Baijeri

Baijeri Freistaat Bayern
Lippu	Vaakuna
sijainti
Valtio	Saksa
Hallinto
– Pääkaupunki	München
– Pääministeri	Horst Seehofer (CSU)
Pinta-ala	70 551,57 km²
Väkiluku	12 546 000 (30,4,2011)
– väestötiheys	177,5 as/km²

Kylä Pohjois-Baijerissa.

Baijeri (saks. Bayern, lat. Bavaria), virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista. Se sijaitsee Etelä-Saksassa ja sen pääkaupunki on München. Suurin osa baijerilaisista on katolisia.

Baijeri on jaettu seitsemään hallinnolliseen alueeseen (Regierungsbezirke): Unterfrankeniin, Mittelfrankeniin, Oberfrankeniin, Ylä-Baijeriin, Ala-Baijeriin, Schwabeniin ja Oberpfalziin, nämä edelleen 71 piiriin ja 25 piirivapaaseen kaupunkiin.

Baijerin virallinen hymni on Bayernhymne.

Historia

Baijeri oli itsenäinen valtio Saksan keisarikunnan perustamiseen asti (1870). Se oli kolmanneksi suurin saksankielinen valtio Itävallan ja Preussin jälkeen, ja siten merkittävä tekijä Saksalais-roomalaisen keisarikunnan politiikassa.

Vuonna 1919 Baijerissa vallitsi hetken aikaa Baijerin neuvostotasavalta.

Toisen maailmansodan jälkeen Baijeri kuului vuodet 1945–1949 pääosin Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeeseen ja vuodesta 1949 alkaen Saksan liittotasavaltaan.

Politiikka

Baijerin suurin puolue on CDU:n sisarpuolue CSU (Christlich-Soziale Union in Bayern). Syyskuun 2008 vaaleissa se sai 43,4 prosenttia äänistä. Sosialistien yhteenlaskettu ääniosuus oli noin 23 prosenttia ja vihreiden 9,4 prosenttia. Vuoden 2008 lokakuusta osavaltion pääministerinä on toiminut CSU:n Horst Seehofer. Vuodesta 1962 vuoteen 2008 CSU hallitsi osavaltiota yksinkertaisella enemmistöllä.

Talous

Baijerin talous on kehittynyt agraaripainotteisesta teknologiapainotteiseksi. Vuonna 2007 osavaltion bruttokansantuote oli noin 434 miljardia euroa. Vuonna 2003 Baijerin ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden oli 128,2 % EU-25:n keskiarvosta. Osavaltion talous kasvoi 2,8 % vuonna 2006. Työttömyysaste oli 3,3 % lokakuussa 2011.

Taloudellisesti vahvin alue on Münchenin ympäristö, jossa on runsaasti autoteollisuutta (BMW, MAN, Knorr-Bremse), vahva IT-sektori (Siemens, Infineon, Microsoft), mediateollisuutta, kustantamoja (Premiere, Kabel Deutschland, Burda Verlag), aseteollisuutta (EADS, Krauss-Maffei) sekä matkailupalveluita (historialliset nähtävyydet, museot, olutpuutarhat eli "Biergarten", Oktoberfest, kongressit ja messut). Muita Etelä-Baijerin talousmoottoreita ovat Augsburg, Ingolstadt (Audi, Media-Saturn-Holding) sekä Baijerin "kemiakolmio" Chiemseen, Innin ja Salzachin välissä. Pohjois-Baijerin talouskeskus on metropolialue Nürnberg–Fürth–Erlangen. Lisäksi Aschaffenburgin ja Würzburg/Schweinfurtin alueiden talous on vahva. Myös Regensburg on menestynyt taloudellisesti.

Osavaltion rajaseuduilla on taloudellisesta tuesta riippuvaisia alueita. Erityisesti Bayerische Wald kärsi heikosta vetovoimasta kylmän sodan aikana. Rautaesiripun tuhoutumisen ja Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen alue menetti rajaseudulle tarkoitetut tuet ja samalla Tšekistä rajan toisella puolen tuli houkuttelevampi investointikohde.

Vahvoja turistikohteita ovat Münchenin lisäksi Baijerin järviseudut sekä Alpit ja Regensburg, jonka historiallinen vanhakaupunki julistettiin UNESCOn Maailmanperintökohteeksi vuonna 2007.

Baijerissa on ydinvoimaloita kolmella paikkakunnalla (KKW Isar, KKW Grafenrheinfeld sekä KKW Gundremmingen), lisäksi Garching bei Münchenissä Münchenin liepeillä on tutkimusreaktori (FRM II).

Hallinnollinen jako

Suurimmat kaupungit

Kaupunki	Asukasluku 31.12.2000	Asukasluku 30.6.2005
München	1 210 223	1 254 300
Nürnberg	488 400	497 254
Augsburg	254 982	262 140
Würzburg	127 966	133 188
Regensburg	125 676	129 175
Ingolstadt	115 722	120 575
Fürth	110 477	113 076
Erlangen	100 778	102 745
Bayreuth	74 153	74 137
Bamberg	69 036	69 934
Aschaffenburg	67 592	68 798
Kempten	61 389	61 507
Landshut	58 746	60 825
Rosenheim	58 908	60 049
Schweinfurt	54 325	54 351
Neu-Ulm	50 188	51 461
Passau	50 536	50 506
Hof	50 741	48 982

Lähteet ja viitteet

Saksan osavaltiot

Ala-Saksi | Baden-Württemberg | Baijeri | Berliini | Brandenburg | Bremen | Hampuri | Hessen | Mecklenburg-Etu-Pommeri | Nordrhein-Westfalen | Rheinland-Pfalz | Saarland | Saksi | Saksi-Anhalt | Schleswig-Holstein | Thüringen

Baijeriin piirikunnat ja kaupunkipiirit

Aichach-Friedberg | Altötting | Amberg | Amberg-Sulzbach | Ansbachin piirikunta | Ansbach | Aschaffenburgin piirikunta | Aschaffenburg | Ausburgin piirikunta | Ausburg | Bad Kissingen | Bad Tölz-Wolfratshausen | Bambergin piirikunta | Bamberg | Bayreuthin piirikunta | Bayreuth | Berchtesgadener Land | Cham | Coburgin piirikunta | Coburg | Dachau | Deggendorf | Dillingen an der Donau | Dingolfing-Landau | Donau-Ries | Ebersberg | Eichtätt | Erding | Erlangen | Erlangen-Höchstadt | Forchheim | Freising | Freyung-Grafenau | Fürstenfeldbruck | Fürthin piirikunta | Fürth | Garmisch-Partenkirchen | Günzburg | Haßberge | Hofin piirikunta | Hof | Ingolstadt | Kaufbeuren | Kelheim | Kempten | Kitzingen | Kronach | Kulmbach | Landsberg am Lech | Landshutin piirikunta | Landshut | Lichtenfels | Lindau | Main-Spessart | Memmingen | Miesbach | Miltenberg | Mühldorf am Inn | Münchenin piirikunta | München | Neuburg-Schrobenhausen | Neumarkt in der Oberpfalz | Neustadt an der Aisch-Bad Windsheim | Neustadt an der Waldnaabin piirikunta | Neu-Ulm | Nürnberg | Nürnberger Land | Oberallgäu | Ostallgäu | Passau | Passau | Pfaffenhofen an der Ilm | Regen | Regensburgin piirikunta | Regensburg | Rhön-Grabfeld | Rosenheimin piirikunta | Rosenheim | Roth | Rottal-Inn | Schwabach | Schwandorf | Schweinfurtin piirikunta | Schweinfurt | Starnberg | Straubing | Straubing-Bogen | Tirschenreuth | Traunstein | Unterallgäu | Weiden in der Oberpfalz | Weilhelm-Schongau | Weißenburg-Gunzenhausen | Wunsiedel im Fichtelgebirge | Würzburgin piirikunta | Würzburg