Kuru

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Kuru
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Ylöjärvi
Kuru.vaakuna.svg Kuru.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°52′45″N, 23°43′45″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1867
Liitetty 2009
– liitoskunnat Ylöjärvi
Kuru
– syntynyt kunta Ylöjärvi
Pinta-ala 821,08 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 717,59 km²
– sisävesi 103,49 km²
Väkiluku 2 759  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 3,84 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 22,9 %

Kuru on entinen Suomen kunta ja nykyinen Ylöjärven taajama, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Kunnassa asui ennen sen lakkauttamista 2 759 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 821,08 km2, josta 103,49 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,84 asukasta/km2.

Kurun naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Ruovesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi.

Kuru kuului alkujaan Ruoveteen ja muodostettiin siihen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1666. Kurun seurakunta itsenäistyi vuonna 1872. Kuruun liitettiin vuonna 1954 Teiskon kunnasta osa Länsi-Teiskoa ja samalla siirrettiin Teiskoon pieni alue Näsijärven itäpuolelta. Vuonna 2009 Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärven kaupunkia.[4] Kurun vaakunan oli suunnitellut Kimmo Kara ja se on vahvistettu vuonna 1956.[5]

Matti Åkerblomin johdolla rakennettu Kurun puukirkko on vuodelta 1781 ja sitä on laajennettu vuonna 1846. Hautausmaalla on höyrylaiva Kurun haaksirikon 38 kurulaisen uhrin yhteishauta ja onnettomuuden muistomerkki. Aurejärvellä on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema rukoushuone vuodelta 1923. Kurun vanhalla hautausmaalla sijaitsee puolestaan Carl Gustaf Polvianderin hauta ja hautausmaan läheisyydessä Vänrikki Stoolin tupa. Polvianderia pidetään Vänrikki Stoolin tarinoiden Vänrikki Stoolin esikuvana, ja he tutustuivat J. L. Runebergin kanssa 1820-luvulla.

Kuru on tunnettu harmaasta ja mustasta graniitistaan, jota viedään ympäri maailmaa. Myös kurulainen metsätalousosaaminen on kuulua - pääosin Kurun metsäoppilaitoksen (nykyisin osa Tredua) ansiosta. Kaksi kolmasosaa Seitsemisen kansallispuistosta sijaitsee entisen kunnan alueella.

Kurusta ovat kotoisin muun muassa maajoukkuelentopalloilija Urpo Sivula, painonnostaja Eino Mäkinen sekä poliitikko Seppo Lehto.

Kurun kautta kulkee Tampereen ja Virtain välinen kantatie 65. Siitä erkanevat kirkonkylässä seututiet Parkanoon ja Ruovedelle.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurejärvi, Hainari, Itä-Aure, Juhtimäki, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Länsi-Aure, Olkitaipale, Parkkuu, Pengonpohja, Petäjälammi, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttanen, Riuttaskorpi, Sontu, Länsi-Teisko, Vaakaniemi ja Niemikylä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmaa 4 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1971, Porvoo (ss. 179-184)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. Kuru-Ylöjärvi kuntaliitos Kurun kunta. Viitattu 2.7.2008.
  5. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.