teiskoon pieni alue Näsijärven itäpuolelta. Vuonna 2009 Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärven kaupunkia.[6]

Matti Åkerblomin johdolla rakennettu Kurun puukirkko on vuodelta 1781 ja sitä on laajennettu vuonna 1846. Hautausmaalla on höyrylaiva Kurun haaksirikon 38 kurulaisen uhrin yhteishauta ja onnettomuuden muistomerkki. Aurejärvellä on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema rukoushuone vuodelta 1923. Kurun vanhalla hautausmaalla sijaitsee puolestaan Carl Gustaf Polvianderin hauta ja hautausmaan läheisyydessä Vänrikki Stoolin tupa, joka on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1961 sen oltua välillä Turussa. Polvianderia pidetään Vänrikki Stoolin tarinoiden Vänrikki Stoolin esikuvana, ja he tutustuivat Johan Ludvig Runebergin kanssa yhteisillä metsästysretkillä 1820-luvulla. Polviander asui Hainarin sotilasvirkatalossa, jonka alueelle rakennettiin myöhemmin Kurun vanhainkoti.[4]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurun kautta kulkee Tampereen ja Virtain välinen kantatie 65. Siitä erkanevat kirkonkylässä seututiet Parkanoon ja Ruovedelle. Kurun kirkonkylästä on matkaa Ylöjärvelle 40 kilometriä, Parkanoon ja Virroille kumpaankin 45 kilometriä ja Tampereelle 50 kilometriä. Lähimmät rautatieasemat ovat Tampereella ja Parkanossa.[4] Linja-autoliikennettä harjoittaa Länsilinjat Oy, joka osti kurulaisen liikenneneuvos Artturi Tiuran 25 auton yrityksen vuonna 1979.[7]

Tunnettuja kurulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurusta ovat kotoisin muun muassa maajoukkuelentopalloilija Urpo Sivula, painonnostaja Eino Mäkinen sekä poliitikko Seppo Lehto.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurejärvi, Hainari, Itä-Aure, Juhtimäki, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Länsi-Aure, Olkitaipale, Parkkuu, Pengonpohja, Petäjälammi, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttanen, Riuttaskorpi, Sontu, Länsi-Teisko, Vaakaniemi ja Niemikylä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 179–184. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
  6. Kuru-Ylöjärvi kuntaliitos Kurun kunta. Viitattu 2.7.2008.
  7. Ossi Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet, s. 93. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. ISBN 952-90019-3-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.