Münchenin verilöyly

Münchenin verilöyly
Israelilaisten urheilijoiden majoitusrakennus Münchenin olympiakylässä.
Paikka	München, Saksan liittotasavalta
Kohde	Israelin olympiaedustajien asuntola
Ajankohta	5.–6. syyskuuta 1972 04.30 – 12.04 (UTC+1)
Iskutyyppi	aseellinen hyökkäys, panttivankidraama, massamurha
Kuolleita	17
Haavoittuneita	20
Epäilty/epäillyt	Musta syyskuu

Münchenin verilöylyn muistomerkki

Münchenin verilöyly tapahtui vuoden 1972 kesäolympialaisissa Münchenissä, Saksassa, kun palestiinalaiset terroristit ottivat 11 israelilaista olympiaedustajaa panttivangiksi. Epäonnistunut vapautusyritys johti viiden terroristin, yhden poliisin ja lähes kaikkien panttivankien kuolemaan, vain yksi pääsi pakenemaan.

Kuolleet israelilaiset olivat David Berger, Joseph Gutfreund, Moshe Weinberg, Eliezer Halfin, Mark Slavin, Zeev Friedman, Jossef Romano, Kehat Shor, Andre Spitzer, Amitzur Shapira ja Jacob Szpringer. Gad Tsobari pääsi pakenemaan rakennuksesta.

Tapahtumasta ja sen jälkeisistä teoista on tehty vuonna 2005 valmistunut elokuva, jonka ohjasi Steven Spielberg.

Tapahtumien kulku

5. syyskuuta kahdeksan palestiinalaista Musta syyskuu -järjestön terroristia, johtajanaan Luttif Afif "Issa", kaappasi olympiakylästä kymmenen panttivankia klo 04.00. Painituomari Moshe Weinberg kuoli yrittäessään puolustautua kaappareita vastaan. Terroristit vaativat 234 Israelin vankiloissa olevan vangin ja kahden Baader-Meinhof-terroristijärjestön jäsenen, Andreas Baaderin ja Ulrike Meinhofin vapauttamista. Israel kieltäytyi vaatimuksista.

6. syyskuuta terroristien huomattua, että heidän vaatimuksiinsa ei suostuta, he vaativat lentokonekuljetuksen Kairoon, Egyptiin. Klo 10.00 he siirtyivät bussilla panttivankeineen helikoptereihin ja niillä 24 km päässä sijaitsevalle sotilaslentokentälle. Klo 10.30 lentokentällä terroristejä odotti poliisien väijytys, joka päättyi epäonnistuneesti, vaikka tiedotusvälineet ensin ehtivätkin kertoa panttivankien pelastumisesta.

Lokakuussa 1972 Musta Syyskuu kaappasi Beirutista lähteneen lentokoneen. Lunnaina Saksa vapautti kolme terroristia.

Poliisien tekemät virheet

Entisen sotilaan Leroy Thompson analyysin mukaan poliisi teki menettelyssään monia virheitä, jotka yhdessä koituivat urheilijoiden kohtaloksi.

• Olympiakylässä ei ollut turvatoimia, koska Saksan piti olla "ystävällinen".
• Poliisit eivät reagoineet vaikka yli sata toimittajaa oli paikan päällä kuvaamassa. Myöhemmin kävi ilmi, että terroristeilla oli TV.
• Palestiinalaiset koulutetaan käyttämään varmistinta. Tavallisissa aseissa varmistin on helppo poistaa, mutta terroristien aseissa varmistin ei ollut kahvan vieressä vaan lippaan kohdalla. Kun terroristit poistivat varmistimia poliiseilla olisi ollut noin kaksi sekuntia aikaa ampua terroristit.
• Poliisin antiterrorismijoukot sekä tarkka-ampujat olivat tavallisia poliiseja.
• Kaksi poliisia kävi rakennuksessa tarkistamassa urheilijoiden voinnin ja laskivat terroristejä olevan viisi, joten lentokentälläkin oli myöhemmin vain viisi tarkka-ampujaa. Terroristeja oli oikeasti kahdeksan.
• Lentokentällä helikoptereiden oli käsketty laskeutua sivuttain, jotta tarkka-ampujat voisivat ampua helpommin, mutta helikopterit eivät noudattaneet ohjetta.
• Tarkka-ampujat käyttivät G3 kivääriä jota ei ole tarkoitettu tarkka-ampujille ja aseen tähtäinkin on kovin alkeellinen tarkka-ampujan käyttöön. Kummallista oli se, että poliisit eivät olisi käyttäneet parempaa Steyr SSG 69 -tarkkuuskivääriä.

Operaatio Jumalan kosto

Pääartikkeli: Operaatio Jumalan kosto

Sittemmin Israelin tiedustelupalvelu Mossad aloitti Operaatio Jumalan koston yhdentoista Münchenin verilöylyssä toimineen palestiinalaisen salamurhaamiseksi. Mossad sai operaatioon apua myös eurooppalaisilta tiedustelupalveluilta. Heinäkuussa 1973 Mossadin agentit ampuivat Beretta-pistooleilla Norjan Lillehammerissa marokkolaisen tarjoilijan Ahmed Bouchikin, koska luulivat tätä Musta syyskuu -järjestön johtajaksi Ali Hassan Salamehiksi. Mossad oli saanut väärän vihjeen arabeilta eikä ollut varmentanut tätä riittävästi. Mossadin isku rasitti Norjan ja Israelin välisiä suhteita pitkään.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Münchenin verilöyly Wikimedia Commonsissa
• Münchenin verilöyly Ylen Elävässä arkistossa

Arabien–Israelin konflikti

Osanottajat	Hallitukset: Egypti – Irak – Israel – Jordania – Palestiinalaishallinto – Saudi-Arabia – Syyria – Jemen Aktiiviset järjestöt: Al-Aksan marttyyrien prikaatit – Arabiliitto – Fatah – Hamas – Hizbollah – PFLP – PLO – Amal Toimintansa lopettaneet järjestöt: Etelä-Libanonin armeija – Irgun – Lehi – Musta syyskuu – Palestiinan brittiläinen mandaatti
Tärkeimmät tapahtumat ja konfiktit	Hebronin verilöyly 1929 – Jerusalemin mellakka vuonna 1947 – Israelin itsenäisyyssota – Suezin kriisi – Kuuden päivän sota – Suezin kanavasota – Münchenin verilöyly – Operaatio Jumalan kosto – Jom kippur -sota – Libanonin sisällissota 1975–1990 – Operaatio Entebbe – Libanonin sota 1982 – Ensimmäinen intifada – Toinen intifada – Operaatio Kesäsade – Libanonin sota 2006 – Israelin Gazan operaatiot 2007 – Operaatio Valettu lyijy – Operaatio Puolustuksen tukipylväs
Diplomatia/Rauhanehdotukset	Balfourin julistus – YK:n vuoden 1947 jakosuunnitelma – Israelin valtion perustaminen 1948 – Khartumin kokous 1967 – Camp Davidin rauha – Israelin Jordanian rauhansopimus 1994 – Camp Davidin kokous 2000 – Tiekartta