Kesäolympialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kesäolympialaiset ovat kesäurheilulajeissa käytävät olympialaiset kisat. Nykyaikaiset kesäolympialaiset on järjestetty vuodesta 1896 lähtien neljän vuoden välein lukuunottamatta vuosien 1916, 1940 ja 1944 kisoja, jotka peruuntuivat sotien vuoksi.

Luettelo kesäolympiakisoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

olympiadi vuosi kaupunki järjestäjämaa ajankohta osanottajamaita urheilijoita lähde
I 1896 Ateena Flag of Greece (1822-1978).svg Kreikka 6.–15. huhtikuuta 14 241 [1]
II 1900 Pariisi Ranskan lippu Ranska 14. toukokuuta – 28. lokakuuta 24 997 [2]
III 1904 Saint Louis US flag 45 stars.svg Yhdysvallat 1. heinäkuuta – 23. marraskuuta 12 651 [3]
IV 1908 Lontoo Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 27. huhtikuuta – 31. lokakuuta 22 2008 [4]
V 1912 Tukholma Ruotsin lippu Ruotsi 12. toukokuuta – 27. heinäkuuta 28 2407 [5]
VI 1916 Myönnettiin Berliinille, mutta ei järjestetty ensimmäisen maailmansodan takia
VII 1920 Antwerpen Belgian lippu Belgia 20. huhtikuuta – 12. syyskuuta 29 2626 [6]
VIII 1924 Pariisi Ranskan lippu Ranska 4. toukokuuta – 27. heinäkuuta 44 3089 [7]
IX 1928 Amsterdam Alankomaiden lippu Alankomaat 17. toukokuuta – 12. elokuuta 46 2883 [8]
X 1932 Los Angeles US flag 48 stars.svg Yhdysvallat 30. heinäkuuta – 14. elokuuta 37 1332 [9]
XI 1936 Berliini Flag of the NSDAP (1920–1945).svg Saksa 1.–16. elokuuta 49 3963 [10]
XII 1940 Myönnettiin ensin Tokiolle, sitten Helsingille, mutta ei järjestetty toisen maailmansodan takia
XIII 1944 Myönnettiin Lontoolle, mutta ei järjestetty toisen maailmansodan takia
XIV 1948 Lontoo Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 29. heinäkuuta – 14. elokuuta 59 4104 [11]
XV 1952 Helsinki Suomen lippu Suomi 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 69 4955 [12]
XVI 1956 Melbourne Australian lippu Australia 22. marraskuuta – 9. joulukuuta 72 3314 [13]
XVII 1960 Rooma Italia 25. elokuuta – 11. syyskuuta 83 5338 [14]
XVIII 1964 Tokio Japani 10.–24. elokuuta 93 5151 [15]
XIX 1968 Mexico City Meksikon lippu Meksiko 12.–27. elokuuta 112 5516 [16]
XX 1972 München Saksan lippu Saksa 26. elokuuta – 11. syyskuuta 121 7134 [17]
XXI 1976 Montreal Kanada 17. heinäkuuta – 1. elokuuta 92 6084 [18]
XXII 1980 Moskova Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 80 5179 [19]
XXIII 1984 Los Angeles Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 28. heinäkuuta – 12. elokuuta 140 6829 [20]
XXIV 1988 Soul Korean tasavalta 17. syyskuuta – 2. lokakuuta 160 8391 [21]
XXV 1992 Barcelona Espanjan lippu Espanja 25. heinäkuuta – 9. elokuuta 169 9356 [22]
XXVI 1996 Atlanta Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 19. heinäkuuta – 4. elokuuta 197 10318 [23]
XXVII 2000 Sydney Australian lippu Australia 15. syyskuuta – 1. lokakuuta 199 10651 [24]
XXVIII 2004 Ateena Kreikka 13.–29. elokuuta 201 10625 [25]
XXIX 2008 Peking Kiina 8.–24. elokuuta 204 10942 [26]
XXX 2012 Lontoo Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 27. heinäkuuta – 12. elokuuta 204 10500 [27]
XXXI 2016 Rio de Janeiro Brasilian lippu Brasilia 5.–21. elokuuta
XXXII 2020 Tokio Japani 24. heinäkuuta – 9. elokuuta

Isäntämaat ja -kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat.
  Maa on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia
  Maa on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia
• = Kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia
= Kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Ateena ja Pariisi).
Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2016).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin antiikin olympialaisten syntysijoilla Kreikassa 1896. Kisat olivat pienimuotoiset ja vain 14 maata osallistui. Olympiahymni soitettiin ensimmäistä kertaa.[1] Vuoden 1900 Pariisin olympialaiset ja 1904 St. Louisin olympialaiset järjestettiin maailmannäyttelyjen oheistapahtumina useiden kuukausien aikana, joten kisatunnelma ja kilpailutapahtumien katsojamäärät jäivät vaatimattomiksi. Useissa lajeissa kilpailtiin erimaalaisissa sekajoukkueissa. Naiset osallistuivat kisoihin ensimmäistä kertaa vuonna 1900. Vuoden 1904 kisoissa jaettiin ensimmäiset olympiamitalit, ja lajimäärä jatkoi kasvuaan.[2][3]

Kisojen suosio kasvaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köydenveto kuului Tukholman 1912 kesäolympialaisten ohjelmaan.

Lontoon olympialaiset 1908 olivat aikaisempiin kisoihin nähden suuri menestys, ja olympialiike alkoi saavuttaa niiden myötä maailmanlaajuista mainetta. Suomi osallistui olympialaisiin tuolloin ensimmäistä kertaa, ja Verner Weckman otti kultaa painissa[4].[5] Tukholman olympialaiset 1912 olivat niinikään onnistuneet ja ensimmäiset, joihin osallistui urheilijoita kaikista viidestä maanosasta. Kisoissa oli myös ensimmäistä kertaa käytössä automaattinen ajanotto ja maalikamera.[6]

Vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisissa otettiin käyttöön olympialippu ja olympiavala. Suomi nousi näissä kisoissa urheilun suurvaltojen joukkoon etenkin Paavo Nurmen urotekojen myötä[7].[8] Pariisin kesäkisoissa 1924 osanottajamaiden lukumäärä oli noussut jo 44:ään, urheilijoiden määrä 3089:ään ja kilpailujen määrä 126:een. Kisat päätettiin ensimmäistä kertaa nykyisen kaltaisella päättäjäistilaisuudella.[9] Amsterdamin kisoissa 1928 nähtiin olympiatuli ensimmäisen kerran, ja avajaisten marssijärjestykseksi otettiin nykyinen, jossa Kreikka marssii stadionelle ensin ja isäntämaa viimeiseksi. Naisurheilijoiden määrä kasvoi voimakkaasti.[10]

Los Angelesin kesäolympialaiset 1932 houkuttelivat syrjäisen pitopaikkansa johdosta puolet vähemmän kilpailijoita kuin aikaisemmat, mutta järjestelyt olivat onnistuneet ja katsojaluvut suuret. Kisat vietiin entisestä poiketen läpi vain 16 päivässä, mikä jäikin käytännöksi. Uutuutena nähtiin myös palkintokoroke ja voittajan liputus.[11] Berliinin kesäkisat 1936 saivat poliittisen sävyn kansallissosialistien käytettyä niitä propagandatarkoituksiin. Kisat muistetaan etenkin Jesse Owensin suorituksista, maineikkaasta olympiafilmistä ja kisojen televisioinnista. Olympiatuli tuotiin kisoihin ensimmäistä kertaa Kreikasta soihtuviestinä, ja uusia lajeja tuli yhä ohjelmaan, kuten koripallo ja käsipallo.[12]

Sodanjälkeiset kisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen kesäolympialaisia jatkettiin Lontoossa 1948. Uutta olivat lähtötelineet ja katettu uintistadioni. Sodan hävinneet Saksa ja Japani eivät osallistuneet, ja maita oli mukana 69 ja urheilijoita 4104, joista naisia vielä vain 390.[13] Helsinki järjesti kesäkisat 1952, ja urheilun tuleva suurvalta Neuvostoliitto osallistui ensimmäistä kertaa.[14] Melbournen kesäkisat 1956 olivat ensimmäiset eteläisellä pallonpuoliskolla, ja ne järjestettiinkin vasta marras–joulukuussa. Esteratsastus jouduttiin kuitenkin järjestämään Tukholmassa Australian tiukkojen karanteenilakien vuoksi. Saksat osallistuivat kisoihin yhteisellä joukkueella, mutta kisoissa nähtiin joidenkin maiden poliittisia boikotteja.[15]

Rooman kesäkisat 1960 toivat kisat taas antiikin ajan maisemiin. Television yleistymisen myötä kisat tavoittivat miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa.[16] Tokio järjesti 1964 ensimmäiset kisat Aasiassa. Suoritusvälineiden tekniikka jatkoi kehitystään, ja muun muassa lentopallo ja judo nähtiin kisoissa ensimmäistä kertaa.[17] Meksikon kesäolympialaiset 1968 järjestettiin 2300 metrin korkeudessa, mikä vaikutti etenkin pika- ja kestävyysjuoksujen tulostasoon. Kisat muistetaan etenkin Bob Beamonin haamuhypystä pituushypyssä. Saksan demokraattinen tasavalta kilpaili ensimmäistä kertaa omalla joukkueellaan, ja Etelä-Afrikkaa ei päästetty osallistumaan maan rotuerottelujärjestelmän vuoksi. Yleisurheilijat kilpailivat ensimmäistä kertaa tartan-radalla, voittajat joutuivat ensimmäisen kerran doping-testeihin, ja sähköinen ajanotto otettiin virallisesti käyttöön. Kisoissa nähtiin myös poliittisia protesteja.[18]

Boikottien ja tragedian ajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Münchenin kisoissa 1972 koettiin tragedia, kun 11 israelilaisosanottajaa sai surmansa terroriteossa. Suomalaisittain kisat muistetaan etenkin Lasse Virénin kahdesta olympiakultamitalista[19]. Kisoihin osallistui jo 121 maata ja 7134 urheilijaa.[20] Vuoden 1976 Montréalin kesäkisat kärsivät Afrikan maiden boikotista[21], vuoden 1980 Moskovan olympialaiset länsimaiden boikotista[22] ja vuoden 1984 Los Angelesin kesäkisat sosialististen maiden boikotista, vaikka osanottajamaita olikin jo 140. Los Angelesin kisat tuottivat kuitenkin 223 miljoonan dollarin voitot ja aloittivat uuden ajan olympialaisten historiassa. Kisat muistetaan etenkin Carl Lewisin neljästä kultamitalista yleisurheilussa.[23]

Nykyaikaiset kesäolympialaiset vakiintuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain Dream Team toi NBA-sarjan koripallotähdet vuoden 1992 kesäolympialaisiin.

Soulin kesäkisoissa 1988 suuret boikotit olivat jo mennyttä aikaa, vaikka muutama sosialistimaa, merkittävimpänä Kuuba, kisoista jättäytyikin pois. Doping nousi otsikoihin kanadalaisen Ben Johnsonin jäätyä kiinni anabolisista steroideista. Ammattilaisurheilijat saivat osallistua tennikseen, ja pöytätennis tuli kisaohjelmaan ensimmäistä kertaa.[24] Vuoden 1992 Barcelonan kesäkisoissa ei boikotteja enää nähty, ja Etelä-Afrikkakin sai taas osallistua. Entisen Neuvostoliiton maat osallistuivat kisoihin IVY-nimisellä yhteisjoukkueella. Kisat muistetaan myös Yhdysvaltain Dream Team -koripallojoukkueesta.[25] Atlantan kesäkisoihin 1996 osallistuivat kaikki 197 kansallista olympialiittoa.[26]

Sydneyn 2000 kesäkisoihin osallistui jo yli 10 000 urheilijaa, ja Koreat kilpailivat yhdistetyllä joukkueella. Taekwondo ja naisten painonnosto kuuluivat ensimmäistä kertaa mukana olleisiin lajeihin.[27] Kreikka sai vuoden 2004 kisat järjestettäväkseen. Kisojen televisiointi laajeni edelleen, ja kisoja katsoi televisiosta jo 3,9 miljardia ihmistä. Michael Phelps aloitti kisoissa historiallisen mitaliputkensa voittamalla kuusi kultamitalia uinnissa.[28] Pekingin kesäkisat 2008 muistetaan muun muassa Linnunpesä-stadionistaan ja Usain Boltin pikajuoksusuorituksista.[29] Lontoon kesäkisat 2012 olivat myös suuri menestys, ja Michael Phelps nousi kaikkien aikojen olympiamitalistiksi.[30]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Athens 1896 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  2. Paris 1900 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  3. St. Louis 1904 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  4. Hämäläinen, s. 58
  5. London 1908 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  6. Stockholm 1912 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  7. Hämäläinen, s. 73–75
  8. Antwerp 1920 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  9. Paris 1924 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  10. Amsterdam 1928 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  11. Los Angeles 1932 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  12. Berlin 1936 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  13. London 1948 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  14. Helsinki 1952 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  15. Melbourne 1956 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  16. Rome 1960 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  17. Tokyo 1964 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  18. Mexico City 1968 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  19. Hämäläinen, s. 158
  20. Munich 1972 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  21. Montréal 1976 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  22. Moscow 1980 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  23. Los Angeles 1984 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  24. Seoul 1988 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  25. Barcelona 1992 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  26. Atlanta 1996 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  27. Sydney 2000 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  28. Athens 2004 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  29. Beijing 2008 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.
  30. London 2012 Kansainvälinen olympiakomitea. Viitattu 15.9.2012.