Münchenin verilöyly

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Münchenin verilöyly
Israelilaisten urheilijoiden majoitusrakennus Münchenin olympiakylässä.
Israelilaisten urheilijoiden majoitusrakennus Münchenin olympiakylässä.
Paikka Saksan lippuMünchen, Saksan liittotasavalta
Kohde Israelin lippu Israelin olympiaedustajien asuntola
Ajankohta 5.6. syyskuuta 1972
04.30 – 12.04 (UTC+1)
Iskutyyppi aseellinen hyökkäys, panttivankidraama, massamurha
Kuolleita 17
Haavoittuneita 20
Epäilty/epäillyt Musta syyskuu
Münchenin verilöylyn muistomerkki

Münchenin verilöyly tapahtui vuoden 1972 kesäolympialaisissa Münchenissä, Saksassa, kun palestiinalaiset terroristit ottivat 11 israelilaista olympiaedustajaa panttivangiksi. Epäonnistunut vapautusyritys johti viiden terroristin, yhden poliisin ja lähes kaikkien panttivankien kuolemaan, vain yksi pääsi pakenemaan.

Kuolleet israelilaiset olivat David Berger, Joseph Gutfreund, Moshe Weinberg, Eliezer Halfin, Mark Slavin, Zeev Friedman, Jossef Romano, Kehat Shor, Andre Spitzer, Amitzur Shapira ja Jacob Szpringer. Gad Tsobari pääsi pakenemaan rakennuksesta.

Tapahtumasta ja sen jälkeisistä teoista on tehty vuonna 2005 valmistunut elokuva, jonka ohjasi Steven Spielberg.

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. syyskuuta kahdeksan palestiinalaista Musta syyskuu -järjestön terroristia, johtajanaan Luttif Afif "Issa", kaappasi olympiakylästä kymmenen panttivankia klo 04.00. Painituomari Moshe Weinberg kuoli yrittäessään puolustautua kaappareita vastaan. Terroristit vaativat 234 Israelin vankiloissa olevan vangin ja kahden Baader-Meinhof-terroristijärjestön jäsenen, Andreas Baaderin ja Ulrike Meinhofin vapauttamista. Israel kieltäytyi vaatimuksista.

6. syyskuuta terroristien huomattua, että heidän vaatimuksiinsa ei suostuta, he vaativat lentokonekuljetuksen Kairoon, Egyptiin. Klo 10.00 he siirtyivät bussilla panttivankeineen helikoptereihin ja niillä 24 km päässä sijaitsevalle sotilaslentokentälle. Klo 10.30 lentokentällä terroristejä odotti poliisien väijytys, joka päättyi epäonnistuneesti, vaikka tiedotusvälineet ensin ehtivätkin kertoa panttivankien pelastumisesta.

Lokakuussa 1972 Musta Syyskuu kaappasi Beirutista lähteneen lentokoneen. Lunnaina Saksa vapautti kolme terroristia.

Poliisin toiminnan kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen sotilaan Leroy Thompson mukaan poliisi teki menettelyssään monia virheitä, jotka yhdessä koituivat urheilijoiden kohtaloksi.[1]

  • Olympiakylän turvatoimet olivat hyvin vaatimattomat.
  • Median annettiin kuvata tapahtumia suorana lähetyksenä. Myöhemmin selvisi, että terroristit olivat seuranneet tilannetta televisiosta.
  • Terroristien aseissa varmistin ei ollut kahvan vieressä vaan lippaan kohdalla. Kun terroristit poistivat varmistimia, poliiseilla olisi ollut noin kaksi sekuntia aikaa ampua terroristit.
  • Poliisin antiterrorismijoukot sekä tarkka-ampujat olivat tavanomaisen poliisikoulutuksen saaneita, eivät erikoisjoukkoja.
  • Kaksi poliisia kävi rakennuksessa tarkistamassa urheilijoiden voinnin ja laskivat terroristejä olevan viisi, joten lentokentälläkin oli myöhemmin vain viisi tarkka-ampujaa. Terroristeja oli oikeasti kahdeksan.
  • Lentokentällä helikoptereiden oli käsketty laskeutua sivuttain, jotta tarkka-ampujat voisivat ampua helpommin, mutta helikopterit eivät noudattaneet ohjetta.
  • Tarkka-ampujat käyttivät G3 kivääriä, jota ei ole tarkoitettu tarkka-ampujille ja aseen tähtäinkin on kovin alkeellinen tarkka-ampujan käyttöön. Poliisit eivät käyttäneet parempaa Steyr SSG 69 -tarkkuuskivääriä.

Operaatio Jumalan kosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Operaatio Jumalan kosto

Sittemmin Israelin tiedustelupalvelu Mossad aloitti Operaatio Jumalan koston yhdentoista Münchenin verilöylyssä toimineen palestiinalaisen salamurhaamiseksi. Mossad sai operaatioon apua myös eurooppalaisilta tiedustelupalveluilta. Heinäkuussa 1973 Mossadin agentit ampuivat Beretta-pistooleilla Norjan Lillehammerissa marokkolaisen tarjoilijan Ahmed Bouchikin, koska luulivat tätä Musta syyskuu -järjestön johtajaksi Ali Hassan Salamehiksi. Mossad oli saanut väärän vihjeen arabeilta eikä ollut varmentanut tätä riittävästi. Mossadin isku rasitti Norjan ja Israelin välisiä suhteita pitkään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]