Eino Mäkinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee painonnostajaa. Eino Mäkinen on myös elo- ja valokuvaaja.

Eino Matias Mäkinen (s. 13. kesäkuuta 1926 Kuru) on entinen suomalainen raskaansarjan painonnostaja. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1955 ja osallistui neljiin olympialaisiin ollen parhaimmillaan viides, mikä oli siihen mennessä paras suomalaissuoritus olympiatason painonnostossa.

Eino Mäkinen nosti ensimmäisenä suomalaisena yhteistuloksen 400 kg. Hänen sarjansa vuoden 1953 SM-kilpailuissa oli punnerrus 117,5kg, tempaus 120kg ja työntö 162,5kg, joista punnerrus ja tempaus olivat Suomen ennätyksiä ja työntö pohjoismaiden ennätys. Kaiken kaikkiaan Mäkinen paransi raskaansarjan yhteistuloksen Suomen ennätystä 13 kertaa. Hänen parhaaksi sarjakseen jäi vuonna 1964 nostettu 472,5kg (142,5-150-180).

Vuonna 1953 Eino Mäkinen oli maailmanmestaruuskisojen 9. ja EM-kisojen 5. Huomioitakoon, että 1950-luvulla MM- ja EM-kilpailut käytiin yhtä aikaa. Tuloksista poistettiin Euroopan ulkopuoliset nostajat ja katsottiin ketkä olivat Euroopan parhaat. Samana vuonna Mäkinen voitti pohjoismaiden mestaruuden. Vuoden 1954 MM-kilpailussa Mäkinen oli neljäs ja EM-tuloksissa hopealla. Seuraavana vuonna Eino Mäkinen saavutti uransa parhaan tuloksen, kun hän oli MM-kisoissa pronssilla kahden yhdysvaltalaisen jälkeen ja niinollen EM-kisoissa mestari, kun USA:laiset poistuivat edeltä. Mäkisen sijoitusta selittää osaltaan Neuvostoliiton taktikointi. Neuvostoliitto laittoi höyhensarjaan kaksi painonnostajaa, ja otti siinä kaksoisvoiton, eikä näin ollen voinut laittaa raskaaseen sarjaan yhtään nostajaa. Raskaaseen sarjaan Neuvostoliiton ei kannattanut laittaa nostajaa, koska Yhdysvalloilla oli ennakkoon kaksi ylivoimaista painonnostajaa (Paul Anderson ja Jim Bradford).

Eino Mäkinen osallistui neljiin olympialaisiin. Vuoden 1952 kotikisat olivat vielä tutustumisreissu. Melbournessa 1956 ja Roomassa 1960 hän oli viides. Tokiossa 1964 tuli keskeytys, kun sormesta lähti nahka.

Eino Mäkinen kilpaili myös kuulantyönnössä. Hänen vahvuutensa oli räjähtävä voima eikä niinkään tekniikka. Mäkinen voitti Kalevan kisoista neljä mitalia[1] ja osallistui myös Suomi–Ruotsi-maaotteluun[2]. Hänen ennätyksensä kuulantyönnössä on vuoden 1958 Suomi–Ruotsi-maaottelussa työnnetty 16,29. Suomen ennätys tuolloin oli Reijo Koiviston 16,86.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannus, Matti; Laitinen, Esa; & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8.
  2. Matti Hannus & Esa Laitinen: Maailman paras maaottelu. Suomi–Ruotsi 75 vuotta. Suomen Urheiluliitto, 2000. ISBN 951-96491-3-1.
  3. Matti Hannus: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5.