Kempten

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kempten
Vaakuna
Vaakuna

Kempten

Koordinaatit: 47°44′N, 10°19′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baijeri
Hallintopiiri Schwaben
Piirikunta piiritön kaupunki
Hallinto
 – Pormestari Ulrich Netzer (CSU)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 63,29 km²
Korkeus 674 m m
Väkiluku 61 480 (31,12,2006)
 – Tiheys 971 as./km²

Kempten on kaupunki Baijerin osavaltiossa, Saksassa. Se on niin kutsuttu piiritön kaupunki (saks. kreisfreie Stadt), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikuntaan. Kaupunki sijaitsee Allgäun alueella, lounaisessa Baijerissa. Vuoden 2006 lopussa kaupungin asukasluku oli 61 480. Sen pinta-ala on 63,29 neliökilometriä, ja asukastiheys 971 as./km². Kempteniä pidetään yhtenä Saksan vanhimmista kaupungeista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin kreikkalainen maantieteilijä Strabon mainitsee noin 50 eaa kelttiläisen asutuksen nimeltä Kambodunon. Tätä pidetään vanhimpana kirjallisena lähteenä mistään saksalaisesta kaupungista. Mitään arkeologista todistetta kelttiläisen asutuksen tueksi ei ole kuitenkaan löydetty. 15 eaa roomalaisen sotapäällikön Nero Claudius Drusuksen ja hänen veljensä Tiberiuksen johtama joukko valtasi ja tuhosi erään kelttiläisen asutuksen. Myöhemmin asutukselle annettiin nimi Cambodunum. Asutuksesta rakennettiin klassinen roomalainen kaupunki kylpylöineen, foorumeineen ja temppeleineen. Alun perin puusta rakennettu kaupunki rakennettiin uudelleen kivestä tulipalon tuhottua siitä suuren osan vuonna 69.

Vuonna 233 kaupungin tuhosivat alemannit. Cambodunumin alkuperäinen sijainti tuolloin hylättiin ja siirrettiin strategisesti turvallisempaan paikkaan Burghalde-kukkulalle lähelle Iller-jokea. Vuoden 488 tienoilla viimeiset roomalaisjoukot jättivät alueen ja kaupunki päätyi täysin alemannien käsiin. Vuonna 683 kaupungin tuhosivat frankit. Syynä pidettiin kaupungin antamaa tukea frankkien valtakuntaa vastustavalle kapinalle.

Vuoden 747 tienoilla Sveitsin St. Gallenista saapuneet irlantilaismunkit Magnus ja Theodore asettuivat alueelle evankelisoidakseen sen. Muutamaa vuotta myöhemmin sinne perustettiin luostari. Kaarle Suuren vaimon Hildegardin tuen avulla luostarista tuli yksi huomattavimmista luostareista frankkien valtakunnassa. Vuonna 941 aloitettiin luostarin ja kaupungin jälleenrakentaminen madjaarien ja Augsburgin piispan aiheuttamien hävitysten jäljiltä. Vuonna 1289 kuningas Rudolf I Habsburgilainen myönsi kaupungille valtakunnankaupungin arvon. Napoleonin sotien aikana kaupunki siirtyi Baijerille.

Toisessa maailmansodassa Kemptenissä toimi Dachaun keskitysleirin alaleiri.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]