Augsburg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Augsburg
Vaakuna
Vaakuna

Augsburg

Koordinaatit: 48°22′N, 10°54′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baijeri
Hallintopiiri Schwaben
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 146,9 km²
Korkeus 494 m m
Väkiluku 262 992 (31,12,2007)
 – Tiheys 1 790 as./km²
Raatihuone kultaisine saleineen on Augsburgin tunnusmerkki.
70 metriä korkea Perlachturm sijaitsee Raatihuoneen välittömässä läheisyydessä.
Näkymä Perlachturmista Maximilianstraßelle. Augsburgin vanhakaupunki, Augsburger Altstadt, on noin 30 hehtaarin laajuinen.
Klinikum Augsburg on yksi Saksan suurimmista sairaaloista.

Augsburg on yliopisto- ja korkeakoulukaupunki Baijerin lounaisosassa, eteläisessä Saksassa. Noin 264 000 asukkaallaan se on Baijerin kolmanneksi suurin kaupunki ja eräs Etelä-Saksan merkittävimmistä kauppa- ja teollisuuskeskuksista. Augsburg on Schwabenin hallintopiirin keskuskaupunki.

Augsburg sijaitsee Lech- ja Wertach-jokien varrella Alppien etumaassa noin 50 kilometriä luoteeseen Münchenistä.[1] Kaupungin historia käsittää koko kristillisen ajanlaskun. Augsburg oli vapaa valtakunnankaupunki vuodesta 1276 vuoteen 1806.

Vehreydestään tunnetun Augsburgin kaupunginmetsä (Augsburger Stadtwald) on 21,5 km²:n laajuinen. Lännessä Augsburg rajautuu 1 175 km²:n laajuiseen luonnonpuistoon (Naturpark Augsburg-Westliche Wälder). Kaupungin alueella virtaa kolme jokea: Lech, Wertach ja Singold. Kanaaleita on runsaasti, suurin osa niistä kulkee vanhankaupungin eli Lechviertelin halki. Siltoja Augsburgissa on noin 500.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augsburgin ilmasto on vaihteleva. Kaupunki sijaitsee kostean atlanttisen meri-ilmaston ja kuivan mannerilmaston välialueella. Kaupungin ilmastoon vaikuttavat ennen kaikkea Alppien vuoristo sekä Tonava. Luminen kausi kestää yleensä tammikuusta maaliskuun puoleen väliin, Augsburg on Münchenin jälkeen Saksan lumisin kaupunki. Alkukesät ovat usein sateisia, kun taasen keskikesästä alkusyksyyn on kuivia jaksoja. Syksyisin on usein sumuista. Föhntuuli tuo läpi vuoden etelästä lämpimiä ja kuivia ilmavirtauksia Alppien yli. Tähän ilmiöön liittyy kuuluisa Baijerin sinitaivas (bayerisch-blaue Himmel) ja sen myötä erittäin hyvä näkyvyys. Rajuilmat ovat yleisiä ja saattavat aiheuttaa tulvia.

Vuoden keskilämpötila on 8,4 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 850 mm. Korkein mitattu lämpötila on 37,1 °C (27. heinäkuuta 1983), alhaisin puolestaan −28,2 °C (12. helmikuuta 1929).

Augsburgia pidetään ympäristöystävällisen keinovalaistuksen mallikaupunkina Saksassa.[2] Niin kutsuttua valosaastetta ja siitä aiheutuvaa sähkönkulutusta ja sen myötä hiilidioksidipäästöjä on vähennetty viidenneksellä, mistä on koitunut 250 000 euron vuosittainen säästö.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki ja keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaiset perustivat nykyisen Oberhausenin kaupunginosan alueelle sotilasleirin vuonna 15 eaa. ja nimesivät sen Augusta Vindelicorumiksi keisari Augustuksen mukaan. Noin vuonna 95 Augsburgista tuli Raetian provinssin pääkaupunki. Alemannit valtasivat Augsburgin 400-luvulla ja Kaarle Suuri 700-luvulla. Kaupunki säästyi hävityksiltä ja kohosi alati suurempaan taloudelliseen vaurauteen. Myöhäisantiikin kaudella kaupunki sai piispanistuimen.

10. elokuuta 955 Augsburgin eteläpuolella käytiin Lechfeldin taistelu, jossa kuningas Otto I:n saksalaisjoukot voittivat madjaarien eli unkarilaisten joukot. Keisari Fredrik I Barbarossa myönsi Augsburgille kaupunkioikeudet 21. kesäkuuta 1156. Kaupungin itsenäinen asema vahvistui; kehityksen seurauksena Rudolf I Habsburgilainen julisti Augsburgin valtakunnankaupungiksi 9. maaliskuuta 1276.

Uusi aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augsburgin taloudellinen ja henkinen kulta-aika oli vuosina 14801630.[1] Uskonpuhdistuksen aikaan 1530 kaupungissa pidettiin valtiopäivät, joissa laadittiin Augsburgin tunnustus. Katolisten ja protestanttien välirikko sovittiin lopulta 1555 Augsburgin uskonrauhassa. 28 vuotta myöhemmin – 24. helmikuuta 1583 – Augsburgissa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 20. huhtikuuta 1632 Ruotsin joukot valloittivat Augsburgin. Katolisten joukot piirittivät kaupungin syksyyn 1634 mennessä, mutta ruotsalaiset kieltäytyivät antautumasta, mikä johti humanitaariseen katastrofiin seuraavana talvena. Espanjan perimyssodan aikana 13. joulukuuta 1703 Baijerin armeija miehitti Augsburgin. 1700-luvulla kaupungin teollisuus kehittyi. Jalansijaa saivat eritoten hienomekaniikka ja tekstiiliteollisuus.

Pressburgin rauhassa 26. joulukuuta 1805 Augsburg menetti vapaan valtakunnankaupungin asemansa ja se liitettiin Baijeriin, jonka armeija oli miehittänyt kaupungin 21. joulukuuta. 1800-luvulla Augsburg vahvisti asemaansa tekstiili- ja koneenrakennusteollisuuden keskuksena. Paikallisliikenne kehittyi; hevosvetoiset raitiovaunut otettiin käyttöön 1881 ja sähköraitiovaunut 1898.

Fuggerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schwabenilainen Fuggerin suku vaikutti Augsburgissa vuodesta 1367 lähtien. Fuggerien kauppahuone laajensi toimintaansa koko Eurooppaan 1400- ja 1500-luvuilla. Suvussa oli kaksi päälinjaa, Fugger vom Reh ja Fugger von der Lilie. Pankkiiri Jakob Fugger eli Jakob Fugger der Reiche lienee suvun tunnetuin jäsen. Augsburg on saanut suvun mukaan lempinimen Fuggerstadt.

Fuggerin veljekset rakennuttivat Augsburgiin Fuggerei-nimisen asuntoalueen vähävaraisille vuosina 15161523. Fuggerei on pieni kaupunki kaupungissa, siellä on kahdeksan katua, kolme toria ja oma kirkko. Nykyisinkin yövahdit sulkevat Fuggerein kello 22.

Kansallissosialismin ja toisen maailmansodan vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiopäivävaaleissa 5. maaliskuuta 1933 Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue sai 32,3 % augsburgilaisten äänistä (koko Saksassa 43,9 %). Terrori kansallissosialistien vastustajia kohtaan alkoi 9. maaliskuuta. Augsburgista tuli Gau Schwabenin pääkaupunki kansallissosialistien suorittamassa uudessa aluejaossa vuonna 1933. Kristalliyönä 10. marraskuuta 1938 poltettiin vuonna 1917 rakennettu Halderstraßella sijainnut synagoga. Juutalaisten liikkeitä ja yksityisasuntoja tuhottiin. Pitkällisen restauroinnin jälkeen synagoga avattiin uudelleen vuonna 1985, osaa siitä käytetään juutalaisena museona.

Toisen maailmansodan aikana Augsburgissa ja lähiympäristössä oli useita Dachaun keskitysleirin sivuleirejä:

  • Augsburg
  • Augsburg, Michel-Fabrik
  • Augsburg, Oberbürgermeister
  • Augsburg, Reichsbahnbetriebsamt
  • Augsburg-Haunstetten, Messerschmitt AG
  • Augsburg-Pfersee, Messerschmitt AG
  • Augsburg-Gablingen, Messerschmitt AG

Kriegshaberin kaupunginosassa oli leiri, jonne oli vangittu noin 500 naispuolista juutalaista. Haunstettenissa oli leiri 2 700:lle miespuoliselle vangille. Leirin tuhouduttua ilmapommituksessa rakennettiin Pferseen kaupunginosaan korvaava leiri. Gablingenin ja Horgaun leireihin oli kumpaiseenkin vangittu noin tuhat ihmistä. Vangeista 235 henkeä joutui SS-joukkojen murhaamiksi tai kuoli epäinhimillisten elinolojen seurauksena. Alkuvuonna 1945 marssitettiin Pferseen kasarmeilta 2 000 vankia Klimmachiin. Useat vangeista menehtyivät kuolonmarssin aikana.

Augsburgissa oli runsaasti aseteollisuutta (muun muassa Messerschmitt AG) ja se kärsi ilmapommituksissa huomattavia vaurioita. Erityisen tuhoisa oli 25. ja 26. helmikuuta 1944 suoritettu ilmaisku, joka oli osa Yhdysvaltain ilmavoimien operaatio Clarionia. Suuria osia Augsburgin historiallisesta kantakaupungista tuhottiin, vaikka tarkoitus oli kohdistaa isku ensisijaisesti sotateollisuuden laitoksiin. Tämän vuoksi iskua on myöhemmin kritisoitu. Pommituksessa kuoli 735 ihmistä ja loukkaantui 1 335. Asunnottomiksi jäi noin 85 000 ihmistä, lähes neljännes Augsburgin asuntokannasta tuhottiin. 28. huhtikuuta 1945 Augsburgiin marssi ilman vastarintaa Yhdysvaltain maavoimien 7. armeija ja perusti kaupunkiin sotilastukikohdan, joka lakkautettiin vuonna 1998.

Vuoden 1945 jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhakaupunki jälleenrakennettiin sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Sodassa lähes täysin tuhottu Raatihuoneen Kultainen sali, Goldener Saal, avattiin 1985 Augsburgin 2000-vuotisjuhlien kunniaksi. Lukuisten urheilukilpailujen näyttämö Rosenaustadion avattiin 16. syyskuuta 1951. Augsburgin yliopisto perustettiin 1970. Helluntaina 1999 Augsburgia kohtasi suurtulva, Pfingsthochwasser, kun sekä Lech että Wertach tulvivat yli äyräidensä runsaiden sateiden ja Alpeilta virranneen sulamisveden vuoksi. Kokonaisia kaupungiosia jäi tulvaveden alle erään patorakennelman murruttua.

Väestökehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augsburg vuonna 1493.
Perlachplatz vuonna 1550.

Rooman valtakunnan aikana Augsburgissa asui noin 12 000 ihmistä.[4] Seuraavina vuosisatoina väestönkasvu oli vähäistä. Toisen vuosituhannen puolivälissä Augsburgin väkiluku oli noin 30 000, joten kaupunki oli Kölnin jälkeen ja Prahan ohella eräs Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suurimpia keskuksia. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana väkiluku romahti; vuonna 1618 asukkaita oli noin 48 000, mutta vuonna 1635 enää 16 432.

Teollisen vallankumouksen myötä Augsburgin väkiluku kasvoi huomattavasti. Kun vuonna 1806 kaupungissa asui noin 26 000 ihmistä, vuoteen 1895 mennessä väkiluku oli kolminkertaistunut yli 80 000:een. Vuoteen 1939 mennessä väkiluku oli yli kaksinkertaistunut 185 000:een. Toisessa maailmansodassa Augsburg menetti noin viidenneksen väestöstään (38 958 henkilöä), niin että vuonna 1945 väkiluku oli noin 146 000. Sodan jälkeen väkilukua kasvattivat entisen Saksan valtakunnan alueelta paenneet ihmiset. Augsburgin väestömäärä saavutti sotaa edeltäneen tason viidessä vuodessa. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen kaupungin väkiluku on ollut runsas neljännesmiljoona. Ennusteen mukaan vuonna 2020 väkiluku on 274 235. Vuonna 2007 Augsburgin syntyvyysaste oli 9,3 promillea ja kuolleisuusaste puolestaan 11,1 promillea.[5]

Vuosi Asukasluku
1400 10 000
1500 30 000
1604 40 000
1700 26 000
1800 32 000
1900 89 170
2000 254 982

Asukasluku kulloisenkin aluejaon mukaan.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatihuoneen Kultainen sali, Goldener Saal, valmistui 1643. Se edustaa saksalaista myöhäisrenessanssia parhaimmillaan. Sali tuhottiin lähes täysin toisen maailmansodan ilmapommituksissa; jälleenrakennus kesti vuoteen 1996.

Augsburgin vanhin osa sijaitsee Dom Unserer Lieben Frau -nimisen goottilaisen tuomiokirkon ympärillä. Kirkon vanhin osa on vuodelta 995. Kirkossa on 1000-luvulla tehdyt Euroopan vanhimpina pidetyt lasimaalaukset.[1] Kirkon alapuolelta on löydetty 300-luvulta peräisin olevia raunioita, jotka mahdollisesti ovat kuuluneet varhaiskristilliseen kirkkorakennukseen. Toinen merkittävä keskiajalta säilynyt kirkko on Basilika St. Ulrich und Afra. Nykyisen, vuosina 14741500 rakennetun basilikan kohdalla sijaitsi useita kirkollisia rakennuksia 700-luvulta 1400-luvulle. Augsburgin piispa Ulrich haudattiin Afran läheisyyteen vuonna 973.

Keskiaikaisen Augsburgin laajoista puolustusrakennelmista on säilynyt muun muassa 1454 valmistunut Fünfgratturm, joka oli alkuaan osa itäistä kaupunginmuuria. Noin 1370 valmistunut Wertachbrucker Tor vanhankaupungin reunalla on niin ikään ollut osa vanhaa kaupunginmuuria. Augsburgin keskeisiä nähtävyyksiä ovat myös muun muassa tyylipuhdasta saksalaista renessanssia edustava raatihuone, Perlachturm (kellotorni vuodelta 1182), Schaezler-Palais, eläintarha ja kasvitieteellinen puutarha. Huomattavia museoita ovat muun muassa roomalaismuseo (Das Römische Museum) sekä Leopold Mozartin ja Bertolt Brechtin synnyinkodit.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augsburger Stadtmarkt, katumarkkinat Fuggerstraßelta katsottuna.

Augsburgissa on runsaasti metalli- ja koneteollisuutta. Aiemmin Augsburg oli myös merkittävä tekstiiliteollisuuden keskus, mutta sittemmin teollisuudenala on hävinnyt kaupungista lähes tyystin. Augsburgille ovat leimaa antavia suuret teollisuuslaitokset, kuten MANin ja Osramin tehtaat. Kaupungin eteläosassa Haunstettenissa toimii muun muassa EADSin tytäryhtiö Premium AEROTEC. Myös Fujitsu Siemens Computersilla ja Siemensillä on tutkimus- ja tuotantolaitoksia Haunstettenissa. Kaupungin itäosassa Lechhausenissa sijaitsee muun muassa KUKA AG:n tuotantolaitos. Unternehmensgruppe Freudenberg -konserniin kuuluva Vileda valmistaa kotitalouden puhdistustarvikkeita Augsburgissa.

Useiden augsburgilaisyritysten juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Näitä ovat muun muassa lähinnä paikallisilla markkinoilla toimivat panimot Augusta Brauerei (vuodesta 1488), Brauerei zur Goldenen Gans (1346), Hasenbräu (1464), Thorbräu (1582) ja Brauhaus Riegele (1884). Augsburgissa on niin ikään useita perinteikkäitä kirjapaino- ja kustantamoalan yrityksiä, kuten Schlosser’schen J. A. Buch- und Kunsthandlung (vuodesta 1719), Rieger & Kranzfelder (1731) sekä Anton Böhm & Sohn (1803). Pankkitoiminnalla on kaupungissa pitkät perinteet; Fürst Fugger Privatbankiin on viitattu aikakirjoissa pankkina ensimmäisen kerran 1486.

Augsburgin johtava sanomalehti on Augsburger Allgemeine Zeitung (lyhenne AZ) eli Augsburger Allgemeine. Lehden päivittäinen painosmäärä on noin 350 000. Eräs sen edeltäjistä oli vuosina 18071882 ilmestynyt Allgemeine Zeitung, jonka perusti Friedrich Cotta. Nykyisellä nimellään Augsburger Allgemeine on ilmestynyt marraskuusta 1959 lähtien. Augsburgin seudun luetuin viikoittainen ilmaisjakelulehti on 1979 perustettu StadtZeitung. Lähinnä nuorisolle on suunnattu kuukausittainen kaupunkilehti Neue Szene Augsburg.

Augsburgin johtavat radiokanavat ovat hitradio.rt1 ja Radio Fantasy. Kaupungin paikallinen kaapelitelevisiokanava on taasen augsburg.tv (a.tv). ZDF-yhtiön saippuaoopperatyylinen televisiosarja Samt und Seide sijoittui Augsburgiin. Marc Rothemundin ohjaama komediaelokuva Harte Jungs (2000) kuvattiin niin ikään Augsburgissa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augsburgin päärautatieasema kuuluu luokkaan kaksi Saksan rautatieasemien luokitusjärjestelmässä.
Valtatiet B 17 ja B 300 kulkevat Augsburgin alueella samaa reittiä.
Raitiotieverkko muodostaa Augsburgin lähiliikenteen rungon. Matkustajia on vuosittain noin 37 miljoonaa ja verkon pituus on noin 40 kilometriä.

Augsburg on yksi eteläisen Saksan liikenteellisistä solmukohdista. Useat keskeiset maantiet risteävät kaupungin alueella. Rautatieasemia kaupungissa on seitsemän:

  • Augsburg Haunstetter Straße
  • Augsburg Hauptbahnhof (päärautatieasema)
  • Augsburg-Hochzoll
  • Augsburg Inningen
  • Augsburg Messe
  • Augsburg Morellstraße
  • Augsburg-Oberhausen

Päärautatieasema, Augsburg Hauptbahnhof, avattiin heinäkuussa 1846. Klassististyylisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Friedrich Christian Bürklein. Augsburgin ja Münchenin välinen suurnopeusrata on Saksan vilkkaimmin liikennöityjä rataosuuksia. ICE- ja IC-junat Münchenistä Berliiniin, Dortmundiin, Frankfurt am Mainiin, Hampuriin ja Stuttgartiin kulkevat Augsburgin kautta. EC- ja yöjunat yhdistävät Augsburgin Euroopan metropoleihin, kuten Amsterdamiin, Pariisiin ja Wieniin. Pääasemalta lähtee kaukoliikenteen ohella seitsemän paikallisjunalinjaa:

Linja Asemat
R1 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Haunstetter Straße – Augsburg-Hochzoll – Kissing – Mering – Althegnenberg – Haspelmoor – Mammendorf
R2 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Haunstetter Straße – Augsburg-Hochzoll – Friedberg – Dasing – Obergriesbach – Aichach – Radersdorf
R4 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Oberhausen – Gersthofen – Gablingen – Langweid a. Lech – Herbertshofen – Meitingen – Westendorf – Nordendorf – Mertingen – Bäumenheim – Donauwörth – Otting-Weilheim
R6 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Oberhausen – Neusäß – Westheim – Diedorf – Gessertshausen – Kutzenhausen – Dinkelscherben
R7 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Morellstraße – Augsburg-Messe – Augsburg-Inningen – Bobingen – Schwabmünchen
R8 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Morellstraße – Augsburg-Messe – Augsburg-Inningen – Bobingen – Oberottmarshausen – Lagerlechfeld – Klosterlechfeld
R11 Augsburg-Hauptbahnhof – Augsburg-Haunstetter Straße – Augsburg-Hochzoll – Kissing – Mering – Merching – Schmiechen

Kaksi muuta merkittävää rautatieasemaa ovat Augsburg-Hochzoll ja Augsburg-Oberhausen.

Augsburgin kautta kulkee moottoritie A 8 (KarlsruheSalzburg), joka yhdistää kaupungin Stuttgartiin ja Müncheniin. Etelä–pohjois-suuntainen valtatie B 2 risteää A 8:n kanssa Augsburg-West -moottoritieliittymässä. Valtatietä B 17 on noin sadan kilometrin matka Itävallan rajalle. B 17 on osa Romantische Straße -lomareittiä ja seurailee suunnilleen muinaisen Via Claudia Augustan linjausta.

Tie Kauttakulkukaupungit
Zeichen 330.svg A 8 Karlsruhe – Pforzheim – Stuttgart – Ulm – Augsburg – München – Rosenheim – Salzburg
B 2 Puolan raja – Berliini – Leipzig – Nürnberg – Augsburg – München – Garmisch-Partenkirchen – Itävallan raja
B 10 Lebach – Karlsruhe – Pforzheim – Stuttgart – Ulm – Augsburg
B 17 Augsburg – Landsberg am Lech – Schongau – Füssen – Itävallan raja
B 300 Geisenfeld – Schrobenhausen – Aichach – Augsburg – Krumbach – Memmingen

Augsburgin paikallisliikenteestä vastaa Augsburger Verkehrsverbund (AVV). AVV:n vastuualueen pinta-ala on 2 313 km² ja sillä asuu noin 675 000 ihmistä. Augsburgissa on neljä raitiotielinjaa, 27 kaupunkibussilinjaa ja neljä yöbussilinjaa.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Staats- und Stadtbibliothek Augsburg sijaitsee Fuggerstraßella.

Augsburg sai oman yliopiston vuonna 1970. Augsburgin yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja noin 15 000 opiskelijaa. Korkeakoulu Hochschule Augsburg perustettiin 1971. Se on lajissaan Baijerin suurimpia; vuonna 2008 opiskelijoita oli yli neljä tuhatta. Korkeakoulua edeltävien oppilaitosten historia ulottuu 1660-luvulle, jolloin perustettiin yksityinen taideakatemia.

Perustason opetusta tarjoaa kymmenen lukiota, yhdeksän reaalikoulua, 42 peruskoulua (Grund- und Hauptschule), 13 erikoiskoulua sekä yksi steinerkoulu (Freie Waldorfschule).[6] Vuonna 1531 perustettu Gymnasium bei St. Anna on eräs Saksan vanhimmista lukioista, opiskelijoita on yli tuhat. Naispuolisille opiskelijoille tarkoitetun, vieraisiin kieliin ja taloustieteisiin suuntautuneen Maria-Ward-Gymnasium -lukion historia alkaa vuodesta 1662. Jakob Fuggerin mukaan nimetty lukio Jakob-Fugger-Gymnasium perustettiin 1879.

Augsburgissa on useita ammattioppilaitoksia ja ammatti-instituutteja. Kaupungin koulutarjontaan kuuluu niin ikään kansanopisto sekä musiikkikouluja ja kielikouluja.

Kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Augsburgissa sijaitsee Saksan merkittävimpiin kuuluva kirjasto, vuonna 1537 perustettu Staats- und Stadtbibliothek Augsburg. Kirjaston nidemäärä on noin 460 000, joista noin sata tuhatta on 1800-lukua edeltävältä ajalta. Kirjasto on julkinen, mutta sen niteet eivät pääsääntöisesti ole lainattavissa. Augsburgin kaupunginkirjastolla (Stadtbücherei Augsburg) on neljä toimipistettä:

  • Keskuskirjasto (Zentrale, Gutenbergstraße 2)
  • Göggingen
  • Haunstetten
  • Lechhausen

Augsburgin yliopistolla on myös huomattava kirjasto. Kaupungissa toimii niin ikään digitaalinen kirjasto, Bibliotheca Augustana, joka tarjoaa maailmankirjallisuutta useilla kielillä.

Kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacob Fugger noin vuonna 1519. Taidemaalari Albrecht Dürerin näkemys.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otavan iso tietosanakirja 1, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1965
  • Suomalainen tietosanakirja 1, Weilin+Göös, 1988, ISBN 951-35-4644-6
  • WSOY Iso tietosanakirja 1, WSOY, 1995, ISBN 951-0-20154-5

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 48°22′N, 10°54′E